PS:n kansanedustaja meni täysin kassalle Soinin haastajasta – ”Hakkarainenko siis?” – Määrittelee PS:n nyt konservatiiviseksi puolueeksi

Kuva: Johannes Ijäs

Iltalehti uutisoi toissapäivänä, että perussuomalaisten puoluejohtajakisa on avattu. Puolueen nuorisojärjestöä Keski-Suomessa johtava Teemu Torssonen ilmoittautui.

Pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini on puolestaan luvannut kertoa jatkoaikeistaan keväällä. Puoluekokous on kesällä 2017.

Eilen Demokraatin eduskunnassa haastattelema perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala ei ollut yllättäen edes kuullut Torssosesta, joka esitteli itsensä Iltalehdessä muun muassa ”intellektuellina Hakkaraisena”.

– Joo, siis tuota, mulla on varmaan mennyt ohi, että nyt on siis. Hakkarainenko siis? Saarakkala hämmästeli.

Maahanmuuttokriittisen Torssosen nimi ei ole lainkaan tuttu Saarakkalalle.

– Jaaha. Ei sano mulle mitään, se on varmaan aika lailla vitsi sitten. Pidän tietenkin sitä vitsinä ja Soinilla ainakin kyselytutkimusten mukaan on hyvinkin vahva tuki jatkokaudelle, jos hän vaan itse haluaa, Saarakkala toteaa.

– Kyllä tosiasia on kuitenkin se, että jos joku haluaa haastaa Soinin, niin kyllä silloin käytännössä hän haastaa myös hallitusyhteistyön, joten en usko, että Soini saa tällaista todellista haastajaa, joka olisi tyyliin kansanedustajatason henkilö. Jos sitten tulee niin, ne ovat sitten näitä enemmän tai vähemmän vitsejä.

”Soinin asema on vahvistunut.”

Saarakkala ei siis usko, että Soini saisi todellista haastajaa. Soini saa halutessaan jatkokauden.

– Haastajalla pitäisi olla tarjolla aika iso visio siitä, mikä se vaihtoehto on. Sen kertomisen paikka olisi ollut kyllä jo sitten aika paljon aiemmin. Eli nythän me ollaan tässä hallituksessa, me ollaan menty tähän.

Saarakkala itse vastusti aikanaan ainoana perussuomalaisista puolueensa menoa hallitukseen.

Saarakkala ei lähde veikkaamaan, haluaako Timo Soini jatkaa puolueen puheenjohtajana.

Hänen mukaansa Soinin asema on viime aikoina vahvistunut verrattuna siihen, mitä se oli esimerkiksi vuosi sitten.

”Jäljelle jäävä aines oikeistolaisempaa.”

E2-ajatuspaja selvitti hiljattain, että perussuomalaisten kannattajakunta on ottanut ison askeleen oikealle. Nyt peräti kaksi kolmesta perussuomalaisten kannattajasta sijoittaa itsensä oikeistoon.

Tämä on uutinen, sillä perussuomalaiset on määritellyt itsensä muun muassa vasemmisto-keskustalaiseksi työväenpuolueeksi. Puoluevirkailija Matti Putkonen on nähnyt puolueensa suorastaan ainoana todellisena työväenpuolueena.

Saarakkala toteaa, että perussuomalaiset on menettänyt gallupien mukaan äänestäjäkuntaansa. Moni on jäänyt myös katsomoon ja epävarmojen äänestäjien määrä on harvinaisen suuri.

Hän sanoo, ettei tiedä, onko äänestäjiä menetetty pysyvästi

– Mutta ehkä sellaiset, jotka ovat aikoinaan siirtyneet demareista perussuomalaisille ovat nyt joko katsomossa tai sitten siirtyneet kannattamaan tässä tilanteessa, Huom! tässä tilanteessa, joka ei ole vaalitilanne, mahdollisesti demareita. Sitten tietenkin (perussuomalaisiin) jäljelle jäävä aines on oikeistolaisempaa, Saarakkala sanoo.

Hänen mielestään Suomen, Euroopan ja koko maailman synkkä taloustilanne oikeistolaistaa ylipäänsä äänestäjäkuntaa ja tekee vasemmistolaista politiikkaa epäuskottavammaksi.

– Siitä kertoo mielestäni se, että SDP:n kannatus ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen huikealla tasolla, vaikka se on nyt kärjessä kyselytutkimuksessa.

