PS:n kansanedustaja meni täysin kassalle Soinin haastajasta – ”Hakkarainenko siis?” – Määrittelee PS:n nyt konservatiiviseksi puolueeksi

Kuva: Johannes Ijäs

Iltalehti uutisoi toissapäivänä, että perussuomalaisten puoluejohtajakisa on avattu. Puolueen nuorisojärjestöä Keski-Suomessa johtava Teemu Torssonen ilmoittautui.

Pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini on puolestaan luvannut kertoa jatkoaikeistaan keväällä. Puoluekokous on kesällä 2017.

Eilen Demokraatin eduskunnassa haastattelema perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala ei ollut yllättäen edes kuullut Torssosesta, joka esitteli itsensä Iltalehdessä muun muassa ”intellektuellina Hakkaraisena”.

– Joo, siis tuota, mulla on varmaan mennyt ohi, että nyt on siis. Hakkarainenko siis? Saarakkala hämmästeli.

Maahanmuuttokriittisen Torssosen nimi ei ole lainkaan tuttu Saarakkalalle.

– Jaaha. Ei sano mulle mitään, se on varmaan aika lailla vitsi sitten. Pidän tietenkin sitä vitsinä ja Soinilla ainakin kyselytutkimusten mukaan on hyvinkin vahva tuki jatkokaudelle, jos hän vaan itse haluaa, Saarakkala toteaa.

– Kyllä tosiasia on kuitenkin se, että jos joku haluaa haastaa Soinin, niin kyllä silloin käytännössä hän haastaa myös hallitusyhteistyön, joten en usko, että Soini saa tällaista todellista haastajaa, joka olisi tyyliin kansanedustajatason henkilö. Jos sitten tulee niin, ne ovat sitten näitä enemmän tai vähemmän vitsejä.

”Soinin asema on vahvistunut.”

Saarakkala ei siis usko, että Soini saisi todellista haastajaa. Soini saa halutessaan jatkokauden.

– Haastajalla pitäisi olla tarjolla aika iso visio siitä, mikä se vaihtoehto on. Sen kertomisen paikka olisi ollut kyllä jo sitten aika paljon aiemmin. Eli nythän me ollaan tässä hallituksessa, me ollaan menty tähän.

Saarakkala itse vastusti aikanaan ainoana perussuomalaisista puolueensa menoa hallitukseen.

Saarakkala ei lähde veikkaamaan, haluaako Timo Soini jatkaa puolueen puheenjohtajana.

Hänen mukaansa Soinin asema on viime aikoina vahvistunut verrattuna siihen, mitä se oli esimerkiksi vuosi sitten.

”Jäljelle jäävä aines oikeistolaisempaa.”

E2-ajatuspaja selvitti hiljattain, että perussuomalaisten kannattajakunta on ottanut ison askeleen oikealle. Nyt peräti kaksi kolmesta perussuomalaisten kannattajasta sijoittaa itsensä oikeistoon.

Tämä on uutinen, sillä perussuomalaiset on määritellyt itsensä muun muassa vasemmisto-keskustalaiseksi työväenpuolueeksi. Puoluevirkailija Matti Putkonen on nähnyt puolueensa suorastaan ainoana todellisena työväenpuolueena.

Saarakkala toteaa, että perussuomalaiset on menettänyt gallupien mukaan äänestäjäkuntaansa. Moni on jäänyt myös katsomoon ja epävarmojen äänestäjien määrä on harvinaisen suuri.

Hän sanoo, ettei tiedä, onko äänestäjiä menetetty pysyvästi

– Mutta ehkä sellaiset, jotka ovat aikoinaan siirtyneet demareista perussuomalaisille ovat nyt joko katsomossa tai sitten siirtyneet kannattamaan tässä tilanteessa, Huom! tässä tilanteessa, joka ei ole vaalitilanne, mahdollisesti demareita. Sitten tietenkin (perussuomalaisiin) jäljelle jäävä aines on oikeistolaisempaa, Saarakkala sanoo.

Hänen mielestään Suomen, Euroopan ja koko maailman synkkä taloustilanne oikeistolaistaa ylipäänsä äänestäjäkuntaa ja tekee vasemmistolaista politiikkaa epäuskottavammaksi.

– Siitä kertoo mielestäni se, että SDP:n kannatus ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen huikealla tasolla, vaikka se on nyt kärjessä kyselytutkimuksessa.

