PT: Pienituloisten perheiden ostovoima heikkenemässä

Kuva: Thinkstock

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016.

PT:n mukaan työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018.

Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena.

Etuustuloja ja tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina.

Omistusasujat taasen ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.

Yhteensä aikavälillä 2011–2018 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat eniten yksinhuoltajaperheellä, lähes 12 prosenttia, ja vähiten muilla palkansaajaperheillä 1–3 prosenttia.

Vuosina 2017–2018 ostovoima kasvaa eniten hyvätuloisella pariskunnalla. Heikointa ostovoiman kehitys ennustevuosina on ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevalla työttömällä.

 

Uhkakuvat ennemmin ulkoa kuin sisältä.

PT ennustaa tänä vuonna Suomeen voimakasta vientivetoista kasvua, joka loivenee hieman ensi vuonna. Talous kasvaa tutkimuslaitoksen mukaan 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

PT:n tällä vuodelle tarjoama lukema on suurin eri tutkimuslaitoksen ennusteista.

PT:n ennustepäällikön Ilkka Kieman mukaan kasvua voi jatkua pidempäänkin. Hän totesi tiedotustilaisuudessa, että ensisijaiset uhkat hyvälle kehitykselle tulevat Suomen ulkopuolelta. Hän mainitsi tällaisina uhkina geopoliittisen kriisin tai euron voimakkaan kasvun.

Suomen suhdannekäänteen ensisijainen syy on Kieman mukaan alakohtaisista erillistekijöissä. Hän mainitsi esimerkkinä Valmet Automotiven autotehdaan odottamaton menestyksen, aiemmin kriisiytyneen telakkateollisuuden toipumisen ja sekä Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen.

– Selitys on siis ensisijaisesti toimialakohtaisissa erityistekijöissä, jotka aikaisemmin toimivat Suomen kansantaloutta vastaan, nyt pikemminkin sen puolesta.

Veroalennusten sijaan panostuksia tutkimukseen.

PT suosittelee julkisten koulutusmenojen lisäämistä sekä tutkimukseen ja kehitykseen panostamista, sen sijaan, että kaikki syntynyt talouden liikkumavara käytetään veroasteen laskuun.

– Kun esitämme satsauksia koulutukseen ja T & K:hon pikemminkin kuin paukkujen käyttämistä verojen alennukseen, ajatuksena on luovan uudistuksen edistäminen. Katsotaan siis, mikä on parempi kansantaloudelle vähän pidemmässä juoksussa, Palkaansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas toteaa.

PT on huolissaan ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Muuntokoulutus puolestaan onnistuu vain, mikäli oppimisen perusteet ovat kunnossa. Myös ulkomaalaisten tutkinto-osaajien hyödyntämisessä olisi PT:n mukaan yrityksissä tehtävää.

Kasvu voi jopa ylittää 3,6%:a.

Tällä hetkellä perinteinen teollisuusvienti ja tavaravienti vetää paremmin kuin palveluvienti. Ilkka Kieman mukaan on myös perusteita odottaa kasvua palveluvientiin. Tilastotiede tavoittaa vasta viiveellä palveluviennin muutokset.

Kieman mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kasvu voi nousta jopa korkeammaksi kuin PT nyt ennustaa.

– Ennusteessa on se positiivinen riski, että palveluviennistä voi tulla vielä lisää kasvua.

PT odottaa työmarkkinaratkaisusta maltillista. Ilkka Kieman mukaan se näyttää todennäköiseltä.

– Suomalaisiin on rummutettu kriisitietoisuutta aika pitkään.

– Mitä tulee palkkaratkaisujen tilanteeseen, sitähän emme tiedä. Meillä on ollut teknis-luonteinen oletus laskelmissa, ankkuri. Se on ollut se, että että palkansaajien netto-reaaliansiot pysyvät paikallaan.

PT:n esimerkkiperheet ja tulojen kehitys:

– Hyvätuloisella pariskunnalla (vuoden 2017 kuukausipalkat 7 056 ja 5 667 euroa) käytettävissä olevien tulojen kasvu on aiempia vuosia parempaa vuosina 2017–2018. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten tänä vuonna.

– Toimihenkilöperheen (3 863 ja 3 062 euroa) ostovoima kärsii julkisen sektorin lomarahaleikkauksista, sillä toinen perheen palkansaajista työskentelee julkisella sektorilla. Toisaalta perhe on hyötynyt matalista koroista ja asuntovelkaisena kotitaloutena se onkin kohdannut muita perheitä matalamman inflaation viime vuosina.