– Voisi sanoa, että yleistä oikeistolaistumista mielestäni on yhteiskunnassa arvoissa tapahtumassa ja tiettyä konservatiivisuuttakin. Tietenkin polarisaatiokin on vahva. Liberaali–konservatiivi-jakolinja on vahvistunut kaiken kaikkiaan. Meillä on sellaisia kannattajia paljon, jotka vähän peilaa siihenkin, mitä meidän porukat puhuu ja sanoo. He ovat ehkä valmiimpia muuttamaan myös omaa poliittista ajattelua ja he ovat avoimia.

Olemme konservatiivinen puolue.

Kaiken pohtimansa jälkeenkin Saarakkala sanoo näkevänsä perussuomalaiset työväenpuolueena jatkossakin.

– Koska tässä työpaikkoja yritetään luoda. Mutta me emme ole etujärjestöpuolue, eikä olla oltu sitä ikinä. Kyllähän meidän viesti on eri kuin monilla ammattiyhdistysliikkeillä, kun taas demareitten viesti on kuitenkin aina suht’koht lähellä ammattiyhdistysliikettä.

Vaikka Saarakkala puhuu perussuomalaisista yhä työväenpuolueena, hän toteaa, että puolueessa ajattelu on mennyt suuntaan, jossa kysytään onko näin laajaan hyvinvointivaltioon varaa.

– Se on ehkä alkanut käydä se keskustelu verrattuna siihen, mitä se oli ehkä joitakin vuosia sitten.

Se, että perussuomalaiset olisi keskusta–vasemmistolainen työväenpuolue ei ole täysin Saarakkalan allekirjoitettavissa. Vasemmiston hän pudottaisi nimestä.

– Konservatiivinen puolue on minusta yksiselitteisin, paras termi kuvaamaan. Talouspolitiikassa olemme pragmaattinen puolue, jolla ei ole ollut sellaista syvää ideologista pohjaa verrattuna esimerkiksi perinteisiin vasemmistopuolueisiin, joilla on sellainen doktriini. Meillä ei ole doktriinia siinä suhteesssa, meillä on arvopuolueena oltu enemmän, Saarakkala sanoo ja lisää puolueensa olevan vasta jonkinnäköisessä kehittymisvaiheessa.

”Se on Soinin pukukoppipuhetta.”

Kansanedustaja Tiina Elovaara (ps.) on kertonut Long Playn artikkelissa pelkäävänsä, että Soinin seuraajaksi valitaan jatkaja puolueen maahanmuuttokriittisestä siivestä.

– Jos seuraaja on liian nuiva (eli maahanmuuttovastainen), minun kaltaiseni jäävät puolueesta pois, Elovaara on lausunut.

Saarakkala sanoo Elovaaran lähteneen harjoittamaan omin päin ajatteluaan ja pitää sen näkymistä julkisuudessa melko poikkeuksellisena.

– On mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle hän on valmis jatkamaan.

”Harjataanko” hänet?

– Ei meillä ole minusta harjattu ketään, että se on ehkä sellainen Soinin pukukoppipuhe. Minun mielestä sellaista ilmiötä ei esiinny. Kyllähän näitä tällaisia, voisi sanoa, puheita aina politiikkaan mahtuu.

Harjaaminen on soinismi ja viittaa jonkin sortin kurinpalautukseen.

– Mutta täytyy sanoa, kun itse olen politiikassa ollut sen nyt noin 15 vuotta, niin kyllä minä aina teen eron sille, mikä on se ihmisen kantti puhua tuonne johonkin medialle, jossakin pöytäkeskusteluissa tai tulla sitten ihan kokousyleisön eteen vetämään se oma settinsä. Elovaaran toimintatapa on ilmeisesti se, että hän puhuu median välityksellä puolueelle, Saarakkala sanoo.

”En lähtisi kauheasti tunteilemaan.”

Donald Trump voitti eilen USA:n presidentinvaalit. Vesa-Matti Saarakkala ei osaa arvioida, miten hänen puolueensa kokonaisuutenaan suhtautuu tapahtuneeseen.

– Minusta Soinilla on ollut hyvä linja, että ei oteta tähän kantaa.

Saarakkala kritisoikin sitä, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli mennyt sanomaan kannattavansa Hillary Clintonia.

– Ei ole kauhean viisasta, kun miettii, että jos hän on nyt sitten vaikkapa tulevaisuudessa vaikka kokoomuksen pääministeriehdokas. Se ei ole välttämättä Suomen kannalta kovin optimaalinen tilanne, että olet asettunut jomman kumman taakse vahvasti.