– Voisi sanoa, että yleistä oikeistolaistumista mielestäni on yhteiskunnassa arvoissa tapahtumassa ja tiettyä konservatiivisuuttakin. Tietenkin polarisaatiokin on vahva. Liberaali–konservatiivi-jakolinja on vahvistunut kaiken kaikkiaan. Meillä on sellaisia kannattajia paljon, jotka vähän peilaa siihenkin, mitä meidän porukat puhuu ja sanoo. He ovat ehkä valmiimpia muuttamaan myös omaa poliittista ajattelua ja he ovat avoimia.

Olemme konservatiivinen puolue.

Kaiken pohtimansa jälkeenkin Saarakkala sanoo näkevänsä perussuomalaiset työväenpuolueena jatkossakin.

– Koska tässä työpaikkoja yritetään luoda. Mutta me emme ole etujärjestöpuolue, eikä olla oltu sitä ikinä. Kyllähän meidän viesti on eri kuin monilla ammattiyhdistysliikkeillä, kun taas demareitten viesti on kuitenkin aina suht’koht lähellä ammattiyhdistysliikettä.

Vaikka Saarakkala puhuu perussuomalaisista yhä työväenpuolueena, hän toteaa, että puolueessa ajattelu on mennyt suuntaan, jossa kysytään onko näin laajaan hyvinvointivaltioon varaa.

– Se on ehkä alkanut käydä se keskustelu verrattuna siihen, mitä se oli ehkä joitakin vuosia sitten.

Se, että perussuomalaiset olisi keskusta–vasemmistolainen työväenpuolue ei ole täysin Saarakkalan allekirjoitettavissa. Vasemmiston hän pudottaisi nimestä.

– Konservatiivinen puolue on minusta yksiselitteisin, paras termi kuvaamaan. Talouspolitiikassa olemme pragmaattinen puolue, jolla ei ole ollut sellaista syvää ideologista pohjaa verrattuna esimerkiksi perinteisiin vasemmistopuolueisiin, joilla on sellainen doktriini. Meillä ei ole doktriinia siinä suhteesssa, meillä on arvopuolueena oltu enemmän, Saarakkala sanoo ja lisää puolueensa olevan vasta jonkinnäköisessä kehittymisvaiheessa.

”Se on Soinin pukukoppipuhetta.”

Kansanedustaja Tiina Elovaara (ps.) on kertonut Long Playn artikkelissa pelkäävänsä, että Soinin seuraajaksi valitaan jatkaja puolueen maahanmuuttokriittisestä siivestä.

– Jos seuraaja on liian nuiva (eli maahanmuuttovastainen), minun kaltaiseni jäävät puolueesta pois, Elovaara on lausunut.

Saarakkala sanoo Elovaaran lähteneen harjoittamaan omin päin ajatteluaan ja pitää sen näkymistä julkisuudessa melko poikkeuksellisena.

– On mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle hän on valmis jatkamaan.

”Harjataanko” hänet?

– Ei meillä ole minusta harjattu ketään, että se on ehkä sellainen Soinin pukukoppipuhe. Minun mielestä sellaista ilmiötä ei esiinny. Kyllähän näitä tällaisia, voisi sanoa, puheita aina politiikkaan mahtuu.

Harjaaminen on soinismi ja viittaa jonkin sortin kurinpalautukseen.

– Mutta täytyy sanoa, kun itse olen politiikassa ollut sen nyt noin 15 vuotta, niin kyllä minä aina teen eron sille, mikä on se ihmisen kantti puhua tuonne johonkin medialle, jossakin pöytäkeskusteluissa tai tulla sitten ihan kokousyleisön eteen vetämään se oma settinsä. Elovaaran toimintatapa on ilmeisesti se, että hän puhuu median välityksellä puolueelle, Saarakkala sanoo.

”En lähtisi kauheasti tunteilemaan.”

Donald Trump voitti eilen USA:n presidentinvaalit. Vesa-Matti Saarakkala ei osaa arvioida, miten hänen puolueensa kokonaisuutenaan suhtautuu tapahtuneeseen.

– Minusta Soinilla on ollut hyvä linja, että ei oteta tähän kantaa.

Saarakkala kritisoikin sitä, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli mennyt sanomaan kannattavansa Hillary Clintonia.

– Ei ole kauhean viisasta, kun miettii, että jos hän on nyt sitten vaikkapa tulevaisuudessa vaikka kokoomuksen pääministeriehdokas. Se ei ole välttämättä Suomen kannalta kovin optimaalinen tilanne, että olet asettunut jomman kumman taakse vahvasti.

