PS:n kansanedustaja meni täysin kassalle Soinin haastajasta – ”Hakkarainenko siis?” – Määrittelee PS:n nyt konservatiiviseksi puolueeksi

Kuva: Johannes Ijäs

Iltalehti uutisoi toissapäivänä, että perussuomalaisten puoluejohtajakisa on avattu. Puolueen nuorisojärjestöä Keski-Suomessa johtava Teemu Torssonen ilmoittautui.

Pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini on puolestaan luvannut kertoa jatkoaikeistaan keväällä. Puoluekokous on kesällä 2017.

Eilen Demokraatin eduskunnassa haastattelema perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala ei ollut yllättäen edes kuullut Torssosesta, joka esitteli itsensä Iltalehdessä muun muassa ”intellektuellina Hakkaraisena”.

– Joo, siis tuota, mulla on varmaan mennyt ohi, että nyt on siis. Hakkarainenko siis? Saarakkala hämmästeli.

Maahanmuuttokriittisen Torssosen nimi ei ole lainkaan tuttu Saarakkalalle.

– Jaaha. Ei sano mulle mitään, se on varmaan aika lailla vitsi sitten. Pidän tietenkin sitä vitsinä ja Soinilla ainakin kyselytutkimusten mukaan on hyvinkin vahva tuki jatkokaudelle, jos hän vaan itse haluaa, Saarakkala toteaa.

– Kyllä tosiasia on kuitenkin se, että jos joku haluaa haastaa Soinin, niin kyllä silloin käytännössä hän haastaa myös hallitusyhteistyön, joten en usko, että Soini saa tällaista todellista haastajaa, joka olisi tyyliin kansanedustajatason henkilö. Jos sitten tulee niin, ne ovat sitten näitä enemmän tai vähemmän vitsejä.

”Soinin asema on vahvistunut.”

Saarakkala ei siis usko, että Soini saisi todellista haastajaa. Soini saa halutessaan jatkokauden.

– Haastajalla pitäisi olla tarjolla aika iso visio siitä, mikä se vaihtoehto on. Sen kertomisen paikka olisi ollut kyllä jo sitten aika paljon aiemmin. Eli nythän me ollaan tässä hallituksessa, me ollaan menty tähän.

Saarakkala itse vastusti aikanaan ainoana perussuomalaisista puolueensa menoa hallitukseen.

Saarakkala ei lähde veikkaamaan, haluaako Timo Soini jatkaa puolueen puheenjohtajana.

Hänen mukaansa Soinin asema on viime aikoina vahvistunut verrattuna siihen, mitä se oli esimerkiksi vuosi sitten.

”Jäljelle jäävä aines oikeistolaisempaa.”

E2-ajatuspaja selvitti hiljattain, että perussuomalaisten kannattajakunta on ottanut ison askeleen oikealle. Nyt peräti kaksi kolmesta perussuomalaisten kannattajasta sijoittaa itsensä oikeistoon.

Tämä on uutinen, sillä perussuomalaiset on määritellyt itsensä muun muassa vasemmisto-keskustalaiseksi työväenpuolueeksi. Puoluevirkailija Matti Putkonen on nähnyt puolueensa suorastaan ainoana todellisena työväenpuolueena.

Saarakkala toteaa, että perussuomalaiset on menettänyt gallupien mukaan äänestäjäkuntaansa. Moni on jäänyt myös katsomoon ja epävarmojen äänestäjien määrä on harvinaisen suuri.

Hän sanoo, ettei tiedä, onko äänestäjiä menetetty pysyvästi

– Mutta ehkä sellaiset, jotka ovat aikoinaan siirtyneet demareista perussuomalaisille ovat nyt joko katsomossa tai sitten siirtyneet kannattamaan tässä tilanteessa, Huom! tässä tilanteessa, joka ei ole vaalitilanne, mahdollisesti demareita. Sitten tietenkin (perussuomalaisiin) jäljelle jäävä aines on oikeistolaisempaa, Saarakkala sanoo.

Hänen mielestään Suomen, Euroopan ja koko maailman synkkä taloustilanne oikeistolaistaa ylipäänsä äänestäjäkuntaa ja tekee vasemmistolaista politiikkaa epäuskottavammaksi.

