Politiikka

”Puhutaan miljardin euron positiivisesta vaikutuksesta” – Pilvi Torsti vastasi kysymyksiin oppivelvollisuusiän pidentämisestä

lehtikuva / anni reenpää
lehtikuva / anni reenpää
lehtikuva / anni reenpää

Kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.) vastaa Iltalehdessä julkaistussa blogikirjoituksessaan oppivelvollisuusiän nostamiseen liittyviin yleisimpiin kysymyksiin.

Aihe on ollut viikonloppuna ja alkuviikosta vahvasti esillä, kun kansalaisaloite maksuttomasta toisesta asteesta saavutti vaaditun 50 000 allekirjoituksen rajan ja on nyt siirtymässä eduskunnan käsittelyyn. Sosialidemokraatit ovat puhuneet oppivelvollisuusiän nostamisesta jo kauan.

– Suomen menestys rakentuu koulutuksen ja osaamisen varaan. Koulutustason nousu on kuitenkin Suomessa pysähtynyt ja yhä useampi nuori jää vaille toisen asteen tutkintoa. Samaan aikaan globalisaatio ja teknologinen kehitys muuttavat työn luonnetta ja korostavat osaamisen merkitystä ja kykyä vaihtaa alaa työelämässä, Torsti perustelee kirjoituksessaan, miksi keskustelu on nyt ajankohtainen.

Torsti muistuttaa blogissaan, että oppivelvollisuusikä on Suomessa tällä hetkellä eurooppalaisittain lyhyt. Se ulottuu vain esikoulusta peruskoulun loppuun.

Pilvi Torsti.

Torstilta on myös kysytty, miksi oppivelvollisuusikää tulisi nostaa jos vain ”pieni joukko” suomalaisista jää peruskoulun varaan. Torstin mukaan kyse ei kuitenkaan ole pienestä joukosta.

– Jo pitkään noin 10 000 nuorta eli 15 prosenttia ikäluokasta on vuosittain jäänyt pelkän peruskoulun varaan. Liki 600 000 työikäistä suomalaista on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Hän korostaa myös asiantuntijoiden näkemyksiä. Talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuussa julkaistussa raportissa koulutuspolitiikan yhdeksi selkeäksi prioriteetiksi esitettiin, että koko ikäluokan tulisi suorittaa toisen asteen tutkinnon.

– Neuvosto suositti harkitsemaan vakavasti oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle. Raportin kirjoittamiseen osallistunut Etlan Hanna Virtanen on todennut, että pakko olisi myös tärkeä signaali ja oppivelvollisuusiän nosto viesti siitä, että nuoren paikka on koulussa.

– Täsmätoimia on kokeiltu ja kehitetty Suomessa vuosikymmeniä. Niistä huolimatta perusasteen varaan jäävien nuorten määrä on pysynyt viime vuosikymmenet vakiona. Lisäksi täsmätoimia voidaan tietysti edelleen kehittää, kun kaikki ovat oppivelvollisuuden piirissä eli nuoret koulussa. Esimerkiksi siirtymiin peruskoulusta toiselle asteelle nuoret kaipaavat nykyistä enemmän ohjausta, Torsti puolestaan vastaa kysyttäessä, tulisiko velvollisuusiän nostamisen sijaan pyrkiä panostamaan täsmätoimiin.

Kustannuksien ohella pitää arvioida vaikutuksia

Iso kysymys on tietysti velvosllisuusiän nostamisen hinta. Torsti kirjoittaa, kuinka viime vuosina erilaisissa laskelmissa on esimerkiksi VATTin toimesta päädytty siihen, että kolmen vuoden jatko kaikille yhteiseen koulutuspolkuun lisäisi kustannuksia muutamista kymmenistä miljoonista euroista noin sataan miljoonaan euroon.

– Riippuen siitä, kuinka oppimateriaaleja kierrätetään. Käytännössä kustannusten lisäys olisi siis lähinnä toisen asteen materiaalikuluja, joihin halutaan muutenkin puuttua. Kansalaisaloite aiheesta on ensimmäinen koulutusaiheinen kansalaisaloite, joka on tulossa eduskunnan käsittelyyn vielä tänä keväänä, hän kirjoittaa.

Hän kuitenkin muistuttaa myös, että kustannuksien ohella pitää arvioida vaikutuksia.

– Tämä ovat taloustieteilijät todenneet tänä talvena. Vaikutuksien arvioinnissa olennaista on aikaväli, jolla asiaa tarkastellaan. Perusasteen varaan jääneiden työurien pituus on arvioitu noin kuusi vuotta lyhyemmäksi kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla. Moni syrjäytyy työelämästä kokonaan.

– Varovaisestikin arvioiden puhutaan mahdollisesti miljardin euron positiivisesta vaikutuksesta kansantalouteen, joka tulee lähinnä työllisyyden paranemisen kautta. Jos esimerkiksi nyt pelkän peruskoulun suorittaneiden työllisyys olisi samalla tasolla kuin toisen asteen suorittaneiden, työllisyysaste olisi yli kolme prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi.

Ikää nostettava välittömästi.

Iso kysymys on myös se, mihin oppivelvollisuusikä tulisi nostaa.

– Olennaista olisi varmistaa, että kaikki suorittaisivat toisen asteen tutkinnon, Torsti korostaa blogissa.

– Juridisesti velvoittava lainsäädäntö voi ilmeisesti ulottua 18 ikävuoteen. Valmistelussa on tärkeää miettiä, miten tarjoamme mahdollisuuden myös aikuisille, joilla tällä hetkellä ei tutkintoa ole sekä nuorille, joiden tutkinnon suorittaminen syystä tai toisesta viivästyy. Esimerkiksi Norjassa on oikeus suorittaa toisen asteen tutkinto maksutta 25-vuotiaaksi asti.

Hän korostaa blogissaan lisäksi pitkän linjan tavoittettaan 12-vuotisesta peruskoulusta.

– Uskon, että vaihtamalla lähestymistavan 12-vuotiseksi peruskoulutukseksi ensimmäisen ja toisen asteen sijaan, koko koulutushorisontti muuttuisi myönteisesti. Hankalaa nivelvaihetta ei enää syntyisi keskelle murrosikää. 12-vuotinen kokonaisuus tarjoaisi työkalut kehittää viimeisiin vuosiin erilaisia opintopolkuja, jonka perustan luovat lukio- ja ammatillinen koulutus ja jota täydentävät esimerkiksi työpajat ja oppisopimusmallit.

Torsti näkee 12-vuotinen peruskoulutuksen syvällisenä muutoksena, joka vastaa, mitä yhteiskunta nuorille tarjoaa ja kaikilta odottaa.

– Se olisi uudistus, joka osoittaisi Suomen ymmärtävän nykymaailman vaatimukset, jossa vähintään toisen asteen koulutus on vähimmäisedellytys työllistymiseen.

Kirjoituksenss lopuksi Torsti asettaa selvät askeleet sille, milloin oppivelvollisuusiän nostaminen tulisi suorittaa:

– Välittömästi.

– Koko koulutuspolitiikan linjan pitää muuttua. Pinnallisen uudistuspuheen sijaan kaipaamme isoja uudistuksia, jotka vaikuttavat vuosien ja vuosikymmenien päähän.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat