Ps-ministerin ja SDP:n nokittelu huipentui Antti Rinteen ärähdykseen Jari Lindströmille: ”Tässä ei ole mitään epäselvää ongelmaa”

Kuva: Lehtikuva

Työministeri Jari Lindström (ps.) kirjoitti keskiviikkona Uuden Suomen blogissaan SDP:lle suunnatun kriittisen kirjoituksen, joka oli otsikoitu ”Riman alta eikä edes hipoen”.

Lindström ihmettelee kirjoituksessaan muun muassa SDP:n ns. Rinteen mallia.

”Kyse on siis työllistämisen aktiivimallista SDP:n mallin mukaisesti. SDP väittää, että työllistämissetelin avulla julkinen talous tasapainottuisi 140-250 miljoonalla. Kuitenkin, SDP:n itse viime vuonna eduskunnan tietopalvelulla ns. Rinteen mallista teettämän selvityksen mukaan: ” Nettona (verot ja veroluonteiset maksut ja työttömyysturvasäästöt huomioiden) palkkatuki kasvattaisi julkisen sektorin menoja yhteensä 350 miljoonalla eurolla.”

Eli todellisuuden ja SDP:n numeroiden välillä on 490-600 miljoonan euron heitto. Näin ollen vaihtoehdolta putoaa samalla pohja pois. Hallituksen malli on kustannusneutraali.”

En ymmärrä, mistä tällaiset luvut tulevat, kun kysymys on siitä, että käytetään olemassaolevaa rahaa, joka joka tapauksessa maksettaisiin.

Asiaan palattiin tänään eduskunnan kyselytunnilla, jossa yleensä opposition edustajat esittävät kysymyksiä ja hallituksen ministerit vastaavat. Tällä kertaa ministeri puhui ministeriaitioista:

— Onko niin että eduskunnan tietopalvelun laskujen mukaan teidän mallinne maksaisi 350 miljoonaa euroa? Se on ihan eri asia kuin kustannusneutraali. Meillä on sama tavoite, sama ajatus, mutta kukaan teistä ei ole vastannut minulle kysymykseen, minkälainen tämä malli oikeasti on. Onko se kustannusneutraali vai ei?”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli se, jolta ministeri sai heti vastauksen.

— SDP:n mallissa peruspäivärahan 32,80 €/päivässä otetaan käyttöön kuuden kuukauden jälkeen. Se on raja, jonka jälkeen työllistäminen todella vaikeutuu. Ja sitä saa 300 päivää sitä 32.80:n palkkatukimallista työllisyysseteliä. Ilman byrokratiaa pääsee töihin.

— En ymmärrä, mistä tällaiset (ministerin esittämät, toim. huom.) luvut tulevat, kun kysymys on siitä, että käytetään olemassaolevaa rahaa, joka joka tapauksessa maksettaisiin. Ainoa joka tuottaa merkittävää kustannussäästöä julkiseen talouteen on ansioturvan osa, jos ansioturvalla oleva ihminen menee töihin tällä palkkasetelillä. Tässä ei ole mitään epäselvää ongelmaa tämän asian suhteen.

Rinteen esittämässä mallissa jokaisella työttömällä on kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen oikeus käyttää työttömyysturvaansa työllistymissetelinä. Työllistymisseteli on peruspäivärahan suuruinen eli n. 700 euroa kuukaudessa ja se kestäisi enintään 300 päivää.

Työtä hakiessaan työtön voisi kertoa, että työnantaja saa setelin, jos työnantaja ei ole irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä eikä hänellä ole voimassa olevaa työsopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuutta. Työllistymisseteli rahoitettaisiin suoraan työttömyysturvajärjestelmän kautta, mikä SDP:n mukaan poistaisi viiveitä palkkatuen maksussa.

Antti Lindtmanin poliittinen ura alkoi yllättävästi – ”Luokan pisimpänä poikana minut lähetettiin rehtorin kansliaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman kirjoittaa Vantaan Sanomissa ensimmäisestä poliittisesta teostaan.

Hän kertoo, miten yläasteen kahdeksannella luokalla koulupäivän päätteeksi järjestettiin vierailu taidenäyttelyyn Helsingissä. Vierailu kesti iltaan asti, jolloin oppilaat kysyivät opettajalta, järjestääkö koulu heille eväitä. Vastaus oli kielteinen.