– Siitä kertoo mielestäni se, että SDP:n kannatus ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen huikealla tasolla, vaikka se on nyt kärjessä kyselytutkimuksessa.

– Voisi sanoa, että yleistä oikeistolaistumista mielestäni on yhteiskunnassa arvoissa tapahtumassa ja tiettyä konservatiivisuuttakin. Tietenkin polarisaatiokin on vahva. Liberaali–konservatiivi-jakolinja on vahvistunut kaiken kaikkiaan. Meillä on sellaisia kannattajia paljon, jotka vähän peilaa siihenkin, mitä meidän porukat puhuu ja sanoo. He ovat ehkä valmiimpia muuttamaan myös omaa poliittista ajattelua ja he ovat avoimia.

Olemme konservatiivinen puolue.

Kaiken pohtimansa jälkeenkin Saarakkala sanoo näkevänsä perussuomalaiset työväenpuolueena jatkossakin.

– Koska tässä työpaikkoja yritetään luoda. Mutta me emme ole etujärjestöpuolue, eikä olla oltu sitä ikinä. Kyllähän meidän viesti on eri kuin monilla ammattiyhdistysliikkeillä, kun taas demareitten viesti on kuitenkin aina suht’koht lähellä ammattiyhdistysliikettä.

Vaikka Saarakkala puhuu perussuomalaisista yhä työväenpuolueena, hän toteaa, että puolueessa ajattelu on mennyt suuntaan, jossa kysytään onko näin laajaan hyvinvointivaltioon varaa.

– Se on ehkä alkanut käydä se keskustelu verrattuna siihen, mitä se oli ehkä joitakin vuosia sitten.

Se, että perussuomalaiset olisi keskusta–vasemmistolainen työväenpuolue ei ole täysin Saarakkalan allekirjoitettavissa. Vasemmiston hän pudottaisi nimestä.

– Konservatiivinen puolue on minusta yksiselitteisin, paras termi kuvaamaan. Talouspolitiikassa olemme pragmaattinen puolue, jolla ei ole ollut sellaista syvää ideologista pohjaa verrattuna esimerkiksi perinteisiin vasemmistopuolueisiin, joilla on sellainen doktriini. Meillä ei ole doktriinia siinä suhteesssa, meillä on arvopuolueena oltu enemmän, Saarakkala sanoo ja lisää puolueensa olevan vasta jonkinnäköisessä kehittymisvaiheessa.

”Se on Soinin pukukoppipuhetta.”

Kansanedustaja Tiina Elovaara (ps.) on kertonut Long Playn artikkelissa pelkäävänsä, että Soinin seuraajaksi valitaan jatkaja puolueen maahanmuuttokriittisestä siivestä.

– Jos seuraaja on liian nuiva (eli maahanmuuttovastainen), minun kaltaiseni jäävät puolueesta pois, Elovaara on lausunut.

Saarakkala sanoo Elovaaran lähteneen harjoittamaan omin päin ajatteluaan ja pitää sen näkymistä julkisuudessa melko poikkeuksellisena.

– On mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle hän on valmis jatkamaan.

”Harjataanko” hänet?

– Ei meillä ole minusta harjattu ketään, että se on ehkä sellainen Soinin pukukoppipuhe. Minun mielestä sellaista ilmiötä ei esiinny. Kyllähän näitä tällaisia, voisi sanoa, puheita aina politiikkaan mahtuu.

Harjaaminen on soinismi ja viittaa jonkin sortin kurinpalautukseen.

– Mutta täytyy sanoa, kun itse olen politiikassa ollut sen nyt noin 15 vuotta, niin kyllä minä aina teen eron sille, mikä on se ihmisen kantti puhua tuonne johonkin medialle, jossakin pöytäkeskusteluissa tai tulla sitten ihan kokousyleisön eteen vetämään se oma settinsä. Elovaaran toimintatapa on ilmeisesti se, että hän puhuu median välityksellä puolueelle, Saarakkala sanoo.

”En lähtisi kauheasti tunteilemaan.”

Donald Trump voitti eilen USA:n presidentinvaalit. Vesa-Matti Saarakkala ei osaa arvioida, miten hänen puolueensa kokonaisuutenaan suhtautuu tapahtuneeseen.

