Professori Yhdysvaltojen presidentistä: ”Trump on täysin kelvoton virkaansa”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisista on kohta puoli vuotta, ja häntä vastustavat mielenosoitukset jatkuvat yhä Yhdysvalloissa. Viikonloppuna useissa kaupungeissa on kutsuttu koolle protesteja, joissa Trumpille vaaditaan virkasyytettä.

Jos presidentti asetetaan virkasyytteeseen ja todetaan syylliseksi, hänen on erottava virastaan. Prosessi on kuitenkin pitkä ja tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa hyvin epätodennäköinen. Syytteen nostamisesta päättää kongressi, joka on tiukasti republikaanien käsissä.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi uskoo yhä, että virkasyytemenettelyyn päädytään.

– Vuoden alussa arvioin, että Trump asetetaan syytteeseen ennen vuoden loppua. En ole vielä valmis antamaan tästä täysin periksi: sanoisin, että ennen vuoden loppua pannaan aluelle vakavasti otettava virkasyyteprosessi, Koskenniemi arvioi STT:lle.

Demokraatit ovat myös hyvin varovaisia sen suhteen, että Trumpin tilalleen nousisi äärioikeistolainen varapresidentti.

Muutama kongressin demokraattiedustaja on väläytellyt aloitetta syytteestä. Pisimmälle on mennyt kalifornialainen kongressiedustaja Brad Sherman, joka julkisti aloitteensa viime kuussa.

Sherman syyttää Trumpia oikeuden vaikeuttamisesta (obstruction of justice) liittyen liittovaltion poliisin FBI:n tutkintaan Trumpin vaalikampanjan epäillyistä Venäjä-kytköksistä.

Trumpilta potkut saanut FBI:n johtaja James Comey on kertonut, että presidentti kehotti FBI:ta lopettamaan tutkimukset koskien hänen entistä turvallisuusneuvonantajaansa Michael Flynniä.

Sherman on itsekin sanonut, ettei usko aloitteensa mahdollisuuksiin. Samaa sanoo Koskenniemi.

– Kaksi poliittista tekijää puhuu sitä vastaan: ensimmäinen on republikaanien rintama, ehkä poislukien (senaattori John) McCainin.

Demokraatit ovat myös hyvin varovaisia sen suhteen, että jos Trumpista päästäisiin eroon, hänen tilalleen nousisi äärioikeistolainen (varapresidentti Mike) Pence.

Aiemmin vain kaksi presidenttiä on joutunut virkasyytteeseen.

Toinen demokraattien esilläpitämä ongelma liittyy miljardööri Trumpin bisnesimperiumiin. Yhdysvaltojen perustuslaissa on niin kutsuttu palkkiolauseke (emoluments clause), joka kieltää viranhaltijoita ottamasta vastaan palkkioita, lahjoja tai muuta hyötyä ulkovaltioiden edustajilta.

Asiantuntijoiden mukaan Trump on useasti saanut taloudellista hyötyä presidenttiydestään.

– Järjestelyt, joita Trumpin perhe on tehnyt eristääkseen isä-Trumpin liiketoimistaan, ovat hyvin heikkoja ja reiällisiä. Monien asiantuntijoiden mielestä lauseke tuli rikotuksi jo samana päivänä kun Trump astui virkaansa, Koskenniemi sanoo.

Silti hän ei usko, että palkkiolausekkeenkaan pohjalta saataisiin syytettä aikaiseksi.

– Mutta koska Trump on niin täysin kelvoton virkaansa, uskon, että hänelle tulee vielä mahdollisuus tehdä jotain – ehkä ulkopolitiikassa – joka on niin vaarallista ja perustuslain kannalta kyseenalaista, että republikaanien on välttämätöntä päästä hänestä eroon.

Aiemmin vain kaksi presidenttiä on joutunut virkasyytteeseen, Andrew Johnson vuonna 1868 ja Bill Clinton vuonna 1998. Syytteet kaatuivat kongressissa.

