PTT laskee, että menoihin pitäisi tehdä neljän miljardin euron sopeutus vuodessa, jotta rakenteellista alijäämää saataisiin korjattua.

Menojen kasvu ja tulojen pieneneminen lisäävät valtiontalouden alijäämää vuositasolla noin 4,5 miljardia seuraavan hallituskauden aikana. Hävittäjähankinnat lisäävät alijäämää vielä 1,5 miljardia vuodessa alkaen vuodesta 2025. Ilman korjaavia toimia valtiontalouden alijäämä ilman korkomenoja kasvaa julkisen talouden tilinpidossa siis 6 miljardilla eurolla vuodessa.

PTT esittää politiikkasuosituksessaan työllisyyden nostamiseen tähtääviä sosiaaliturvan leikkauksia, esimerkiksi ansiosidonnaisten etuuksien heikentämistä, muun muassa porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa työhistorian perusteella.

KORONAPANDEMIASTA selvittiin Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvin, ja elvytys oli PTT:n arvion mukaan oikein kohdennettua ja pääosin määrältään oikein mitoitettua. Valtion velka kasvoi huomattavasti, mutta kriisin jälkeen tuotanto ja työllisyys paranivat ja julkinen velka oli matkalla kohti tasapainoa. Venäjän hyökkäys katkaisi kehityksen, ja sodan takia talous ja työllisyyskehitys heikkenevät ja kriisitoimet lisäävät valtion menoja.

-  Tästä huolimatta julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna kohtuullinen, varsinkin ottaen huomioon millaisten kriisien keskellä Suomi on ollut oikeastaan koko hallituskauden, PTT arvioi.

Venäjän hyökkäyssota on lisännyt tarvetta panostaa maanpuolustukseen ja kriisien hallintaan aiempaa enemmän. Välittömät vaikutukset ovat PTT:n arvion mukaan noin kaksi miljardia vuodessa ja pysyvä menonlisäystarve karkeasti arvioiden noin puolet tästä.

-  Maanpuolustus ja armeijan aseistaminen ovat äärimmäisen tärkeitä, mutta samalla on hyvä tiedostaa, että siihen käytettävät varat ovat poissa muusta yhteiskunnan kehittämisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista.

PTT SUOSITTELEE, että seuraavan hallituksen pitäisi ottaa julkisen talouden kestävyys talouspolitiikkansa kulmakiveksi. Sopeuttamistarpeeksi PTT laskee noin neljä miljardia euroa vuodessa. Luvussa ei ole mukana hävittäjähankintoja, koska niihin liittyvät menot päättyvät tämän vuosikymmenen aikana. Laskuista on poissa myös tutkimus- ja kehitysmenojen kasvattaminen, jonka arvioidaan maksavan noin puoli miljardia euroa vuodessa.

Sopeutuksen tarve on niin suuri, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkia käytettävissä olevia keinoja, PTT katsoo. Valtion budjetista on sen arvion mukaan kohtalaisen helposti leikattavissa puolesta miljardista miljardiin euroon. Lisätuloja toisi muun muassa alkoholi- ja tupakkaveron korotus.

-  Mitä yhtenäisempi hallituspohja on talouspoliittiselta ajattelultaan, sitä isompiin säästöihin ylletään.

Jos nykyinen korkea inflaatio jää väliaikaiseksi ilmiöksi, voitaisiin yleistä arvonlisäverokantaa nostaa yhdellä prosenttiyksiköllä. Myös kiinteistöverotuksessa on potentiaalia verotulojen lisäämiseen, mutta se edellyttää verotusarvojen jälkeenjääneisyyden korjaamista, PTT esittää.