Professori löysi maahanmuuttokeskustelun toisen ääripään: “Ajatuspoliisit”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo, että maahanmuuttokeskustelussa on tunnistettavissa ääripäät. Hiilamo otti osaa runsaasti kohuaja kieltäytymisiä sisältäneeseen Ylen A2-keskusteluiltaan.

– Ohjelman jälkeisessä keskustelussa sanalta ”ääripää” on haluttu riistää merkitys. Nyt asialla ovat jotkut meistä maahanmuuttajien puolustajista. He kyselevät, missä muka on toinen ääripää. Ihmisoikeuksien tunnustamisessa ei ole tietenkään ääripäitä, mutta maahanmuuttokeskustelussa on tunnistettavissa ääripäät, professori kirjoittaa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n blogissa.

Hiilamon mukaan toisessa laidassa ovat fasismilla, rasismilla ja uusnatsismilla flirttailevat keskustelijat ja toisessa laidassa ajatuspoliisit, jotka pyrkivät moraalisen ylemmyyden tunnossa sanelemaan sen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista tulisi keskustella.

– Ajatuspoliisit haluavat viedä julkisen tilan äärioikeistolaisen ideologian lisäksi niiltäkin, jotka eivät osaa tai halua puhua omista kielteisistä maahanmuuttajiin liittyvistä kokemuksistaan heidän hyväksymällään tavalla, hän kuvailee.

Professorin mielestä myös ajatuspoliisien toiminta on toisinaan poliittisesti motivoitunutta.

– He pyrkivät kärjistämään vastustajiensa kokemuksia ja siten herättämään moraalista pahennusta ja mobilisoimaan omia kannattajia. Aito vihapuhe on vakava ongelma. Keskustelu maahanmuutosta on kuitenkin vaikeaa, jos kielteiset kokemukset maahanmuuttajista ja maahanmuutosta leimataan vihapuheeksi ja äärioikeistolaisen ideologian ilmaisuiksi.

Hiilamo katsoo, että hänen mainitsemansa ajatuspoliisit eivät halua tai osaa tunnistaa kokemusten ja ideologioiden välistä eroa.

– Siksi he voivat harkitsemattomuudessaan radikalisoida niitä, joiden kokemus maahanmuuttajista tai ylipäätään globalisaatiosta ja kansainvälisyydestä on syystä tai toisesta kielteinen.

Kansanedustajista muun muassa SDP:n Nasima Razmyar ja Sanna Marin kieltäyvät osallistumasta A2-iltaan, koska ohjelmaan oli kutsuttu Finnish Defence Leaguen edustaja.

2 päivää Kesärannassa: 1 asia nousemassa ylitse muiden

Kuva: Lehtikuva

Hallitus kokoontuu tänään päättämään ensi vuoden budjettiesityksestä. Kaksipäiväisessä budjettiriihessä suurin huomio kohdistuu siihen, millä keinoin hallitus aikoo parantaa työllisyyttä.

Hallitus on ollut vaitonainen työllisyyspaketin sisällöstä. Pakettia pohjustettiin vielä eilen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa.

Hallituksesta tapaamiseen osallistuivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.). Ministerit eivät avanneet työllisyyspaketin sisältöä julkisuudessa tapaamisen jälkeen.

Esillä budjettiriihessä on myös kilpailukykysopimus. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esikunnasta kerrottiin aiemmin tällä viikolla, että kiky-sopimuksen kattavuus arvioidaan budjettiriihessä ja lopulliset päätökset verohelpotuksista tehdään siellä.

Budjettineuvottelut alkavat tänään iltapäivästä pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Yle: Työnantajajärjestö vihjaa irtoavansa kikystä – “Tilanne on selkeästi muuttunut”

Valtiovarainministeriön mukaan korkeakouluille tuleva hyöty kilpailukykysopimuksessa sovituista työnantajamaksujen alennuksista otettaisiinkin pois leikkaamalla.

Tämä on yllättänyt erilaiset koulutuksen järjestäjät ja ne ovat vaatineet hallitukselta lupausten pitämistä.

Yle uutiset kysyi korkeakouluja ja yksityisiä oppilaitoksia edustavalta Sivistystyönantajien toimitusjohtajalta Teemu Hassiselta, voiko Sivistystyönantajat vielä irrota kiky-sopimuksesta loppumetreillä.