– Työntekijäperheen (2 450 ja 2 349 euroa) nimelliset tulot kasvavat tänä vuonna toimihenkilöperhettä enemmän, koska perheen molemmat palkansaajat ovat yksityisellä sektorilla. Vuokrien nousu kuitenkin syö ostovoimaa verrattuna omistusasujiin.

– Yksinhuoltajaperheen (2 078 euroa) ostovoiman kehitys on ollut hyvin nousujohteista aiempina vuosina tulonsiirtojen ansiosta. Ennustevuosina perheen saamat tulonsiirrot kuitenkin leikkaantuvat eikä ansiokehitys riitä kasvattamaan ostovoimaa vaan se alenee.

– Työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoima laskee vuosina 2017–2018. Leikkaus työttömyyspäivärahaan Esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys jatkuu heikkona tarkoittaa, että työmarkkinatuella oleva esimerkkihenkilö tippuu toimeentulotuen varaan.

– Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 2 989 euroa) elävän työttömän ostovoiman kehitys on ennustevuosina kaikkein heikointa. Vaikka nimellinen kehitys onkin positiivista, seuraa muita perheitä korkeammasta inflaatiosta, että ostovoima heikkenee.

– Eläkeläispariskunnan (2 066 euroa ja kansaneläke) ostovoima heikkenee ennustevuosina. Nimellistulojen kehitystä jarruttaa tänä vuonna kansaneläkkeeseen tehty leikkaus. Ensi vuonna takuueläkkeeseen tulee korotus, mutta työeläkeindeksi kasvaa hitaasti.

Lainmuutos lisäsi nelosoluen menekkiä – Panimo: Osuus myynnistä noussut jopa puolella

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilain uudistus on lisännyt jonkin verran nelosoluiden ja lonkeron myyntiä, sanovat suuret panimoyhtiöt. Nelosoluen osuus kokonaismyynnistä oli ennen noin viisi prosenttia ja nyt se on noussut 5–10 prosenttiin, sanoo Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Marja-Liisa Weckström STT:lle.

– Ostopaikkoja on tullut lisää, se näkyy.

Alkoholilain muutos toi vuoden alussa nelosoluen ja Alkon aiemmin myymän lonkeron ruokakauppojen hyllyille. Myytävien juomien suurin sallittu alkoholiprosentti nousi 4,7 prosentista 5,5:een.

Myös Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho sanoo, että uudistus on näkynyt myynnissä.

– Satoihin uusiin myyntipisteisiin tulee uusia tuotteita, niin siihen tulee myyntipiikki.

Toimitusjohtaja Kalle Järvinen Hartwallilta sanoo nelosoluen myynnin nousseen maltillisesti, noin 5–10 prosenttiin kokonaismyynnistä. Selkeämpi muutos hänen mukaansa on tapahtunut lonkeron kohdalla.

– Lonkeron myynti on piristynyt huomattavasti, tosin en osaa sanoa, kuinka paljon sitä on mennyt kauppojen varastoihin ja kuinka paljon kuluttajille.

Lukuja Järvinen ei anna.

”Riippuu ravintoloista, miten ulosmyyntiin lähdetään mukaan”

Juomasekoitusten vähittäismyynti ja ravintoloiden aukioloajat vapautuivat jo vuoden alussa, mutta alkoholilaki tulee kokonaisuudessaan voimaan maaliskuussa. Maaliskuun alusta ravintolat voivat esimerkiksi myydä mietoja alkoholijuomia asiakkaille mukaan.

Sinebrychoffin Weckströmin mukaan on vaikea arvioida, miten ravintoloiden mahdollisuus myydä alkoholijuomia ulos vaikuttaa myyntiin. Hän uskoo, että tähän mahdollisuuteen tarttuvat lähinnä ravintolat, jotka myyvät take away -ruokaa.

– On hirveän hankala arvioida, miten ravintolat lähtevät liikkeelle.

”Saattaa parantaa kannattavuutta.”

Weckström ei lähde arviomaan, miten alkoholiuudistus vaikuttaa Sinebrychoffin tulokseen.

– Uskotaan, että mahdollistaa kannattavamman kaupan, jos kuluttajat tarttuvat enemmän erikoisoluisiin kuin kampanjassa oleviin monipakkauksiin. Niin lähikaupalle kuin valmistajalle tämä voi olla piristysruiske.

