Nämä skenaariot olivat omalta osaltaan vaikuttamassa päätökseen siirtää kuntavaalit huhtikuulta kesäkuulle, kertoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) eilen.

Professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta kertoo, että luvut ovat vain laskennallinen arvio siitä, millaisiin tartuntalukemiin päästään, jos koronaviruksen tartuttavuusluku pysyy samana kuin nyt. Näin ei kuitenkaan tule luultavasti käymään, sillä tartuttavuutta pyritään painamaan alas uusilla rajoitustoimilla.

–  Tämä tartuttavuusluvun kasvu johtuu uusista virusmuunnoksista. Ne (THL:n luvut) ovat se uhkakuva, eikä tämän ole tarkoituskaan jatkua tällaisena. Tämä ei ole mikään varsinainen malli, jossa otettaisiin esimerkiksi huomioon tehtäviä toimia, vaan laskelma siitä, miten tartunnat etenisivät näillä luvuilla, Vapalahti kertoo.

–  Nämä ovat teoreettisia laskelmia tartuttavuuslukuihin perustuen. Suuri vaikutus on sillä, mitä rajoitustoimia on käytössä ja miten ihmiset niitä noudattavat. Todelliset huhtikuun tartuntaluvut voivat olla hyvinkin erilaiset, mutta sitähän ei kukaan pysty sanomaan varmuudella, hän kertoo.

Tuhannetkin päivittäiset tartunnat ovat mahdollisia

Mäkijärven mukaan useiden tuhansien tartuntojen päivävauhti on Suomessakin mahdollisuuksien rajoissa. Näin on käynyt monissa Euroopan maissa, kuten Irlannissa ja Tshekissä.

Näiden maiden tilanteet erosivat kuitenkin Suomen nykytilanteesta sillä, että siellä kävi kaksi epidemiaa merkittävästi kiihdyttävää asiaa yhtä aikaa: rajoituksia höllättiin ja samalla virusmuunnokset alkoivat vallata alaa.

–  Suomeenhan tämä virusmuunnos on jo tullut, ja olemme päinvastoin suunnittelemassa rajoitustoimenpiteiden tiukentamisia. Pidän epätodennäköisenä, että lähtisimme Irlannin tielle. Mutta mahdollistahan se aina on, tämä koronavirus on vaikea vastustaja, Mäkijärvi sanoo.

Vapalahti uskoo, että THL:n laskelmat on tarkoitettu herättelemään ihmisiä tilanteen vakavuuteen.

–  Vaikka tilanne on ollut Suomessa hyvä, niin jos katsotaan vaikka, mitä on tapahtunut Tshekissä tai Virossa, se voi muuttua hyvin nopeasti huonommaksi.

Vapalahden mukaan käänne vakavampaan suuntaan on jo tapahtunut, ja se johtuu suoraan helpommin tarttuvasta virusmuunnoksesta. Kun nykyrajoitukset pitivät aiemman virustyypin juuri ja juuri hallinnassa, ne eivät nyt enää riitä.

–  Näillä lukemilla tartunnat sitten helposti moninkertaistuvat kuukaudessa. Ja tämä on tosiaan nähty Irlannissa, Portugalissa, Englannissa, Tshekissä, Virossa… Monissa näistä maista sitten nämä käyrät on saatu takaisin alas erilaisilla lockdown-tyyppisillä toimilla, hän kertoo.

Helppoja ja hyviä ratkaisuja ei ole

Vapalahden mukaan THL:n laskelmien kaltaiset skenaariot ovat hyödyllisiä siinä, että niillä voidaan nostaa kriisitietoisuutta ja ymmärrystä siitä, miten tilanne voisi kehittyä. Toimia kuitenkin vaikeuttaa hänen nähdäkseen se, että helppoja tai yksiselitteisen hyviä ratkaisuja ei ole.

–  Vapaus, terveys, yksityiset ja yhteiskunnalliset edut, lyhyen ja pitkän tähtäimen edut, nämä ovat kaikki ristiriidassa toistensa kanssa. Mutta ei tässä ehkä hirveästi kannata odotella ja saivarrella. Tärkeintä on, että tehdään näitä välttämättömiä toimia ajoissa, hän sanoo.

Suomella on hänen mukaansa hyvä mahdollisuus oppia muiden maiden kokemuksista.

–  Suomessa meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa tähän, ettei tilanne kehity näiden skenaarioiden esittämällä tavalla, jos toimitaan riittävän päättäväisesti.

STT – Tapio Pellinen