Hän muistutti, että eduskuntatyössä mikään ryhmä ei saa puhtaana omia tavoitteitaan läpi, vaan tulosten aikaansaamiseksi on usein hyväksyttävä ja ymmärrettävä myös sitä, mitä muut esittävät. Silloin saa myös itselleen tärkeitä tavoitteita eteenpäin. Demokraattiseen päätöksentekoon eivät kuulu “ehdottomuudet tai nyrkillä pöytään lyönti”.

– Tämän päätöksenteon arkitodellisuuden kanssa tietyssä ristiriidassa on julkinen keskustelu. Ajallemme on ominaista, että julkisessa kansalaiskeskustelussa mielipiteet jakautuvat entistä jyrkemmin. Sen myötä, että ajetaan omia tavoitteita, ei tässä jyrkentyneessä mielipideilmastossa olla halukkaita hyväksymään toisille tärkeitä tavoitteita. Mitä pidemmälle tällainen asennoituminen etenee, sitä vaikeammaksi käy yhteisten asioiden hoitaminen. Tämäkin kehitys on osa avointa demokratiaa ja aika näyttää miten se heijastuu kompromissihakuisen politiikan käytäntöjen muuttumiseen.

Osa Vanhasen kuvaamaan kehityskulkua on puhemiehen mukaan valitettavasti myös se, että saadakseen huomiota kielenkäyttöä tai tekoja joutuu nykyaikana kärjistämään.

– Monet kansalaiset katsovat – oikeutetusti – että valtiopäiville valitut toimivat myös itse esimerkkiä luoden. Monet kansalaiset ovat tälläkin vaalikaudella esittäneet sen toiveen, että he saavat jatkossakin kokea yhteisesti valitun eduskunnan toimintakulttuureineen edustavan arvokkuutta.

Alkavat valtiopäivät ovat Matti Vanhasen mukaan työntäyteiset. Hän nosti esiin työllisyyden hoidon.

– On luonnollista, että suuri osa huomiosta kohdistuu nyt työntekijäryhmiin, joiden työllistymisen aste on keskimääräistä alempana. Onneksi monessa maakunnassa on jo saavutettu tavoittelemamme 75 prosentin työllisyysaste. Eli tulos on mahdollista saavuttaa meillä, kuten se on saavutettu laajasti muuallakin pohjolassa.

Myös sotelait ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn tänä vuonna.

– Laaja-alaisuutta vaatii myös väestökehityksemme tarkastelu. Väestökehitys on yhtenä suurena perustekijänä, että niin monia totuttuja asioita on nykyään remontoitava uuteen uskoon. Nostan syntyvyydestä vain yhden välittömän seurauksen esille. Jo nyt tiedämme toteutuneiden syntyvyyslukujen perusteella sen, että nykyisten noin 2900 peruskoulun ensimmäisen luokan sijasta viiden vuoden päästä tarvitsisimme enää reilut 2300 luokkahuonetta. Viiden aloittavan luokan sijasta riittää siis neljä. Samaan aikaan meidän on asteittain kyettävä lisäämään voimavaroja ikääntyvien ikäluokkien tarpeisiin.

Vanhanen nosti esiin myös ilmastopolitiikan.

– Päätöksiä tekevien on pidettävä takaraivossaan koko ajan vaatimus siitä, että toimet ovat sosiaalisesti, alueellisesti ja työllisyyden kannalta hyväksyttävissä. Ellei tällaista hyväksyttävyyden perustaa kyetä luomaan, on suurena riskinä se, että päätöksenteko tukkeutuu ja päätökset jäävät hyvien periaatteiden tasolle. Tämä asetelma on koko ajan käsissämme sekä kansallisesti että välttämättömässä kansainvälisessä yhteistyössä.

Puheensa päätteeksi Vanhanen totesi eduskunnan arvostavan suuresti sitä tapaa, jolla eduskunnan ja tasavallan presidentin välinen vuorovaikutus on toteutettu. Ennen Vanhasen puhetta presidentti Sauli Niinistö oli avannut valtiopäivät.