PS:n kansanedustaja meni täysin kassalle Soinin haastajasta – ”Hakkarainenko siis?” – Määrittelee PS:n nyt konservatiiviseksi puolueeksi

Kuva: Johannes Ijäs
IMG_0701

Iltalehti uutisoi toissapäivänä, että perussuomalaisten puoluejohtajakisa on avattu. Puolueen nuorisojärjestöä Keski-Suomessa johtava Teemu Torssonen ilmoittautui.

Pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini on puolestaan luvannut kertoa jatkoaikeistaan keväällä. Puoluekokous on kesällä 2017.

Eilen Demokraatin eduskunnassa haastattelema perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala ei ollut yllättäen edes kuullut Torssosesta, joka esitteli itsensä Iltalehdessä muun muassa ”intellektuellina Hakkaraisena”.

– Joo, siis tuota, mulla on varmaan mennyt ohi, että nyt on siis. Hakkarainenko siis? Saarakkala hämmästeli.

Maahanmuuttokriittisen Torssosen nimi ei ole lainkaan tuttu Saarakkalalle.

– Jaaha. Ei sano mulle mitään, se on varmaan aika lailla vitsi sitten. Pidän tietenkin sitä vitsinä ja Soinilla ainakin kyselytutkimusten mukaan on hyvinkin vahva tuki jatkokaudelle, jos hän vaan itse haluaa, Saarakkala toteaa.

– Kyllä tosiasia on kuitenkin se, että jos joku haluaa haastaa Soinin, niin kyllä silloin käytännössä hän haastaa myös hallitusyhteistyön, joten en usko, että Soini saa tällaista todellista haastajaa, joka olisi tyyliin kansanedustajatason henkilö. Jos sitten tulee niin, ne ovat sitten näitä enemmän tai vähemmän vitsejä.

”Soinin asema on vahvistunut.”

Saarakkala ei siis usko, että Soini saisi todellista haastajaa. Soini saa halutessaan jatkokauden.

– Haastajalla pitäisi olla tarjolla aika iso visio siitä, mikä se vaihtoehto on. Sen kertomisen paikka olisi ollut kyllä jo sitten aika paljon aiemmin. Eli nythän me ollaan tässä hallituksessa, me ollaan menty tähän.

Saarakkala itse vastusti aikanaan ainoana perussuomalaisista puolueensa menoa hallitukseen.

Saarakkala ei lähde veikkaamaan, haluaako Timo Soini jatkaa puolueen puheenjohtajana.

Hänen mukaansa Soinin asema on viime aikoina vahvistunut verrattuna siihen, mitä se oli esimerkiksi vuosi sitten.

”Jäljelle jäävä aines oikeistolaisempaa.”

E2-ajatuspaja selvitti hiljattain, että perussuomalaisten kannattajakunta on ottanut ison askeleen oikealle. Nyt peräti kaksi kolmesta perussuomalaisten kannattajasta sijoittaa itsensä oikeistoon.

Tämä on uutinen, sillä perussuomalaiset on määritellyt itsensä muun muassa vasemmisto-keskustalaiseksi työväenpuolueeksi. Puoluevirkailija Matti Putkonen on nähnyt puolueensa suorastaan ainoana todellisena työväenpuolueena.

Saarakkala toteaa, että perussuomalaiset on menettänyt gallupien mukaan äänestäjäkuntaansa. Moni on jäänyt myös katsomoon ja epävarmojen äänestäjien määrä on harvinaisen suuri.

Hän sanoo, ettei tiedä, onko äänestäjiä menetetty pysyvästi

– Mutta ehkä sellaiset, jotka ovat aikoinaan siirtyneet demareista perussuomalaisille ovat nyt joko katsomossa tai sitten siirtyneet kannattamaan tässä tilanteessa, Huom! tässä tilanteessa, joka ei ole vaalitilanne, mahdollisesti demareita. Sitten tietenkin (perussuomalaisiin) jäljelle jäävä aines on oikeistolaisempaa, Saarakkala sanoo.

Hänen mielestään Suomen, Euroopan ja koko maailman synkkä taloustilanne oikeistolaistaa ylipäänsä äänestäjäkuntaa ja tekee vasemmistolaista politiikkaa epäuskottavammaksi.

– Siitä kertoo mielestäni se, että SDP:n kannatus ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen huikealla tasolla, vaikka se on nyt kärjessä kyselytutkimuksessa.