Olvin Aho uskoo, että uudistus saattaa jonkin verran parantaa yhtiön kannattavuutta.

– Aika näyttää. Se tuo uusia myyntimahdollisuuksia ja tulee uusia tuotteita läpi koko vähittäiskauppakanavan, mutta sitten pitää elää tätä vuotta kärsivällisesti pidemmälle, että nähdään, miten niitä hinnoitellaan ja minkälainen kilpailu siinä syntyy.

Järvisen mukaan uudistuksen vaikutuksista Hartwallin tulokseen on vielä liian aikaista sanoa.

STT–JECATERINA MANTSINEN, ANTTI AUTIO

Keskustelua aiheesta

Panimoyhtiöltä kova luku pöytään: +11 %

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Panimoyhtiö Olvi paransi viime vuonna liikevoittoaan 45 miljoonaan euroon, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Liikevaihto nousi 8 prosenttia 345 miljoonaan euroon.

Toimitusjohtaja Lasse Ahon mukaan Olvin myynti, liikevoitto ja tilikauden tulos kohosivat viime vuonna uuteen ennätykseen.

Hänen mukaansa myynti Suomessa kehittyi erittäin hyvin, mutta Baltiassa vuosi oli poikkeuksellinen mietoja alkoholijuomia koskevien valmisteverojen merkittävien korotusten vuoksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Suomalainen Marjut Santoni Euroopan investointipankin pääsihteeriksi

Kuva: Thinkstock

Suomalainen Marjut Santoni on nimitetty Euroopan investointipankin EIP:n pääsihteeriksi, kertoo Helsingin Sanomat. Hän on toiminut syksystä 2015 lähtien EIP:n apulaispääsihteerinä.

Pääsihteerinä Santonin tehtävänä on kehittää pankin strategiaa ja vastata muun muassa budjetoinnista.

EIP:n toimintaa luotsaa pankin hallituksen puheenjohtaja, jonka titteli on pääjohtaja. Entinen pääministeri Alexander Stubb on yksi EIP:n varapääjohtajista.

Investointipankkia on HS:n mukaan arvosteltu siitä, että johtotehtävissä on pelkkiä miehiä. Pääjohtaja ja kaikki varapääjohtajat ovat miehiä. Heinäkuussa EU:n yleinen tuomioistuin nuhteli EIP:tä naisten huonosta urakehityksestä.

”Tuoreet tiedot yllättivät” – Työllisyysaste noussut 70,9 prosenttiin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Talouden vauhdikas kasvu näyttää entistä tukevammin tarttuneen myös työmarkkinoihin. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli tammikuussa 70,9 prosenttia.

Hallituksen tavoite on 72 prosentin työllisyysaste. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan talouden vahva vire vetää työmarkkinoita kohti hallituksen 72 prosentin tavoitetta.

– Tammikuun tuoreet tiedot yllättivät positiivisesti ja työllisyys kipuaa kohti hallituksen tavoitetasoja juuri ennen eduskuntavaaleja keväällä 2019. Rajapyykin ylittäminen ei ole varmaa, mutta tällä hetkellä jopa todennäköistä, Brotherus sanoo kommentissaan.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 238 000, mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 8,5 prosenttia.

– Työttömyysaste ei ole laskenut suuremmin, mutta syy on hieman yllättäen myönteinen – yhä useampi työmarkkinoilta tippunut palaa nyt takaisin työnhakuun ja täten tilastoissa takaisin työttömiksi, Brotherus arvioi.

Keskustelua aiheesta

Avoimien työpaikkojen määrä tuntuvassa nousussa – kasvua jopa 22 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Työntekoa konepajayhtiö Metson venttiilitehtaalla Vantaalla.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi viime vuonna keskimäärin 41 600:aan toissa vuoden 33 900:sta, kertoo Tilastokeskus.

Kasvua kertyi 22 prosenttia. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kasvoi erityisen voimakkaasti, sillä niitä oli 45 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Loka-joulukuussa avoimien työpaikkojen määrä nousi 37 200:aan 26 400:sta. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kohosi 54 prosenttia.

Vaikeasti täytettävät työpaikat ovat sellaisia, joihin ei löydy syystä tai toisesta koulutettua työvoimaa.

Myös osa-aikaisten ja määräaikaisten työpaikkojen lukumäärä nousi viime vuonna ja vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten Etelä-Suomessa.