– Minun mielestä Trumpkin on niin iso jokerikortti, että on tavallaan ihan turha iloita tai olla surullinen tästä valinnasta. En lähtisi kauheasti tunteilemaan. Odottaisin nyt hyvinkin tiukasti vaan, mitä tuleman pitää.

Saarakkala sanoo, ettei ole ottanut missään kantaa, kumman puolella hän oli USA:n presidentinvaalissa.

– En minä ole kannattanut kumpaakaan, hän heittää.

Lintilä: ”Voimakkaita toimia” luvassa työllisyysasteen nostamiseksi – Terrafame-ratkaisu ehkä jo tässä kuussa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tuore elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä. Keskusteluun nousi, aikooko hallitus toteuttaa vielä leikkauksia.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo on väläytellyt mahdollisuutena 1–2 miljardin lisäleikkauksia, mikäli talous ja työllisyys ei kehity toivotulla tavalla.

Lintilä puolestaan on kyseenalaistanut jopa valtiovarainministeriön talousennusteen. Lintilä sanoo edelleen haluavansa uskoa parempaan talouskehitykseen kuin mitä valtiovarainministeriön luvut näyttävät. Lintilän mukaan hän ei ole kuitenkaan Orpon kanssa eri linjoilla.

”Näillä fiiliksillä mielikuvani on se, että…”

Hän sanoo keskustelleensa monesti Orpon kanssa.

– Me ollaan oltu aina samoilla linjoilla, Lintilä lataa.

– Halusin kertoa sen, että niillä fiiliksillä, joita itse olen saanut nyt näistä heikoista virtauksista niin minun mielikuvani ja käsitykseni tilanteesta on, että se tulee olemaan korkeampi kuin faktisilla luvuilla tällä hetkellä ennustetut, Lintilä sanoo ja viittaa puheisiinsa ministerinvalan yhteydessä.

Hän muistuttaa IMF:n nostaneet maailmantalouden kasvuennustettaan.

– Minä haluan uskoa, että tässä on selkeästi tulossa myönteisempi kasvu kuin mitä tällä hetkellä ennustamislaitokset ovat ennustaneet.

”Katsotaan sitten puolivälitarkastelussa.”

Lintilän mukaan ainut tapa, jolla lisäleikkaukset pystytään ohittamaan on se, että saadaan lisää kasvua.

Ministeri muistutti, että hallitusneuvotteluissa on sovittu 4 miljardin leikkauksista ja ne on jo liki pitäen tehty.

– Pitää paikkaansa myös, että näillä spekseillä mitä tällä hetkellä on, 72 prosentin työllisyystavoite jää, joten nyt tarvitaan niitä toimia. Sieltä voi tulla verrattain voimakkaitakin toimia työllisyysasteen nostamiseksi, hän totesi.

Siihen, mitä nämä voimakkaat toimet ovat, ei tullut juuri tarkennusta.

– Katsotaan sitten puolivälitarkastelussa.

– Kyllä rakenteellisia muutoksia tullaan jatkamaan. Niitä tullaan omallakin sektorilla isompia ja pienempiä jatkamaan, mutta kyllä ne rahalliset panostukset varmaan suurin osa tulee olemaan enemmän sinne innovaatioketjun puolelle.

Lintilä pitää kiinni 72 prosentista.

Hallituksen puoliväliriihi kokoontuu keväällä ja vasta kuntavaalien jälkeen.

72 prosentin työllisyystavoitteesta elinkeinoministeri ei tingi, vaikka sanoo sen olevan kunnianhimoinen.

Tällä hetkellä Lintilän mukaan ei ole näkymää, jonka mukaan lisää pitäisi leikata.

– Ei meillä ole tällä hetkellä sellaista näkymää. Totta kai me katsotaan tilanne silloin kun on puolivälitarkastelu, kun me saamme viimeisimmät luvut silloin ja myös siitä käsityksen mikä on VM:n ennuste sillä hetkellä kasvun suhteen. Kaikki käytetään siinä hyväksi.

Paikallista sopimista käydään läpi työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Mika Lintilä kertoi myös, että hallitus tekee selvityksiä paikallisesta sopimisesta. Tämä on kärkipään asioita.

– Meillä on sovittuna jo tapaaminen eri partien kanssa, asioista tullaan keskustelemaan ihan lähiaikoina.