– Luokan pisimpänä poikana minut lähetettiin rehtorin kansliaan vääryyttä oikaisemaan.

– Rehtori hoiti asian oikealle tolalle ja saimme eväät mukaan retkelle. Eikä siinä vielä kaikki: luokkamme aktiivisuuden seurauksena koulu lupasi järjestää pysyvän välipalan kaikille, joiden koulu jatkui pitkälle iltapäivään, hän jatkaa.

– Se oli ensimmäinen poliittinen tekoni, vaikka en sitä silloin täysin ymmärtänytkään, Antti Lindtman kertoo.

Lindtmanin mukaan evästarina opetti hänele jotain merkityksellistä.

– Itselle tärkeät asiat koetaan usein omassa arjessa sekä omassa lähiympäristössä ja niihin on mahdollista vaikuttaa omalla aktiivisuudella. Siitä syntyi myös ajatukseni, että yhteiskunnan on tarjottava kaikille hyvät eväät elämään. Mausteet voi sitten jokainen valita itse.

Lue Lindtmanin kirjoitus kokonaan tästä

Hän on kertonut kirjoituksestaan myös Facebookissa.

Keskustelua aiheesta

”Kuvottavaa” — Ville Niinistö: Konservatiiviset miehet vaarantavat tuhansien naisten hengen

Kuva: AFP PHOTO / Jim Watson

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvostelee rajusti Donald Trumpin ensimmäisten toimien joukossa olevaa päätöstä, jossa Yhdysvallat kieltää avustukset seksuaalivalistuksen osana aborttivalistusta kehitysmaissa antavilta järjestöiltä.

”On kuvottavaa, että joukko etuoikeutettuja miehiä tekee päätöksen kieltää kehitysmaiden naisilta aborttivalistus. Sillä konservatiiviset miehet omien ankeiden arvojensa takia vaarantavat tuhansien heikompiosaisten naisten hengen. Naisten itsemääräämisoikeus on aivan keskeisimpiä tasa-arvokysymyksiä maailmassa.”

Niinistön mukaan George W. Bushin vastaavan päätöksen aikaan aborttien määrät vain lisääntyivät, mutta ne menivät yhä enemmän maan alle, hengenvaarallisiin olosuhteisiin, ja naiset eivät saaneet todellista tietoa abortin turvallisesta tekemisestä.

”Päätös vaikeuttaa monien arvokasta työtä tekevien järjestöjen toimintaa. Seksuaalivalistus, naisten ja tyttöjen koulutus ja tasa-arvon edistäminen ovat tutkitusti aivan keskeisiä yhteiskunnan vakauden ja hyvinvoinnin rakentamisen edellytyksiä.”

Niinistö kirjoitti asiasta Facebook-sivuillaan.

Millä SDP saadaan ykköspuolueeksi eduskuntavaaleissa? – ”ennen oli paremmin” -Hakaniemen demari Miika Nousiainen vastaa

Kuva: Jari Soini

Kirjailija, monien tv-paneelien ”menneisyyteen haikaileva Hakaniemen demari” Miika Nousiainen on pohtinut, millä keinoin SDP säilyttää hienon vireensä ja nousee selkeästi pääministeripuolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Ensin edessä ovat kuitenkin kuntavaalit. Nousiainen kertoo myös, miten toivoo tulevien Helsingin päättäjien kehittävän hänen omia kotikulmiaan, Hakaniemen ja Kallion seutua.

Miika Nousiainen kertoo lisää ajatuksistaan laajassa henkilöhaastattelussa, joka ilmestyy torstaina Demokraatin viikkolehdessä.

Berner painaa takaiskusta huolimatta kaasua – ”En anna periksi”

Kuva: Lehtikuva
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ei anna perilksi liikenteen uudistamisesta.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ei aio antaa periksi liikenteen uudistamisessa. Berner toivoo edelleen, että päätöksiä Suomen liikenneverkon kehittämisestä saataisiin aikaiseksi tämän vuoden aikana.

Liikenneverkon kehittäminen ja rahoituksen uudistaminen ottivat eilisiltana takapakkia, kun Berner ilmoitti liikenne- ja viestintäministeriön keskeyttävän paljon kritiikkiä saaneen liikenneverkkoyhtiön valmistelun.