Hassinen ei asiaa tyrmännyt.

– Se on pohdinnan paikka. Tilanne on silloin selkeästi muuttunut. Odotettiin, että saadaan kikyn kautta helpotus yliopistojen tilanteeseen, hän vastasi Yle uuutisille.

Sivistystyönantajat on Suomen opetus- ja korkeakoulualaa edustava työnantajajärjestö. Sillä on jäseninään yli 300 itsenäistä koulutuksen järjestäjää perusopetuksesta korkeakouluihin.

Kyseessä on Elinkeinoelämän keskusliiton kuudenneksi suurin jäsen, jonka jäsenten palveluksessa on yli 50 000 työntekijää.

Antti Rinteeltä varoitus: “Emme tarvitse uutta sotaa”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne varoittaa kolumnissaan MTV:llä, että Sipilän hallitus on tekemässä vaarallisen virheen, jos se ryhtyy entisestään leikkaamaan työttömyysturvan tasoa ja kestoa.

Julkisuudessa on liikkunut tietoja, joiden mukaan harkinnassa olisi malli, jossa työttömän toimeentuloa voitaisiin leikata kolmen kuukauden välein.

Verkkouutisten tietojen mukaan työttömällä olisi joka kolmas kuukausi haastattelu työvoimahallinnon edustajan kanssa. Keskustelussa käytäisiin läpi, onko työtön ollut aktiivinen kuluneen kolmen kuukauden aikana.

Aktiivisuudella tarkoitetaan sitä, että työtön on tehnyt töitä vähintään viiden päivän ajan kuluneen kolmen kuukauden aikana. Neuvotteluja käydään kokoomusjulkaisun mukaan vielä siitä, voisiko aktiivisuus tarkoittaa myös esimerkiksi kouluttautumista.

Antti Rinne.

Antti Rinne.

Tarkkaa tietoa hallituksen aikeista ei kuitenkaan budjettiriihen alla ole. Rinteen mukaan on joka tapauksessa selvää, etteivät kaikki lähes puoli miljoonaa työtöntä voi päästä aktivointitoimiin.

— Ongelmamme eivät siis kumpua työvoiman tarjonnan vaan työvoiman kysynnän puutteesta. Hallituksen ajattelussa tästä epäsuhdasta kuitenkin syytetään työttömiä. Pääministeri Sipilä, lopettakaa viimein tämä työttömien kyykyttäminen! Rinne julistaa.

Hän kirjoittaa, ettei SDP missään tapauksessa tule hyväksymään uusia leikkauksia työttömien ihmisten muutenkin jo niukkaan toimeentuloon.

— Sipilän ja koko hallituksen on syytä tarkkaan harkita ja ymmärtää luopua työttömyysturvan heikentämisestä selvästi kilpailukykysopimuksenkin vastaisena. Emme tarvitse uutta sotaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille.

Hallituksen huomenna alkavan budjettiriihen työllisyyspakettia pohjustettiin tänään työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan tapaamisessa käytiin tilannetta läpi.

– Mitään neuvotteluprosessia tai sopimisprosessia ei ole ollut käynnissäkään, Eloranta sanoo STT:llä.

Hän toivoo, että kilpailukykysopimusta kunnioitetaan.

– Mitään päätöksiä ei ole yhteisesti tehty. Varmaan jokainen katsoo omia papereitaan, mitä sieltä löytyy, Eloranta sanoi tapaamisestaan poistuessaan.

Työmarkkinajärjestöt ja hallitus tapasivat, ei päätöksiä: “Varmaan jokainen katsoo papereitaan”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
35899345
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja taustalla STTK:n puheenjohtaja Antti Palola saapuvat valtioneuvoston linnaan. Työmarkkinajärjestöjen johtajat tapasivat hallituksen.

Hallituksen huomenna alkavan budjettiriihen työllisyyspakettia pohjustettiin tänään työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa. Työllisyystoimia on viime aikoina rummutettu voimakkaasti, mutta laajimmat uudistukset näyttävät jäävän väistämättä myöhemmäksi.

Toistaiseksi hallitus on ollut vaitonainen työllisyyspaketin toteutuvasta keinovalikoimasta. Työllisyystoimia pohjustaneen virkamiestyöryhmän työn tuloksia odotetaan jo julki, mutta toinen asia on, mitkä ehdotuksista ovat etenemässä.