– Minusta Soinilla on ollut hyvä linja, että ei oteta tähän kantaa.

Saarakkala kritisoikin sitä, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli mennyt sanomaan kannattavansa Hillary Clintonia.

– Ei ole kauhean viisasta, kun miettii, että jos hän on nyt sitten vaikkapa tulevaisuudessa vaikka kokoomuksen pääministeriehdokas. Se ei ole välttämättä Suomen kannalta kovin optimaalinen tilanne, että olet asettunut jomman kumman taakse vahvasti.

– Minun mielestä Trumpkin on niin iso jokerikortti, että on tavallaan ihan turha iloita tai olla surullinen tästä valinnasta. En lähtisi kauheasti tunteilemaan. Odottaisin nyt hyvinkin tiukasti vaan, mitä tuleman pitää.

Saarakkala sanoo, ettei ole ottanut missään kantaa, kumman puolella hän oli USA:n presidentinvaalissa.

– En minä ole kannattanut kumpaakaan, hän heittää.

Mikkelikin tyrmää Sipilän valinnanvapausesityksen 

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Satu Taavitsainen.

Mikkelin kaupunginhallitus on tänään päättänyt lausunnosta maan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä.

Kaupunginhallitus suhtautuu kriittisesti valinnanvapauslakiin ja sen mahdollisuuksiin kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja, pienentää kustannusten kasvua sekä turvata riittävät keskussairaalatasoiset päivystyspalvelut Etelä-Savon maakunnassa. Valinnanvapauslaki johtaa toteutuessaan haastavimmassa asemassa olevien ihmisten aseman heikkenemiseen.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) mukaan SDP:n kannanotot Mikkelin kaupungin lausuntoon valinnanvapauslaista huomioitiin. Kaupunginhallitus oli yksimielinen siitä, ettei kaavailtu markkinamalli vähennä väestön hyvinvointi- ja terveyseroja. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asema heikkenisi, sanoo Taavitsainen.

-Ei ole oikein, että maan hallitus on valmis ajamaan esitystä, joka lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa terveysmenoja. Sote-uudistuksen punaisen langan pitää olla nykyisten palveluiden parantaminen erityisesti vanhusten, vammaisten, lasten ja työttömien ihmisten osalta. He eivät ole työterveyshuollon piirissä ja heitä varten sote-uudistusta tehdään.

SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen jäsenen Soile Kuitusen mukaan kaupunginhallituksella on valinnanvapauslain suhteen erityinen huoli Mikkelin keskussairaalan laajan päivystyksen säilymisestä maakunnassa.

-Mikäli erikoissairaanhoidon palvelut avataan kilpailulle ja niihin myönnetään asiakasseteleitä, uhkaa julkisesti järjestettyä erikoissairaanhoitoa rapautuminen. Mitä järkeä on tuhota suomalaisen soten parhain osa, erikoissairaanhoito? Kuitunen kysyy.

SDP haluaa toteuttaa vastuullista politiikkaa, koska lopulta kaikista haavoittuvimmista väestöryhmistä ja esimerkiksi suuronnettomuuksien sattuessa vastuu on julkisella sektorilla. Tästä syystä laaja päivystys tarvitaan Etelä-Savon maakunnassa.

Mikkeliläisten asukkaiden aivan aiheellinen huoli kohdistuu siihen, että palveluista ei tulekaan sote-uudistuksen myötä paremmin saavutettavia ja sujuvampia, vaan yhä monimutkaisempia.

-Tärkeä sote-uudistuksen onnistumisen mittari on se, toimivatko jatkossa ihmisten tarvitsemat palvelut matalalla kynnyksellä, yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti sekä maksuttomasti, päättävät Taavitsainen ja Kuitunen.

Keskustelua aiheesta

Palola jatkaa STTK:n kipparina – ”Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (oikealla) onnitteli Antti Rinnettä ja Rauno Vesivaloa, jotka palkittiin kultaisella ansiomerkillä STTK:n uuden edustajiston järjestäytymiskokouksessa Helsingissä tiistaina.