Syynä pelin viheltämiselle poikki oli se, ettei muista hallituspuolueista löytynyt tukea liikenneverkon yhtiöittämisaikeille. Samalla kaavailtu autoveron poisto viskattiin romukoppaan.

– Autoveroon ei kosketa tällä hallituskaudella, Berner painotti tiistaina puhelimitse STT:lle.
Päätös valmistelun keskeyttämisestä syntyi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja autoalan yrittäjien sekä etujärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Ajatus autoveron poistosta hyydytti heti autokaupan selvityksen tultua julki viime viikolla.

Liikenne- ja viestintäministeri Berner sanoo nyt pohtivansa uutta mallia, millä liikenteen uudistamisessa voidaan mennä eteenpäin. Berner kertoo miettivänsä esimerkiksi sitä, pitäisikö liikenteen rahoituksen uudistamista varten asettaa kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen komitea.

Berner pohtisi, voiko kehysmenettelyä muuttaa niin, että infraan investoimiseen sitoudutaan pitkäjänteisemmin yli hallituskausien.
– Ovatko hallitus ja oppositiopuolueet valmiita sellaiseen yhteistyöhön, jossa infraan sitoudutaan pitkäjänteisemmin?

”Selvitys ei hyödytön”

Bernerin mukaan liikenteessä on edelleen isoja kysymyksiä, joihin pitää hakea ratkaisuja. Liikenneverkossa on noin 2,5 miljardin korjausvelka, joka kasvaa koko ajan. Lisäksi väyläinvestointeja tehdään lyhytjänteisesti ja autokanta on vanha. Liikenteen päästöjen pitäisi puolittua vuoteen 2030 mennessä.

– Ainoa ratkaisu, mitä ei ole olemassa, on se, että me emme tee mitään, Berner sanoo.
Bernerin mukaan selvitystyö liikenneverkkoyhtiön perustamiseksi ei ole mennyt hukkaan, vaikka yhtiömalli sekä autoveron poisto sen mukana kuopattiin.

– Selvitys ei ole missään tapauksessa hyödytön. Siinä on kerätty valtavasti tietoa ja tehty erilaisia skenaariolaskelmia. Nyt tätä tietoa hyödyntäen pitää hakea uusia ratkaisuja.
Berner ei osaa vielä sanoa, milloin hallitus voisi kokoontua pohtimaan sitä, miten liikenteen uudistamista voitaisiin lähteä nyt viemään eteenpäin.

– Minun täytyy ensin saada käytyä itseni kanssa läpi, mitkä ovat ne seuraavat vaihtoehtoiset näkökulmat asiaan ja muodostaa näkemys siitä, millaista tietä olen valmis kulkemaan eteenpäin.

Mia Peltola

 

Keskustelua aiheesta

Kirkkohallitus: Uusi alkoholilaki lisäisi eriarvoistumista

Kirkkohallituksen virastokollegio on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon ministeriön esitysluonnoksesta alkoholilainsäädännön uudistamiseksi. Kirkkohallituksen mukaan esitykseen liittyy vakavia yhteiskuntaeettisiä ongelmia.

Kirkkohallituksen näkemys on, että uusi alkoholilaki lisäisi toteutuessaan todennäköisesti terveyshaittoja sekä sosiaalisia ongelmia ja yhteiskunnallista eriarvoistumista eri väestöryhmien välillä. Vaikka alkoholin kokonaiskulutuksen aiheuttamat terveyshaitat ja sosiaaliset haitat koskevat koko väestöä, ne kasautuvat heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille.

Vähittäismyynnissä alkoholijuomien enimmäisvahvuutta ei kirkkohallituksen mukaan tule korottaa nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Virastokollegion lausunnossa otetaan kantaa myös ehdotettuun alkoholi- ja alkoholijuomaverolain muuttamiseen. Esitysluonnoksessa ehdotetaan ehtoollisviinien verottomuuden poistamista. Kirkkohallitus katsoo, että ehtoollisviinien perinteinen verovapaus tulee säilyttää.

Ehtoollisviiniä käytetään osana uskonnollista sakramenttia, jolloin viiniä ei kyseisessä käytössä voida pitää nautintoaineena eikä kyse ole myöskään alkoholijuoman anniskelusta.

Virastokollegion lausunto merkittiin tiedoksi kirkkohallituksen täysistunnolle.Kirkkohallituksen täysistunto kokoontui Helsingissä tänään.