Demokraattijohtajat ovatkin kehottaneet omiaan unohtamaan haaveet Trumpin viraltapanosta ja keskittymään sen sijaan tämän ajaman politiikan vastustamiseen.

Demokraatit voivat yrittää niskan päälle seuraavan kerran ensi vuoden marraskuun kongressivaaleissa.

Nyt, taas, puhuu HS:n vastaava päätoimittaja: ”Ymmärsin pian, että jokin oli mennyt vikaan”

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo uudessa kirjoituksessaan myöhään sunnuntaina, että artikkeli Viestikoekeskuksesta olisi pitänyt perustella paremmin lukijoille. Niemi perusteli jo eilen ensimmäisen kerran HS:n uutista.

”Ymmärsin pian, että jokin oli mennyt vikaan. Jos uutisen ja sen julkaisun perusteista käydään näin kovaa jälkikäteistä keskustelua, on toimituksellekin selvää, että on syytä katsoa peiliin.”

Tässä emme selvästikään onnistuneet.

Niemi kirjoittaa, että monelle lukijalle oli jäänyt epäselväksi se, miksi HS oli julkaissut artikkelin, jonka jotkut sanoivat jopa vaarantavan kansallisen turvallisuuden.

”Jutun julkaisua etukäteen perustelleet seikat – erityisesti artikkelin sisällön suhde valmisteilla olevaan tiedustelulakiin – olivat jääneet liian vähälle huomiolle julkaistussa tekstissä. Alkuperäisessä jutussa olisimme voineet myös kertoa selkeämmin, että olemme hyödyntäneet ainoastaan muutamia useiden vuosien takaisia asiakirjoja ja niitäkin vain osittain, perusteellisen harkinnan pohjalta.”

”Jos artikkeli olisi perustellut ymmärrettävämmin salaiseksi luokiteltujen tietojen käytön, se olisi auttanut lukijaa kytkemään jutussa esitetyt tiedot osaksi tiedustelulain valmistelua. Tässä emme selvästikään onnistuneet”, Niemi myöntää sunnuntaina.

Onko HS julkistanut oikeudettomasti tietoa sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, Niemi kysyy.

”Jos tällainen oikeudenkäynti Helsingin Sanomia vastaan toteutuisi, se olisi Suomessa ensimmäinen kerta. Oikeudessa asettuisivat vastakkain sananvapaus ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Mahdollisen oikeudenkäynnin lopputulosta on vaikeaa ennakoida.”

”Silti merkillepantavaa on se, että lainsäätäjä on ottanut sananvapauden suojaan nimenomaisesti kantaa, kun turvallisuussalaisuuksia koskevaa lakia valmisteltiin. Tiedotusvälineillä on oikeus kerätä turvallisuuteen liittyviä tietoa.”

Sananvapaus on yksi suomalaisen demokratian kulmakiviä.

Niemi kertoo saaneensa Sanoman hallitukselta tehtäväkseen laatia selvityksen kyseiseen juttuun liittyvästä toimitusprosessista.

”Pyrin tekemään pyydetyn selvityksen mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta hallituksella on käytettävissä riittävät tiedot omaa arviointiaan varten. Parhaimmillaan tiedustelujutuista tehtävä selvitys tuottaa arvokasta tietoa siitä, miltä osin toimitusprosessimme toimii hyvin, ja mistä kohtaa toiminnastamme löytyy parantamisen varaa. Olen jo tähän mennessä pitänyt Sanoman hallituksen informoituna saamastani lukijapalautteesta.”

Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt HS:lle vuodettujen salaisten asiakirjojen käytöstä tutkintapyynnön keskusrikospoliisille.

”Sananvapaus on yksi suomalaisen demokratian kulmakiviä. Demokratiaan kuuluu elimellisesti myös se, että sananvapauden rajoja aika ajoin koetellaan”, Niemi kirjoittaa HS:ssa sunnuntaina.

Ay-pomo sai totaalisesti tarpeekseen: ”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä”

Kuva: Kari Hulkko

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ottaa sunnuntaina rajusti kantaa työttömien niin sanottuun aktiivimalliin, jota työttömien kyykyttämiseksikin ja pakottamiseksi on kutsuttu.