Talvivaaran kaivosta pyörittävän Terrafamen suhteen hän kertoi olevansa erittäin optimistisella kannalla. Neuvotteluja yksityisen rahoituksen saamiseksi käydään koko ajan.

– Toivon ja uskon, että päästään vielä – toivottavasti jopa tämän kuukauden puolella – tästä enemmän informoimaan. Ei ole mitään takarajaa, nyt neuvotellaan sopimuksesta ja annetaan neuvotteluosapuolille neuvottelurauhaa.

– Uskon, että Terrafame tulee olemaan verrattain lyhyelläkin aikajänteellä terve yritys niin ympäristöseikkojen kuin taloutensa puolesta.

Keskustelua aiheesta

JSN ottaa kantaa Terrafame-kohuun – käsittelyssä neljä kantelua

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Pääministeri Juha Sipilä tapasi mediaa Terrafame- ja Yle-kiistojen vuoksi eduskunnassa Helsingissä 30. marraskuuta 2016.

Julkisen sanan neuvosto (JSN) aikoo ottaa kantaa siihen, onko pääministeri Juha Sipilä (kesk.) rajoittanut Yleisradion tai sen toimittajien sananvapautta. JSN kertoi tänään, että alkaa valmistella asiasta lausumaa. JSN käsittelee neljä kantelua niin sanotussa Terrafame-vyyhdessä.

Kolme kanteluista kohdistuu Yleisradioon ja yksi Suomen Kuvalehteen. Vyyhtiin liittyviä kanteluita tuli 15, joista kaksi karsittiin heti nimettöminä.

Keskustelua aiheesta

Ukrainan Poroshenko Suomeen ensi tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko tulee Suomeen ensi tiistaina. Hän keskustelee presidentti Sauli Niinistön kanssa muun muassa Ukrainan sodasta ja Minskin sopimuksen toimeenpanosta.

Lisäksi presidentit keskustelevat Ukrainan ja EU:n sekä Ukrainan ja Suomen suhteista. Myös Itämeren turvallisuus ja arktiset asiat ovat aihelistalla.

Poroshenko tapaa vierailunsa aikana myös eduskunnan puhemies Maria Lohelan (ps.) ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.). Myös ulkoministeri Timo Soini (ps.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) osallistuvat vierailuun.

Mykkänen ja Ukrainan varapääministeri Hennadii Zubko allekirjoittavat Suomen ja Ukrainan yhteisymmärryspöytäkirjan energia-alan yhteistyöstä.

Edellisen kerran Ukrainan ja Suomen presidentit tapasivat Varsovassa Naton huippukokouksessa heinäkuussa.

Antti Rinne: ”Sipilä ei ymmärrä esteellisyydestä yhtään mitään. Toimii kuin norsu posliinikaupassa.”

Kuva: Timo Sparf

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvosteli kovin sanoin maan hallitusta ja pääministeri Juha Sipilää (kesk.) tänään Oslossa, missä pohjoismaisen poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen yhteistyöjärjestö Samak kokoustaa vielä tänään. Kokous alkoi maanantaina.

Paikalla on demari- ja ammattiyhdistysjohtoa kustakin pohjoismaasta. Rinne puhui aamupäivällä kokouspaikalla. Hän toisti muun muassa kritiikin, jonka mukaan Sipilän hallitus petti vaalilupauksensa tehdessään päätöksen jättimäisistä koulutus-, tuotekehitys- ja tutkimusleikkauksista.

— Ja vastapainoksi he päättivät muuttaa työmarkkinoita sillä tavalla, että halpatyöt tulevat suomalaisen yhteiskunnan keskiöön kilpailukykytekijäksi.

Rinne otti esille myös Sipilän tavoitteen nostaa vuosityöaikaa 100 tunnilla palkkaa lisäämättä ja myöhemmän ajatuksen viiden prosentin palkanlaskusta.

— Hallituksella oli täysin väärä käsitys siitä, mitkä ovat Suomen ongelmat.

Rinne huomautti, että SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöllä pahimmat suunnitelmat tältä osin torjuttiin ja kansalaisten luottamus SDP:hen on hiljalleen palautunut.

Mihin ne rahat häviävät? Ne rahat häviävät rikkaiden ihmisten verojenkevennyksiin.