– Voisi sanoa, että yleistä oikeistolaistumista mielestäni on yhteiskunnassa arvoissa tapahtumassa ja tiettyä konservatiivisuuttakin. Tietenkin polarisaatiokin on vahva. Liberaali–konservatiivi-jakolinja on vahvistunut kaiken kaikkiaan. Meillä on sellaisia kannattajia paljon, jotka vähän peilaa siihenkin, mitä meidän porukat puhuu ja sanoo. He ovat ehkä valmiimpia muuttamaan myös omaa poliittista ajattelua ja he ovat avoimia.

Olemme konservatiivinen puolue.

Kaiken pohtimansa jälkeenkin Saarakkala sanoo näkevänsä perussuomalaiset työväenpuolueena jatkossakin.

– Koska tässä työpaikkoja yritetään luoda. Mutta me emme ole etujärjestöpuolue, eikä olla oltu sitä ikinä. Kyllähän meidän viesti on eri kuin monilla ammattiyhdistysliikkeillä, kun taas demareitten viesti on kuitenkin aina suht’koht lähellä ammattiyhdistysliikettä.

Vaikka Saarakkala puhuu perussuomalaisista yhä työväenpuolueena, hän toteaa, että puolueessa ajattelu on mennyt suuntaan, jossa kysytään onko näin laajaan hyvinvointivaltioon varaa.

– Se on ehkä alkanut käydä se keskustelu verrattuna siihen, mitä se oli ehkä joitakin vuosia sitten.

Se, että perussuomalaiset olisi keskusta–vasemmistolainen työväenpuolue ei ole täysin Saarakkalan allekirjoitettavissa. Vasemmiston hän pudottaisi nimestä.

– Konservatiivinen puolue on minusta yksiselitteisin, paras termi kuvaamaan. Talouspolitiikassa olemme pragmaattinen puolue, jolla ei ole ollut sellaista syvää ideologista pohjaa verrattuna esimerkiksi perinteisiin vasemmistopuolueisiin, joilla on sellainen doktriini. Meillä ei ole doktriinia siinä suhteesssa, meillä on arvopuolueena oltu enemmän, Saarakkala sanoo ja lisää puolueensa olevan vasta jonkinnäköisessä kehittymisvaiheessa.

”Se on Soinin pukukoppipuhetta.”

Kansanedustaja Tiina Elovaara (ps.) on kertonut Long Playn artikkelissa pelkäävänsä, että Soinin seuraajaksi valitaan jatkaja puolueen maahanmuuttokriittisestä siivestä.

– Jos seuraaja on liian nuiva (eli maahanmuuttovastainen), minun kaltaiseni jäävät puolueesta pois, Elovaara on lausunut.

Saarakkala sanoo Elovaaran lähteneen harjoittamaan omin päin ajatteluaan ja pitää sen näkymistä julkisuudessa melko poikkeuksellisena.

– On mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle hän on valmis jatkamaan.

”Harjataanko” hänet?

– Ei meillä ole minusta harjattu ketään, että se on ehkä sellainen Soinin pukukoppipuhe. Minun mielestä sellaista ilmiötä ei esiinny. Kyllähän näitä tällaisia, voisi sanoa, puheita aina politiikkaan mahtuu.

Harjaaminen on soinismi ja viittaa jonkin sortin kurinpalautukseen.

– Mutta täytyy sanoa, kun itse olen politiikassa ollut sen nyt noin 15 vuotta, niin kyllä minä aina teen eron sille, mikä on se ihmisen kantti puhua tuonne johonkin medialle, jossakin pöytäkeskusteluissa tai tulla sitten ihan kokousyleisön eteen vetämään se oma settinsä. Elovaaran toimintatapa on ilmeisesti se, että hän puhuu median välityksellä puolueelle, Saarakkala sanoo.

”En lähtisi kauheasti tunteilemaan.”

Donald Trump voitti eilen USA:n presidentinvaalit. Vesa-Matti Saarakkala ei osaa arvioida, miten hänen puolueensa kokonaisuutenaan suhtautuu tapahtuneeseen.

– Minusta Soinilla on ollut hyvä linja, että ei oteta tähän kantaa.

Saarakkala kritisoikin sitä, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli mennyt sanomaan kannattavansa Hillary Clintonia.

