– Mahdollisuudet saada terapiaa heikkenisivät uhkaavasti, sanoo Kirsi Huttula, Suomen kansallisen psykoterapeuttiverkoston EFPP:n puheenjohtaja.

Nykyinen laki takaa kansalaisille subjektiivisen eli yhtäläisen oikeuden hoitoon, siis jos terapiansaannin kriteerit täyttyvät, Kelan pitää tarjota sitä. Tällaista velvollisuutta ei Huttulan mukaan tulisi maakunnille.

– Kelan kuntoutuslaki on ainoa, joka turvaa subjektiivisen oikeuden. Maakunnille taas on siirtymässä terveydenhuoltolain velvoitteet, jotka eivät takaa psykoterapiaa. Psykoterapiaa tarvitsevasta tulisi ikään kuin lainsuojaton.

– Julkisessa keskustelussa on riskeiksi väitetty psykoterapian saatavuuden heikkeneminen. Siitä ei missään nimessä ole tarkoitus, Saarikko viestittää sähköpostitse.

Hän näkee siirrossa mahdollisuuksia.

– Hyvällä valmistelulla on mielestäni potentiaalia lisätä psykoterapian vaikuttavuutta ja reagointinopeutta.

Kuntoutuspsykoterapia on ollut Huttulan mukaan hyvin vaikuttava hoitomuoto muun muassa masennuksessa, ahdistuksessa ja persoonallisuushäiriössä, jotka hoitamattomina voivat johtaa jopa työkyvyn menettämiseen.

Esimerkiksi masennus on Suomen Mielenterveysseuran mukaan suurin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella.

– Kelan tilastojen mukaan yli 80 prosenttia terapian käyneistä oli hoitojakson jälkeen täysin työkykyisiä ja suuri osa jatkaa työskentelyä tai opiskelua hoitojakson aikana.

Huttulan mukaan kuntoutuspsykoterapiajärjestelmän hajottaminen olisi järjenvastaista.

– Se on vähän niin kuin purettaisiin ehjä talo, kun vieressä on hometaloja.

Viime vuonna terapiaa sai Kelan tilaston mukaan yli 36 000 ihmistä, mikä maksoi yhteensä 67 miljoonaa euroa. Huttulan mukaan terapia maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, kun katsotaan esimerkiksi kuinka paljon sen avulla pystytään vähentämään sairauspoissaoloja, syrjäytymistä ja työkyvyttömyyseläkkeitä.

Hyötyä ei kuitenkaan mitata vain rahassa, hän sanoo.

– Ihminen, joka on hirveän masentunut, kärsii. Tai jos hänellä on vaikka epävakaa persoonallisuus, elämä on aikamoista vuoristorataa. Vanhempien hoitamattomista mielenterveysongelmista kärsivät myös lapset.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto pitää sote-uudistusta mielenterveyspalveluiden näkökulmasta monin tavoin ongelmallisena. Kuntoutuspsykoterapiaa koskevassa muutoksessa romutettaisiin hänen mukaansa kuitenkin koko järjestelmän toimivin perusta.

– Tämä on tarkoitettu laissa pitämään yllä opiskelu- ja työkykyä, eli se on sille väestönosalle, joka on aktiivisesti yhteiskunnassa. Meidän pitäisi yhteiskuntana tehdä kaikkemme ehkäistäksemme se, että ihmiset jäävät masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle.

Alanko-Kahiluoto jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Ehdotuksessa on Alanko-Kahiluodon ja Huttusen mukaan pielessä myös rahoitus. Muutoksessa maakunnille siirtyisi psykoterapian järjestämiseen käytettävä valtion rahoitus, mutta sitä ei korvamerkittäisi psykoterapian järjestämiseen, vaan se menisi maakuntien yleiseen katteeseen.

– Ei ole mitään takeita, että se käytetään psykoterapiaan, Huttula sanoo.

Alanko-Kahiluoto lisää, että yli puolet kuntoutuspsykoterapian kuluista katetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä maksuilla, joita ei edes voida siirtää maakunnille.

Ministeri Saarikko katsoo, että rahoitus on mahdollista saada kuntoon. Vakuutusmaksujen suuruinen osuus voitaisiin hänen mukaansa antaa maakunnille valtion varoista ja rahoituksen käyttöön järjestää kansallinen seuranta.

Saarikko sanoo, että hallitus ei ole vielä tehnyt päätöksiä ehdotuksen perusteella ja muutoksen aikataulu on toistaiseksi auki.

– Tietenkin asia vaatii vielä huolellista harkintaa ja arviointia.