Malinen antaa palaa oikein kunnolla Twitter-tilillään.

”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä. Tässä entinen hyvinvointiyhteiskunta rankaisee niitä jotka ovat heikoimmilla.”

Malisen mukaan vastuuministeri Jari Lindström (sin.) ja hallitus osoittavat ”täydellistä ylenkatsetta ihmisyydelle”.

Twiittiä on kommentoinut muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

”Hallitusohjelman pyrkimys: 1. alennetaan rekrytoinnin kynnystä työpaikkasopimisella 2. parannetaan henkilöstön asemaa 3. työttömyysturvasta velvoittavampi. Järjestöt estivät 1:n ja 2:n kikyssä. Nyt politiikka todella painottuu liikaa 3:een. Siksi työpaikkasopiminen!”

Malinen vastaa Vartiaiselle yhtä suorapuheisesti kuin alkujaan twiittasi.

”Kokeilepa vaikka vuotta peruspäivärahalla tai toimeentulotuella torkkupeiton ja punaviinin sijasta.”

SDP on vastustanut voimakkaasti hallituksen ajamaa työttömyysturvan aktiivimallia pitäen sitä työttömien rankaisemisena. Mikäli niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan.

”Poikkeuksellinen tapahtuma” – puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari: ”Vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kohu Helsingin Sanomien eilisestä artikkelista koskien salaisten sotilastiedustelutietojen julkaisemista jatkuu. HS on saanut haltuunsa asiakirja-aineistoa, josta paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta. Aineiston perusteella lehti kertoo muun muassa, että Tikkakoskella toimivaa, hyvin salassa pidettyä Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua kiinnostaa ylipäätään kaikki Venäjään liittyvä.

Tapaus sai maan korkeimman johdon reagoimaan viranomaisia myöten. Presidentti Sauli Niinistö piti omassa lausunnossaan salaisten asiakirjojen vuotoa vakavana. Niinistö sanoi, että asiaa koskeva rikostutkinta on käynnistetty. Niinistö huomautti myös, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on Suomen turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Mika Kari sanoo sunnuntaina Demokraatille, että vuoto on erittäin vakava asia.

Salaisiksi turvaluokiteltuja tietoja vuodetaan tarkoituksellisesti mediaan. Esillä olleiden tietojen perusteella voi jo nähdä, että kyseessä oli tarkoituksellinen vuoto, kyse ei ollut vahingosta.

Kari sanoo, että kyse on erittäin poikkeuksellisesta tapahtumasta, joka ei ole mitenkään normaalia.

Vuodon motiiveja voi hänen mukaansa vain arvailla, ja se on poliisin tutkittava asia. On esimerkiksi väläytetty, että vuoto voisi liittyä uusien tiedustelulakien käsittelyyn.

– En lähde spekuloimaan näidenkään asioiden yhteydellä. Antaa asianosaisten viranomaisten tutkia asia ja käydä se kunnolla läpi. Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Kari kuitenkin arvioi, että vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan.

Helsingin Sanomien haltuunsa saama, salaiseksi luokiteltu aineisto on eri vuosilta. Mika Kari pohtii, missä menee median vapauden, velvollisuuden ja toisaalta vastuun raja.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan Viestikoekeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti.

Lisäksi tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla, Niemi kirjoitti eilen lehden verkkosivuilla.

Niemi ei kertonut, miten Helsingin Sanomat sai salaiset asiakirjat tietoonsa. Hänen mukaansa lehdellä on lähdesuojan perusteella oikeus olla ilmaisematta omaa tietolähdettään.

”Kaikkia käytössä olleita tietoja ei ole myöskään julkaistu, vaan seulottu vastuullisen journalistisen harkinnan kautta. Julkaistuissa tiedoissa ei ole käsityksemme mukaan mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden. Tiedot olivat peräisin vuosien takaa, ja koko Suomen turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut oleellisesti.”

Niemi on sunnuntaina luvannut kertoa vielä tänään, kuinka lehti aikoo käsitellä aihetta jatkojutuissa.