– Ei ole kauhean viisasta, kun miettii, että jos hän on nyt sitten vaikkapa tulevaisuudessa vaikka kokoomuksen pääministeriehdokas. Se ei ole välttämättä Suomen kannalta kovin optimaalinen tilanne, että olet asettunut jomman kumman taakse vahvasti.

– Minun mielestä Trumpkin on niin iso jokerikortti, että on tavallaan ihan turha iloita tai olla surullinen tästä valinnasta. En lähtisi kauheasti tunteilemaan. Odottaisin nyt hyvinkin tiukasti vaan, mitä tuleman pitää.

Saarakkala sanoo, ettei ole ottanut missään kantaa, kumman puolella hän oli USA:n presidentinvaalissa.

– En minä ole kannattanut kumpaakaan, hän heittää.

Ville Skinnari halutaan SDP:n johtotehtäviin

Kuva: Kari Hulkko

Hämeen Sosialidemokraattien puoluekokousryhmä esittää Ville Skinnaria varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Skinnari on kuluneella puoluekokouskaudella edustanut Hämettä SDP:n puoluehallituksessa. Lisäksi hän on toiminut kansanedustajana vuoden 2015 eduskuntavaaleista lähtien.

Puoluekokousryhmä asettautui tukemaan myös kansanedustaja Tarja Filatovin jatkoa puoluevaltuuston puheenjohtajana. Hämeenlinnalainen Filatov on toiminut puoluevaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2014.

Lisäksi hämäläiset puoluekokousedustajat päättivät asettaa ehdokkaat myös puoluehallituksen jäseneksi sekä puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi, mikäli ensisijainen tavoite puolueen varapuheenjohtajuudesta ja puoluevaltuuston puheenjohtajuudesta ei toteudu.

Puoluehallitukseen puoluekokousryhmä päätti esittää Miikka Lönnqvistiä Hollolasta. Nuorten Kotkien toiminnanjohtajana työskentelevä Lönnqvist on toiminut SDP:n puoluevaltuustossa vuodesta 2012. Puoluevaltuuston varapuheenjohtajaehdokkaan edustajaryhmä nimeää seuraavassa kokouksessaan tammikuun alussa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Posti kadotti Demokraatti-lehden yli 10 000 kappaleen painoksen – päätoimittaja Salmi: ”Legendaarista ja historiallista yhtä aikaa”

Kuva: Kari Hulkko
Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.
Päätoimittaja Mikko Salmi : – Pahoittelut lehden tilaajille ja muille lukijoille.

Posti on kadottanut koko Demokraatti-lehden painoksen.

Tämän viikon Demokraatti-lehti tulee tilaajille torstain asemesta mahdollisesti vasta perjantaina tai ensi maanantaina. Syynä on Posti, joka vastaa lehden jakelusta.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi vahvistaa, että lehden yli 10 000 kappaleen painos on kadonnut. Päätoimittajan mukaan vielä ei ole selvillä, mitä painokselle on tapahtunut. Tiedossa on, että Posti on noutanut lehdet painosta viikon alussa.

Katoamisen takia Demokraatti avaa digilehtensä lukijoille.

Salmi kommentoi tapahtunutta.

– Posti on näköjään laajentanut ruohonleikkuun lisäksi osaamistaan myös taikuuden saralle. Uskokaa tai älkää mutta posti on hävittänyt koko tämän päivän Demokraatin yli 10 000 lehden painoksen. Legendaarista ja historiallista yhtä aikaa. Pahoittelut lukijoille!

Postilla on ollut ongelmia lehtien jakelun kanssa jo pidempään. Tänään tuli suorastaan skandaalimainen rimanalitus: Demokraatti-lehden koko painos on tätä kirjoitettaessa teillä tietämättömillä.

Lehti painettiin normaalisti alkuviikosta, mutta lehden painosta noutanut Posti ei tiedä, missä jaettavat lehdet ovat.

Vain se tiedetään, että lehdet oli noudettu painosta ja viety Postin lajittelukeskukseen.

”Posti on näköjään laajentanut ruohonleikkuun lisäksi osaamistaan myös taikuuden saralle.”

Toimitus huomasi tänään, ettei kaikki ole kunnossa, kun sen omia lehtiä odotettiin turhaan työpaikalla.

Irvileuat ehtivät jo miettiä, että Posti on ulkoistanut lehtikuljetukset Lassila & Tikanojan jäteautoille.