Antti Palola jatkaa STTK:n puheenjohtajana. Hänen kautensa kestää joulukuuhun 2021 asti. Valinnan teki tänään kokoontunut STTK:n uusi edustajisto eikä Palolalla ollut vastaehdokkaita.

Palola, 58, valittiin STTK:n puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen STTK:ta muun muassa Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana ja Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana.

STTK nostaa edunvalvontansa ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyönsä kärkihankkeiksi alkaneella edustajistokaudella työelämälainsäädännön, perusturvan uudistamisen, eläkeasiat, tasa-arvotyön ja hallitusohjelmavaikuttamisen.

Antti Palola painottaa sopimusyhteiskunnan merkitystä muuttuvassa työmarkkinoiden toimintaympäristössä.

– Keskusjärjestöt eivät näillä näkymin neuvottele työehdoista vaan se on liittojen työtä. Työmarkkinatoiminnassa paras tulos saavutetaan pitkäjänteisellä työskentelyllä, ei poukkoilulla tai riitelyllä. Muuttuvissakin oloissa uskon neuvotteluun ja sopimiseen.

Palola varoittaa jatkossakaan poliitikkoja sotkeutumasta työmarkkina-asioihin.

– Sekä lyhyt että pitkä historia osoittavat, että siitä ei seuraa mitään hyvää. Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa. Kumpaakin tarvitaan ja hyvää yhteistyötä, mutta ei katteettomia lupauksia eikä jyrkkää vastakkainasettelua.

STTK ei tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana.

STTK:n mielestä työelämää ja sosiaaliturvaa on kehitettävä, mutta järkevästi ja maltilla.

– Työelämän muutos on nopeaa, mutta toimivia rakenteita ei pidä lyhytnäköisesti lähteä hajottamaan.

Myös sopimusjärjestelmän on elettävä ajassa ja sitä on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden muutoksia.

– Uskon paikallisen sopimisen lisääntyvän, mutta senkin maltilla ja hallitusti. Vähimmäisehdot on turvattava, eikä STTK tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana, Palola tiivistää.

Uutta Forssan ohjelmaa ei tule – eikä sellaista tarvita

Sosialidemokraattien tilaisuuksissa palataan usein perimmäisten kysymysten ääreen. Forssan ohjelman tavoitteet on saavutettu ja politiikan uutta suuntaa etsitään kuumeisesti. Myös mediassa huoli sosialidemokratian tilasta on jopa liikuttavan laaja.

Maailman muuttuessa yhä nopeammin myös pitkän tähtäimen suunnitelmien rakentaminen vaikeutuu. Nopeasti kehittyvässä maailmassa jopa yrityksillä on vaikeuksia hahmottaa ja ennustaa oman erikoisalansa kehitystä. Samaan aikaan SDP:n odotetaan tekevän vastaava temppu kokonaisvaltaisesti yhteiskunnalle.

Tehtävä on mahdoton. Siksi uuden Forssan ohjelman perään haikailu onkin syytä lopettaa.

Unelmoimalla uudesta uljaasta toimenpideohjelmasta me sosialidemokraatit ajamme itsemme ahtaaseen umpikujaan, josta on vaikea päästä pois. Puhumalla toistuvasti hukassa olevista tavoitteistamme me luomme itseään toteuttavan ennustuksen siitä, ettei sosialidemokratialle ole suomalaisille mitään tarjottavaa. Näin ei kuitenkaan ole.

Uuden Forssan ohjelman perään haikailu on syytä lopettaa.

Menneisyydessä poliittisilla päätöksillä on asetettu yhteiskunnalle raamit, joiden puitteissa ihmisten pitää toimia. Nykytilassa poliittisten päätösten suhteellinen valta heikkenee ja siten ne eivät aina vaikuta suoraan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tulevaisuudessa SDP:n tulisi tunnistaa todelliset vaikuttamisen paikat ja tarjota ihmisille vaihtoehtoja siitä, kuinka päätöksillä pystytään vauhdittamaan ja toisaalta estämään suuria kehityskulkuja.

Puolueen on muokattava joustavasti omia kantojaan ja tarjottava visioissaan esimerkiksi työn murrokseen, ilmastonmuutokseen, digitaaliseen kehitykseen ja kaupungistumiseen liittyen arvopohjaista ohjausta.

