Jalkapalloilija Teemu Pukin valintaa vuoden parhaaksi urheilijaksi kukaan tuskin kyseenalaistaa.

Urheilutoimittajain liiton jäsenet äänestivät Pukin vuoden urheilijaksi selvällä erolla ennen jalkapallomaalivahti Lukas Hradeckya ja maastohiihtäjä Iivo Niskasta. Pukista tuli historian kolmas jalkapalloilija ja ylipäätään joukkuelajien edustaja, joka valittiin vuoden urheilijaksi. Pukin valinta julkaistiin torstai-iltana Helsingissä järjestetyssä Urheilugaalassa.

– Tämä on hieno palkinto ja iso arvostus. Monet hienot urheilijat ovat voittaneet tämän, ja olen ylpeä tästä. Omasta roolista joutuu aika paljon kiittämään muita pelaajia, joita joukkueessa on. Varsinkin hyökkääjänä maaleja ei tule, jos ei ole tarjoilua. Voittoja ei tule, jos puolustus ei hoida hommaa, Pukki tunnelmoi areenan käytävälle päästyään.

Pukki kiitteli Norwichin ja Suomen maajoukkueen taustajoukkojen lisäksi myös vaimoaan ja tytärtään.

– On ollut mahtavat pari vuotta ja varsinkin viime vuosi, Pukki jatkoi.

Vuoden urheilija valittiin ensimmäisen kerran 1947. Vuosikymmenten aikana yleisurheilijat ja hiihtolajien edustajat ovat olleet tyypillisimpiä valintoja, mutta esimerkiksi moottoriurheilijat ja jalkapalloilijat ovat murtaneet lasikattoja.

F1-mestari Keke Rosberg valittiin vuoden urheilijaksi 1982 ensimmäisenä moottoriurheilijana ja rallimestari Juha Kankkunen toisena 1993. Joukkuelajien edustajista Jari Litmanen sai kunnian vuonna 1995 ja seuraavana jalkapalloilijana valittiin Sami Hyypiä 2001.

– Molemmat ovat tainneet voittaa Mestarien liigan sinä vuonna. Olen todella ylpeä, että voin olla kolmas noiden jätkien jälkeen, Pukki viittasi Litmaseen ja Hyypiään.

– Oli kiva myös voittaa “Luke” (Hradecky), vanha kämppäkaveri ja ruoanlaittaja, Pukki virnisti.

Erikoista kyllä, suomalaisten pitkäaikaisen suosikkilajin jääkiekon edustajaa ei ole koskaan valittu vuoden urheilijaksi. Puhuttavin valitsematta jättäminen tapahtui 1990, kun viidennen Stanley Cupinsa voittanut Jari Kurri hävisi äänestyksessä keihäänheiton EM-kultamitalisti Päivi Alafrantille.

Moni asia on muuttunut Kurrin tapauksen jälkeen. Nyt joukkuelajinedustaja kelpaa mukinoitta vuoden urheilijaksi. Valinta kohdistui Pukkiin, joka voitti ”vain” Englannin toiseksi korkeimman sarjatason mestaruuden. Pukki oli ratkaisevalla tavalla tekemässä sitä, mikä Litmasen ja Hyypiän ikäluokkien pelaajilta jäi tekemättä eli Suomen johdattaminen arvokilpailuihin.

Kesän EM-kilpailuissa Suomen alkulohkovastustajat ovat Belgia, Tanska ja Venäjä.

– Totta kai ne ovat kovia, mutta mahdollisuuksia on. Ihan tällä hetkellä eivät ole ajatuksissa. Sen verran on aikaa, Pukki vastasi STT:n kysymykseen vastustajista.

Norwichilla riittää Valioliigassa tehtävää, että joukkue säilyisi sarjassa. Milloin ajatukset siirtyvät EM-kilpailuihin?

– Sitten, kun kausi on ohi. Tässä on paljon duunia ja tärkeä homma Englannissa, hyväntuulinen Pukki jatkoi ennen kuin hänet komennettiin kohti lentokenttää ja siellä odottavaa yksityiskonetta.

Joukkuelajeissa menestyminen näkyi myös vuoden valmentajan valinnassa. Vuoden valmentajaksi valittiin Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva, jolle valinta oli toinen peräkkäinen.

2000-luvun 20 valinnasta 13 on kohdistunut joukkuelajin valmentajaan, kun vuosina 1980–1999 joukkuelajin valmentaja valittiin vain viisi kertaa vuoden valmentajaksi.

Vuoden joukkueeksi valittiin jo seitsemännen kerran peräkkäin palloilujoukkue, kun Huuhkajat sai kunnian ensimmäistä kertaa.

Joukkuelajit jylläsivät myös monissa muissa Urheilugaalan palkintokategorioissa. Jääkiekkoilija Kaapo Kakko arvostettiin vuoden nuoreksi urheilijaksi ja läpimurron tekijäksi. Kakko voitti alle 20-vuotiaiden ja miesten maailmanmestaruudet.

Leijonien kultamaalivahti Kevin Lankinen palkittiin vuoden esikuvana. Lankinen on innokas lukija ja yrittää kannustaa nuoria lukuharrastuksen pariin. Sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi valittiin Suomi–Liechtenstein-ottelu, missä Huuhkajat varmisti EM-paikan.

STT–Petteri Ikonen