– Onhan tämä ihan käsittämätöntä, päätoimittaja Salmi kommentoi lehtien mystistä katoamista myös Helsingin Sanomille.

Paikallisia jakeluongelmia on ollut aiemminkin.

– Mutta että koko painos voi kadota! Salmi hämmästelee HS:ssa.

Päätoimittajan mukaan Postin edustajat eivät kyenneet koko päivän aikana selvittämään, mitä painokselle on tapahtunut.

Demokraatti pahoittelee paperilehden tilaajille ja muille lukijoille aiheutunutta mieliharmia.

Demokraatin digilehti on torstaista alaken avoinna kaikille lukijoille.

Ihalainen ja Skinnari jättivät vastalauseen hankintalakimietintöön – kantavat huolta muun muassa kuntien jäteyhtiöistä

Kuva: Kari Hulkko
hankintalaki

Eduskunnan talousvaliokunta puolsi hallituksen esitystä julkisia hankintoja koskevasta hankintalaista tietyin muutoksin. Uudistus pyrkii muun muassa helpottamaan hankintamenettelyjä ja pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Asiasta keskiviikkona kokoustanut valiokunta haluaa, että menettelystä voisi poiketa tietyillä toimialoilla. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä. Jäteyhtiöille esitetään mahdollisuutta 15 prosentin ulosmyyntiin vuoden 2017 loppuun asti.

Yhden mietintöön sisältyvistä vastalauseista ovat jättäneet kansanedustajat Lauri Ihalainen (sd), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Ville Skinnari (sd.). He pitävät hallituksen esitystä uudeksi hankintalaiksi joiltain osin riittämättömänä.

Heidän mukaansa esimerkiksi muiden kuin tavarahankintojen osalta halvin hinta pitäisi asettaa kilpailutuksissa selkeästi toissijaiseksi valintaperusteeksi, niin että hankintayksiköitä ohjattaisiin lainsäädännöllä huomioimaan tarjousten muutkin tekijät. Kyse on muun muassa erilaisista laadullisista tekijöistä ja ekologisuudesta. Pelkkää hintaa voisi käyttää kilpailutuksen ainoana kriteerinä vain hankinnan luonteeseen liittyvästä perustellusta syystä.

Vastalauseessa esitetään myös laajennettavaksi velvollisuutta ottaa minimityöehtojen noudattamista koskeva ehto hankintasopimukseen koskemaan kaikkia hankintayksiköitä.

Vastalauseen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voisi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka on 20 prosenttia liikevaihdosta. Hallituksen esityksen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka olisi vain viisi prosenttia liikevaihdosta tai 500 000 euroa.

– Sidosyksiköiden ulosmyynti voi olla tarkoituksenmukaista ja kuntalaisten sekä paikallisen elinkeinoelämän kannalta hyödyllistä myös kun esimerkiksi yksityisiä palveluita ei ole saatavilla järkevään hintaan kysynnän alueellisesta vähäisyydestä johtuen. Monesti ulosmyynti lisää tehokkuutta, koska se hyödyntää lakisääteisen julkisen toiminnan ja yksityisen palveluntarpeen synergioita, Ihalainen, Sarkkinen ja Skinnari perustelevat omaa kantaansa.

– Kunnalliset työterveysyhtiöt myyvät tarjoavat myös muita kuin suppeaan lakisääteiseen työterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita. Jäteyhtiöt hoitavat kotitalouksien lisäksi reitillään olevien yksittäisten pienyritysten jätehuollon. Sairaanhoitopiirien laboratorioyhtiöt myyvät laboratoriopalveluita pienille paikallisille lääkäriasemille, joille ei ole kannattavaa perustaa omaa laboratoriota. Monille sidosyksiköille ulosmyynti on myös tapa tasata ylituotantoa ja välttää hävikkiä, he muun muassa sanovat.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hallituksen esityksessä ehdotetaan kansallisen kynnysarvon nostamista 400 000 euroon, mikä tarkoittaa sen merkittävää kasvattamista nykyisestä. Kynnysarvossa on kyse yksittäisen hankinnan suurimmasta mahdollisesta ennakoidusta arvosta. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaisi kansallisen kynnysarvon nostamisen 750 000 euroon, mitä myös vastalause esittää.