SDP:n puheenjohtaja kuitenkin sanoo, että Sipilän hallitus on romuttamassa sitä hyvinvointivaltiota, jota keskustan edeltäjä Maalaisliittokin on ollut rakentamassa. Rinne laskee, että esimerkiksi nelihenkinen perhe menettää palvelumaksuina ja erilaisina etuuksien leikkauksina yhteensä 1621 euroa lasta kohti ja nelihenkinen perhe tuloistaan yli 6000 euroa vaalikauden loppuun mennessä.

— Erittäin epäoikeudenmukaisia leikkauksia, Rinne puhui.

Valtionmetsien yhtiöittämisestä Rinne sanoo, että ”heidän (hallituksen) tavoitteenaan on, että heidän kaverinsa pääsevät tekemään bisnestä suomalaisilla metsillä”.

— Seuraava iso yhtiöittämispaketti liittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Rinne huomioi myös liikenneinfran pakkoyhtiöittämisen.

— Hallitus aikoo yhtiöittää vesiväylät, rautatiet, tiet ja panna ne yhtiöön, johon tulee yksityisiä omistajia mukaan ja joista tulee kansalaisten maksujen kautta voitontekokoneita.

Rinne ihmetteli puheessaan sitä, kuinka hallitus samanaikaisesti perustelee leikkauksiaan ja rakenneuudistuksiaan velan vähentämisellä, mutta silti se ottaa lisää velkaa.

— Mihin ne rahat häviävät? Ne rahat häviävät rikkaiden ihmisten verojenkevennyksiin.

Rinteen mukaan hallituksen ”musta politiikka” ei rajoitu pelkästään kotimaan politiikkaan. Hän syytti hallitusta vastuun pakenemisesta myös kansainvälisissä asioissa, muun muassa kehitysavusta tehtiin suuret leikkaukset.

Pääministeri yrittää johtaa Suomea ikään kuin yritystä.

Rinne mainitsi myös Sipilää koskevan esteellisyyskeskustelun koskien Terrafamea. Hän arvosteli suoraan pääministeriä.

Rinne sanoi kokousväelle, kuinka Sipilä käytti pääministeri-instituutiota lähettääkseen Ylen toimittajille toistakymmentä sähköpostia ja vaati, että epäoikeudenmukainen uutisointi pitää lopettaa. Rinteen mukaan yritysjohtajataustainen Sipilä suuttui Yleisradiolle ja on muutenkin hyvin arka siitä, kuinka hänen omaisuudestaan keskustellaan.

— Pääministeri yrittää johtaa Suomea ikään kuin yritystä. Hän ei ymmärrä jääviyssäännöksistä, siis esteellisyydestä yhtään mitään. Hän toimii niin kuin norsu posliinikaupassa.

Rinne huomautti ankaran arvostelun ohessa, että SDP:n suosio on noussut kuluvan hallituskauden aikana. Luottamus puolueen tulevaisuuteen on hyvä.

— Olemme olleet Suomen suurin puolue noin puoli vuotta ja olemme nostaneet kannatustamme kuusi prosenttiyksikköä pahimmasta tilanteesta. Nyt näyttää hyvältä, kun menemme kohti huhtikuun kuntavaaleja.

Rinteen mukaan hyvä tulos kuntavaaleissa tarkoittaa edelleen kasvavaa vaikutusvaltaa myös eduskunnassa, vaikka SDP onkin oppositiossa. Hän sanoi uskovansa, että SDP nousee pääministeripuolueeksi vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

Esitutkinta alkaa – joensuulaisia valtuutettuja uhkailtiin Suomi24-sivustolla

Joensuussa kaupunginvaltuutettuihin kohdistuneesta nettiuhkailusta tehty tutkintapyyntö johti esitutkintaan, kerrottiin Itä-Suomen poliisista tiistaina. Tapausta tutkitaan epäiltyinä kunnianloukkauksena ja laittomana uhkauksena.

Keskustelupalstalla Suomi24-sivustolla oli joulun alla kirjoitus, joka liittyi Joensuussa pidettyyn Suomi ensin -ryhmittymän mielenosoitukseen. Kirjoituksessa valtuutettuja nimitetään pettureiksi ja Suomi ensin -ryhmää kehotetaan hyökkäämään heidän kimppuunsa. Uhkaus kohdistui kahteen valtuutettuun, joista toinen on SDP:n ja toinen keskustan edustaja.

Poliisi kertoo pyrkivänsä parhaillaan selvittämään nimimerkin takana olevan kirjoittajan henkilöllisyyttä.