– Kun tarkastellaan nuorempia ikäluokkia ja heidän arvojaan, on ollut odotettavissa, että vihreät tekevät loikan 7-8 prosentin puolueesta yli kymmenen prosentin puolueeksi, professori toteaa.

Raunio kertoo, että myös vihreiden oppositioasema ja puheenjohtaja Ville Niinistön esittämä kärkevä kritiikki on nostanut puolueen profiilia.
Professorin mukaan vihreiden leiriin on saattanut sataa ääniä useita eri puolueista, eikä yhtä selvää äänien lähdettä ole.

– On tullut demarileiristä, mutta on saattanut hyvinkin tulla myös kokoomuksen puolelta ja jopa keskustasta, jos ajatellaan maakunnissa sijaitsevia maaseutumaisempia kaupunkeja.

Pettyneet äänestäjät jäivät kotiin

Professorin mukaan perussuomalaisten raju nousu toi puolueelle kerralla suuren joukon uusia äänestäjiä. Hän toteaa, että esimerkiksi sosialidemokraateilla, kokoomuksella ja keskustalla on paljon vakiintuneita äänestäjiä.

– Heillä (perussuomalaisten äänestäjillä) ei ole pidemmän aikavälin vakiintunutta puoluekantaa, ja tällaiset ihmiset hyppäävät herkemmin laivasta, jos suunta ei miellytä.

Raunio uskoo, että perussuomalaisten sisäinen paine kasvaa koko ajan, mikäli kannatuksen suuntaa ei saada käännettyä. Tämä taas voi näkyä hallituksen työssä.

– Mikäli heidän kannatuksensa ei lähde nousuun esimerkiksi maakuntavaaleissa ja nekin menevät yhtä huonosti, paineet hallituksen sisällä ja jopa hallituksesta lähtöön kasvavat.

Raunio harmittelee, että esimerkiksi mediassa luotiin voimakkaasti kuvaa Helsingin pormestarivaaleista. Hänen mielestään Helsingissä mentiin kuntavaaleissa väärässä järjestyksessä, koska valtaa kaupungissa käyttää kuitenkin valtuusto.

– Tässä suhteessa kampanjointi ja median keskittyminen pormestarikuvioon meni hieman ikävästi.

Raunio kehottaa kiinnittämään tulevissa vaaleissa huomiota myös siihen, istuvatko samat kansanedustajat tulevaisuudessa sekä kuntien valtuustoissa, maakuntavaltuustoissa että parlamentissa.

Hän muistuttaa, että istuvat kansanedustajat ovat kuntavaaleissakin ääniharavia, mutta ilmiö ei ole välttämättä demokratian tai puolueiden sisäisen elämän kannalta tervettä, jos sama väki istuu kaikissa päätöksentekoelimissä.

Tommi Forsman