Konkreettinen esimerkki tällaisesta politiikasta nähtiin muutama viikko sitten, kun Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar esitti kaupunkiin yöpormestaria. Yhteiskunta pyörii jo nyt lähes ympärivuorokautisesti ja tulevaisuudessa vauhdin voidaan olettaa kiihtyvän. Yöpormestari-ehdotus on hyvä esimerkki siitä, kuinka kieltämisen sijaan vallitsevan kehityksen varjopuolet tunnistetaan ja niihin reagoidaan.

SDP menestyy tulevaisuudessa, kun se tarjoaa parhaan mahdollisen vaihtoehdon kansalaisille siitä, miten sen tekemillä päätöksillä voidaan rakentaa parempi elämä suurien kehityskulkujen myllertäessä koko yhteiskuntaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Syntyi luottamus, että paikallisesti pystytään sopimaan palkankorotuksista” – hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työriita ohi

Kuva: Lehtikuva

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ovat hyväksyneet valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoehdotuksen hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työriidassa.

Riidan syynä olivat erityisesti näkemyserot palkkaratkaisusta. Työnantaja reagoi työsuluilla, jotka alkoivat 8. joulukuuta. Ne päättyvät nyt sovun synnyttyä. Osapuolet sopivat jo maanantaina, että täksi päiväksi suunnitellut työsulut perutaan.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin pitää ratkaisua tasapainoisena.

Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualojen neuvottelut ja sovittelu tapahtuivat poikkeuksellisissa olosuhteissa, joten Selin pitää ratkaisuun pääsyä kaikkien kannalta voittona.

– Ratkaisun syntyminen näytti välillä lähes mahdottomalta. Onneksi löysimme yhdessä alan luottamusmiesten kanssa ratkaisun avaimet paikallisesta sopimisesta, jonka myös työnantajat olivat valmiita hyväksymään, Selin toteaa.

Sekä hiihtokeskusalan että ohjelmapalvelualan sopimusratkaisut ovat kaksivuotisia (1.11.2017–31.10.2019). Sopimukset sisältävät kummallekin vuodelle palkankorotukset, jotka ensisijaisesti neuvotellaan paikallisesti vuosittain 15. tammikuuta mennessä.

– Sovittelun aikana syntyi luottamus siihen, että paikallisesti pystytään sopimaan palkankorotuksista. Tämä mahdollisti sopimusratkaisujen hyväksymisen, Selin perustelee.

Ohjelmapalvelualalle mahdollistettiin joustavammat työaikajärjestelyt, jotka neuvotellaan paikallisesti. Joustojen ehtona oli alalle kokonaan uutena tulevat ilta- ja yötyölisät.

Uskomme siihen, että palkoista on mahdollista päästä sopuun paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Kummankin alan työehtosopimuksiin tulee uusia kirjauksia työhyvinvoinnin edistämisestä ja väkivallan ehkäisemisestä. Lisäksi hiihtokeskusalalla kehitetään palkkausjärjestelmää sopimuskauden aikana.

Selin pitää ratkaisua soveltuvana juuri näille toimialoille.

– Näillä aloilla on perinteitä paikallisesta sopimisesta, josta osoituksena esimerkiksi hiihtokeskusalan paikallisesti sovittava vuosityöaikajärjestelmä, Selin toteaa.

Suuri osa alojen vakituisista työntekijöistä työskentelee yrityksissä, joissa on totuttu yhteistyöhön.

– Uskomme siihen, että palkoista on mahdollista päästä sopuun paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Kuten sovintoesityksessä sanotaan, tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan sekä sen henkilöstön tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu, Selin korostaa.

Hän luottaa siihen, että valtaosa alan työntekijöistä tulee paikallisten sopimusten piirin, joissa palkkaratkaisu on työntekijöiden kannalta hyvä.

Sopimuksissa on sovittu niin sanotusta perälaudasta, joka takaa kaikille alan työntekijöille 1,6 % palkankorotukset, jos paikallisesti ei päästä sopimukseen tai, jos yritykseen ei vielä ole valittu luottamusmiestä, jota paikallinen sopiminen edellyttää.