– Minun mielestä Trumpkin on niin iso jokerikortti, että on tavallaan ihan turha iloita tai olla surullinen tästä valinnasta. En lähtisi kauheasti tunteilemaan. Odottaisin nyt hyvinkin tiukasti vaan, mitä tuleman pitää.

Saarakkala sanoo, ettei ole ottanut missään kantaa, kumman puolella hän oli USA:n presidentinvaalissa.

– En minä ole kannattanut kumpaakaan, hän heittää.

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta

”Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta” – Mikko Kärnä: Paavo Väyrysestä ei tule presidenttiä, ja minulle tulee lähtö eduskunnasta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan ensi keväänä, ellei tule valituksi presidentiksi.

– Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin. Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoi.

Kansanedustajaksi valittu on oikeutettu ottamaan tehtävän vastaan milloin tahansa vaalikauden aikana.

Väyrysen todennäköisestä paluusta voi kärsiä moni, mutta ainakin kansanedustajaksi hänen varapaikaltaan noussut Mikko Kärnä.

Kärnä kommentoi Facebook-sivuillaan torstain suuria uutisia. Hän vaikuttaa jo alistuneen kohtaloonsa.

”On niitä tietysti mukavampiakin päiviä ollut. Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta keväällä.”

Kärnä kirjoittaa kuitenkin uskovansa, että tästäkin selvitään. Hän lupaa jatkaa kansanedustajan töitä täysillä niin kauan kuin töitä on.

”Mutta mielenkiintoisia työtarjouksia otetaan vastaan! Tiesittehän, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on ensi keväästä aikaa vuosi?”

Demokraatti uutisoi eilen, että Väyrysen paluu on osa keskustan hurjaa nimirulettia.

Vaikea tapaus tämä lomalla sairastaminen – työtuomioistuimelta meni sormi suuhun, pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta

Kuva: LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Vuosiloma kuuluu ihmisoikeuksiin, SAK laskee.

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asiasta kertoo SAK verkkosivuillaan. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää. Näiltä päiviltä ei makseta sairausajan palkkkaa.

Työtuomioistuin pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastuessaan loman siirtämistä heti ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.

– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.

EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi, Hellsten painottaa.

– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi kuuden päivän karenssin vuosilomalla sairastamiseen. Päätöstä puidaan nyt leivättömien pöytien ääressä. (Lehtikuva/Rino Rekomaa)

Hallitus poisti vuonna 2013 vuosilomalaista omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.

 

Pitäisikö potilaan tutkia itse silmänpohjansa? – ”Ei voida puhua yhdenvertaisesta kohtelusta”

Kuva: Demokraatti

Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastuu siihen. Eläkkeensaajien keskusliitto EKL on saanut huolestuneita yhteydenottoja kaihileikkausten jälkitarkastuksista.

Kaikki sairaanhoitopiirit eivät jälkitarkasta, vaikka Käypä hoito -suositus pitää tarkastuksia tärkeinä. SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on jättänyt hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen.

Hän vaatii, että kaihileikkauspotilaita pitää kohdella yhdenvertaisesti sairaanhoitopiiristä riippumatta.

– Kaikilla potilailla ei ole taloudellisesti mahdollista käydä yksityisellä sektorilla jälkitarkastuksessa, mikäli sairaanhoitopiiri ei katso sitä tarpeelliseksi.

Ei ole kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropponen ottaa esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Sen mukaan jälkitarkastuksia ei tarvita, jos potilas on oireeton. Kansanedustaja muistuttaa, että tarkastuksessa on kyse mahdollisten komplikaatioiden varhaisesta toteamisesta.

– Potilaalla ei ole itsellään mahdollisuutta arvioida silmänpainettaan, sarveiskalvon, etukammion ja tekomykiön tilaa tai tutkia silmänpohjaa leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden poissulkemiseksi kuten jälkitarkastuksessa tehdään. Jälkitarkastuksessa ei ole myöskään kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropposen mielestä ei voida puhua yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kaihipotilaiden kohtelusta, jos jälkitarkastukseen pääseminen on kiinni kukkarosta.

EKL ja Mäkisalo-Ropponen ovat muutenkin huolissaan erityisesti pienituloisista eläkkeensaajista. Heille terveydenhuollon asiakasmaksut ovat taloutta uhkaava menoerä.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono. Näillä potilailla ei ole varaa yksityisen puolen palveluihin.

Keskustelua aiheesta