– Kaikki valiokunnissa kuullut sosiaali- ja terveysalan julkisen tai kolmannen sektorin toimijat ovat kannattaneet mahdollisimman korkeaa kynnysarvoa.

Vastalauseessa on myös lausumaehdotus, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi hallituksen ryhtyy valmistelutyöhön edistääkseen sitä, että sosiaali- ja terveysalan erityiset henkilöpalvelut, kuten vammaisten elinikäisten palvelut, järjestettäisiin pääsääntöisesti muilla tavoilla kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä.

Elina Lepomäki pohtii: Naamalla väärä ilme – ”… mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
LKS 20160823 Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toritapaamisessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki sanoo Demokraatin viikkolehden Kasvot peilissä -palstalla tarkkailleensa viime aikoina tarkasti ilmeitään.

– Erityisesti julkisuuden myötä olen huomannut näyttäväni usein todella vakavalta – mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että pääni sisällä olisi kovinkaan vakavaa. Koen sen ilmeen vähän vieraana, ja toisaalta muut ihmiset kokevat sen ehkä vähän etäisenä.

Elina Lepomäki Kasvot peilissä -palstalla Demokraatin viikkolehdessä 8.12.

Lepomäki kertoo miettineensä, kuinka paljon väärinkäsityksiä johtuu vain siitä, että naamalla on väärä ilme.

– Omassa päässä saattaa vaikka leipoa pullaa lapsille tai miettiä jotakin jekkua, mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä. Minkälainen väärinkäsitysten lähde se onkaan. Ja miten se mahdollisesti alleviivaa sitä sanomaa, mitä yrittää sanoa suuntaan tai toiseen. Ja miten se kääntää katsojankin huomion aivan muualle. Sitä olen joskus miettinyt, varsinkin, jos menen telkkariin esiintymään. Että mitähän tästäkin taas tulee.

Kokoomusvaikuttaja sanoo näkevänsä itsessään aika paljon isäänsä.

– Hän on aina järkyttävän vakavailmeinen. Kesällä juhlittiin hänen 70-vuotispäiviään ja kuvissa hän näyttää siltä kuin olisi hautajaisissa, vaikka hänellä oli ihan mukavaa siinä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sivistysvaliokunta antoi mietintönsä opintotukileikkauksista – Valiokunnan demarijäsenet esittävät hallituksen lakiehdotusten hylkäämistä

Kuva: Kari Hulkko

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi keskiviikkona mietinnön opintotukilakia ja tuloverolakia koskevasta hallituksen esityksestä. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Pitkän aikavälin säästötavoitteeksi on täsmentynyt noin 112 miljoonaa euroa.

Valiokunnan mietintöön sisältyy kolme vastalausetta, josta yhdessä sivistysvaliokunnan demarijäsenet esittävät hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hylkäämistä.

Sipilän hallituksen esityksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasot ehdotetaan yhtenäistettäväksi toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintoraha on enintään 250,28 euroa kuukaudessa.

Eri koulutusasteiden opiskelijoiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee. Korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee. Asumislisän piirissä olevat opiskelijat siirtyvät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin.

Sivistysvaliokunnan demarijäsenet Jukka Gustafsson, Eeva-Johanna Eloranta ja Ilkka Kantola katsovat, että jo nykyisellään opintoraha on tasoltaan erittäin matala ja varsinkin kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki ei riitä turvaamaan perustoimeentuloa.

Opintorahan tason jäädessä jälkeen yleisestä kustannustason noususta, joutuvat opiskelijat osallistumaan entistä enemmän palkkatyöhön opintojen ohella, jolloin opiskeluajat pitenevät. SDP:n valiokuntajäsenten mukaan tämä ei ole linjassa hallituksen kaavailemien opintoaikojen lyhennysten kanssa.

112 miljoonan euron leikkauksien kohdentaminen yhteiskunnan pienituloisimman ryhmän toimeentuloon on vastalauseen mukaan lyhytnäköistä politiikkaa. Nykyiselläänkin suurin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden heikko toimeentulo.

– Leikkaukset opiskelijoiden sosiaaliturvasta vain pahentavat asiaa, Gustafsson, Eloranta ja Kantola muun muassa toteavat.

Sivistysvaliokunnan mietintö sisältää yksimielisen lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto harkitsee opintotukeen huoltajakorotusta.

Tutustu valiokuntamietintöön ja sen vastalauseisiin tästä linkistä.