Keskusrikospoliisi kertoi omalta osaltaan eilen, että tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

Siitä laki sanoo:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.”

Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) puolestaan sanoi jo eilen STT:lle, että julkisuuteen tullut materiaali on sellaista, joka ei ole ollut eduskunnan käsittelyssä.

– Ei ole minun käsieni kautta kulkenut missään kohtaa mikään näistä papereista. Kun systeemi on ylipäätäänkin sellainen, että nämä eivät kulje eduskuntaan. On luonnollista, että ei minulla ainakaan ole, ja väittäisin, että ei muillakaan eduskunnassa ole ollut, näitä asiakirjoja nähtävänään. Nämä eivät ole eduskunnan käsittelyyn liittyviä papereita miltään osin.

Mika Kari sanoo niin ikään, ettei ole nähnyt kyseisiä asiakirjoja.

– Korkeimman tason turvaluokiteltu tieto on pääsääntöisesti valtion ylimmän johdon ja ylimmän virkamiesjohdon käytössä olevaa tietoa. Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Korjattu lainkohtaa: turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Paavo Väyrynen hurjana: ”Samassa yhteydessä tulisi selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuus”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen arvostelee presidentti Sauli Niinistöä.

”Jos euroon liittymisestä olisi järjestetty kansanäänestys ja jos siitä olisi päätetty lakiehdotuksen pohjalta määräenemmistöllä, Suomi olisi muiden Pohjoismaiden tapaan jäänyt euroalueen ulkopuolelle.”

Väyrynen avautuu blogissaan.

”Niinistön rooli Suomen liittämisessä euroalueeseen asettaa hänen harteilleen raskaan vastuun siitä, että Suomen taloudessa on eletty menetetty vuosikymmen samaan aikaan kun Ruotsin talous on kasvanut noin neljänneksen verran. Tämä vastuu ulottuu siihen, että meitä on koetellut näinä vuosina suurtyöttömyys ja julkisen talouden velkaantumis- ja leikkauskierre. Olemme myös joutuneet, toisin kuin Ruotsi, tukemaan taloudellisesti euroalueen kriisimaita.”

Väyrynen kirjoittaa, että vielä vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä Niinistö puolusteli euro-ratkaisua.

”Vuotta myöhemmin hän kuitenkin totesi, ettei olisi silloisilla tiedoilla kannattanut euroaluetta ja Suomen jäsenyyttä siinä. Aktiivista katumista Niinistö ei kuitenkaan ole osoittanut eikä valmiutta korjata tekemäänsä virhettä.”

Väyrynen kirjoittaa myös, että jotta Naton ja Suomen välinen isäntämaasopimus saataisiin eduskunnan käsiteltäväksi, hän on ehdottanut, että eduskunnassa tehtäisiin ministerivastuulain mukainen muistutus niiden valtioneuvoston jäsenten virkatointen lainmukaisuudesta, jotka hyväksyivät sopimuksen eivätkä toimittaneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.

”Samassa yhteydessä tulisi selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuus. Toivon, että vaikkapa Laura Huhtasaari tekisi muistutuksen ja kokoaisi siihen tarvittavat kymmenen kansanedustajan allekirjoitukset.”

Keskustelua aiheesta

HS:n vastaava päätoimittaja valmistelee tekstiä, jossa kerrotaan, miten lehti aikoo toimia jatkojuttujen osalta

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi valmistelee parhaillaan tekstiä, jossa valaistaan lehden tiedustelujutun julkaisun taustoja ja kerrotaan lehden saamasta palautteesta. Hän kertoo asiasta Twitterissä.

Lisäksi Niemi aikoo kertoa, millä tavalla lehti jatkaa aihepiirin käsittelyä.

Helsingin Sanomat julkaisi eilen laajan jutun Suomen sotilastiedustelusta. Artikkeli on aiheuttanut voimakkaita reaktioita: esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö julkaisi lausunnon, jossa hän sanoi, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on maan turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Keskustelua aiheesta