Työllisyyspakettia pohjustettiin tiistaina työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan työllisyystoimista keskusteltiin yleisellä tasolla. Keskusteluissa olivat myös esillä olleet ansiosidonnaisen porrastus ja käyttö palkkatukena ja starttirahana.

– Oma toivomukseni on, että työmarkkinoihin, esimerkiksi työttömyysturvaan, liittyvät asiat pystyttäisiin valmistelemaan yhteistyössä, jos niihin halutaan tehdä jotakin muutoksia, Palola sanoi.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan tapaamisessa käytiin tilannetta läpi.

– Mitään neuvotteluprosessia tai sopimisprosessia ei ole ollut käynnissäkään, Eloranta sanoi.

Hän toivoo, että kilpailukykysopimusta kunnioitetaan.

– Mitään päätöksiä ei ole yhteisesti tehty. Varmaan jokainen katsoo omia papereitaan, mitä sieltä löytyy, Eloranta sanoi tapaamisestaan poistuessaan.

Hallituksesta tapaamiseen osallistuivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).

Yksi esillä olleista työllisyystoimista on ollut ansiosidonnaisen porrastaminen. Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että kaavailluissa olisi mukana “kevytmalli”, jossa työttömyysturvan kesto säilyisi ennallaan, mutta sitä ryhdyttäisiin porrastamaan työttömän aktiivisuuden mukaan.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ei sanoa asialle ehdotonta eitä, jos sinne leivotaan positiivisia asioita, aktiivisuudesta palkitsemista. Yksittäisten mallien kohdalla pitää kuitenkin kaikki yksityiskohdat tarkistaa.

– Työttömyysturvan uudistaminen enemmän passiivitoimista aktiivitoimiin käy, Fjäder sanoi.

“Tänä kesänä monen mitta on läikkynyt yli” — Kansanedustaja tiukkana: “Lappilaisilla ei ole varaa odottaa päivääkään”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n lappilainen kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä avautuu verkkosivuillaan Postin kehnontuneesta palvelusta Suomen pohjoisimmassa vaalipiirissä.

Hänen mukaansa vanha tuttu sanonta ”Kyllä posti kulkee, kun Kusti polkee” ei vastaa enää tätä päivää. Demariedustaja sanoo Sipilän hallituksen suuntaan, ettei lappilaisilla ole varaa odottaa päivääkään.

— Tänä kesänä monen mitta on läikkynyt yli. Ihmisten arjen hoitaminen hankaloituu kohtuuttomasti, jos kirje lääkäriajasta tulee vasta sitten kun aika on jo mennyt.

Myös Ojala-Niemelä pohtii, missä menee raja, että valtiovalta voi tai aikoo puuttua tilanteeseen. Hän odottaa, että omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä ottaisi Postin johdon puhutteluun.

— Ei ole hyväksyttävää, että Posti jättää lakia noudattamatta sairaspoissaoloihin vedoten. Kyllä Postin kokoisen työnantajan täytyy osata ennakoida flunssa-aallot ja lomat lisähenkilökunnan palkkaamisella.

Johanna Ojala-Niemelä.

Parhaillaan ministeriössä pohditaan jakelun tulevaisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelussa on nyt postilain 2. uudistus.

— Ei ole ihme, että markkinaehtoisesti toimiva valtionyhtiö Posti haluaisi eroon 5-päiväisestä jakeluvelvoitteestaan, jota muilla ei ole. Kansalaisten peruspostipalveluista, varsinkaan haja-asutusalueilla, ei ole kiinnostunut yksikään toimija. Ainakaan ilman veronmaksajien tukea.

Ojala-Niemelä mainitsee nimeltä hallituspuolue keskustan kansanedustajan Markus Lohen, joka on jo ehdottanut siirtymistä 3-päiväiseen jakeluun kaupungeissa.

— Onko vaihtoehtona siis vain palvelutason heikentäminen? Vaikuttaakin siltä, Lappi toimii jo nyt Postin tulevan uudistuksen ennakkonäyttämönä ja lappilaisia totutetaan viivästyneisiin ja vain pari kertaa viikossa jaettuun postiin, demariedustaja kirjoittaa.