Uutiset
25.6.2018 16:34 ・ Päivitetty: 25.6.2018 16:34
Professori Voionmaan syntymästä 150 vuotta – Gustafsson esittää asian huomioimista seminaarilla ja juhlavastaanotolla
Vuoden 2019 helmikuussa professori Väinö Voionmaan (1869 – 1947) syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Kaupunginvaltuutettu-kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) esittää viikko sitten tekemässään valtuustoaloitteessa, että Tampereen kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Väinö Voionmaa –seuran kanssa, jotta professori Väinö Voionmaan elämäntyölle – erityisesti yliopisto- ja kansansivistäjänä – järjestettäisiin esimerkiksi korkealaatuinen seminaari ja juhlavastaanotto Tampereen raatihuoneella.
Gustafssonin mukaan Tampereen kaupungilla on useita syitä huomioida merkittävällä tavalla Tampereen kehitykseen vaikuttanut Voionmaa.
Hän toimi Helsingin yliopiston dosenttina 1903-18, pohjoismaisen historian ylimääräisenä professorina 1918-36 sekä Yhteiskunnallisen Korkeakoulun kanslerina. Korkeakoulu siirrettiin myöhemmin Tampereelle, ja se otti nimekseen Tampereen yliopisto
Talvella 1944 Väinö Voionmaalle luovutettiin kansalaisrahalahja hänen täyttäessään 75 vuotta. Sen hän luovutti perustettavalle Väinö Voionmaa-säätiölle työläisnuoriso-opiston perustamiseksi Tampereen seudulle.
Opisto Ylöjärvelle
– Kansalaislahjasta muodostui peruspääoma, jonka turvin opistoa alettiin rakentaa Ylöjärvelle keväällä 1950. Väinö Voionmaan sivistysihanteiden mukaan jokaisella nuorella oli oltava mahdollisuus koulutukseen sosiaalisesta taustasta riippumatta.
– Voionmaan opisto antoikin 1950-60 -luvuilla lähinnä yleissivistävää koulutusta, kuten peruskoulun yläasteella ja lukiossa tänä päivänä annetaan. Opisto antoi näin oppilaille valmiuksia myös jatko-opintoihin, Gustafsson toteaa aloitteessaan.
Professori, tutkija, raittiusmies, kansanedustaja, ministeri Väinö Voionmaa oli keskeisellä tavalla mukana perustamassa Työväen Sivistysliittoa vuonna 1919 ja Työväen Akatemiaa vuonna 1923.
Väinö Voionmaa istui Sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajana vuodesta 1919 alkaen aina kuolemaansa vuoteen 1947 asti. Vuodet 1922-1947 Voionmaa edusti Hämeen läänin pohjoista vaalipiiriä.
Rauhan mies
Aloitteessa todetaan, että jatkosodan loppuvaiheiden aikana Voionmaa oli eduskunnan niin sanotun rauhanopposition epävirallinen johtaja. Hän oli mukana Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 ja Moskovan rauhanneuvotteluissa 1940. Lisäksi hän osallistui Pariisin rauhan solmimiseen II maailmansodan jälkeen.
Väinö Voionmaa toi suomalaiseen historiantutkimukseen uusia metodologisia oivalluksia ja menetelmiä. Hänen teoksistaan useat ovat vielä tänäänkin alansa arvostettuja auktoriteetteja, etenkin keskiajan historian tutkimukset.
Hänen huomattavimpia teoksiaan ovat: Useampi osainen Tampereen kaupungin historia, 1903–1910, Suomen karjalaisen heimon historia, 1915, Suomalaisia keskiajan tutkimuksia, 1912, Suomi Jäämerellä, 1918 ja Hämäläinen eräkausi, 1948.
Väinö Voionmaalle on pystytetty patsas Tampereen yliopiston pääoven eteen. Kuvanveistäjä Kauko Räiken suunnittelema “Kasvu” –veistos paljastettiin 40-vuotiaan Yhteiskunnallisen korkeakoulun edustalla Tampereen päivänä 1. lokakuuta 1965.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.