Turva – Hymy

Puolet tuloista hupenee – Kuntaliitto kysyy: ”Miten käy koulujen?”

Kuva: Marja Luumi
Hanna Tainio Kuntaliitosta hoputtaa, että nyt pitäisi aloittaa nopeasti keskustelu, miten kunnat pysyvät hoitamaan laajan sivistystoimen taakkansa.

Vuosi 2019 on käänteentekevä, kun maakunnat aloittavat toimintansa ja kunnilta lähtee päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio muistuttaa, että sote- ja maakuntauudistuksessa ei ole kyse vain rakenteista.

– Tässä ollaan tekemässä aivan uutta kuntaa. Kunnan tuloista puolet lähtee pois, mikä merkitsee niiden budjettien puolittumista. Kunnan sote-omaisuuden kohtalokin on vielä epäselvä.

Tainion mukaan ”uusi kunta” ei voi jatkaa nykyiseen malliin, kun rahavirta pienenee. Hänen mielestään nyt pitäisi aloittaa pikaisesti keskustelu, miten kuntien hartiat kestävät jäljelle jäävien tehtävien, kuten laajan sivistyssektorin hoitamisen.

Tällä hetkellä kuntien menoista vajaa 30 prosenttia kuluu sivistystoimeen. Uudistusten jälkeen sivistys vie noin 60 prosenttia.

Tainio on huolissaan siitä, miten pitkään muuttotappiokunnat pystyvät ylläpitämään kouluverkkoa, kun palveluiden rahoitusta ei voi enää paikata kunnallisveroa korottamalla.

– Kuntien mahdollisuutta nostaa veroa rajoitetaan vuosina 2019–2021. Eli jos kunnan veroprosentti on nyt 20, se tulee olemaan vuonna 2019 7,7 prosenttia, Tainio antaa esimerkin.

Vuosina 2020–2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan puoli prosenttiyksikköä kumpanakin vuonna.

Jotta koulu toimisi tehokkaasti, siinä pitää olla riittävästi lapsia.

Kuntien lainanhoito on myös tulossa kalliimmaksi, sillä rajoitus voi nostaa lainojen korkoja.

– Asiantuntijat povaavat, että tällä voi olla isojakin vaikutuksia kuntien mahdollisuuksiin rahoittaa investointejaan, Tainio huomauttaa.

Kunnille jää vastattavaksi sivistystoimi aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti. Tainio pitää tilannetta hankalana monessa kunnassa. Viime vuonna Suomessa syntyi 55 000 lasta, mikä on alhaisin luku sitten 1860-luvun katovuosien.

– Yhä useammassa kunnassa on ikäluokassa alle kymmenen lasta. Jotta koulu toimisi tehokkaasti, siinä pitää olla riittävästi lapsia. Lapset myös tarvitsevat koulukavereita, Tainio muistuttaa.

Ratkaisuksi ei voi hänen mielestään tarjota loputtomasti kuntien yhteistyötä. Pieniä koululaisia ei voi laittaa opintielle pitkien taipaleiden taakse. Koulukyydit tulevat nekin kunnille taloudellisesti kalliiksi. Digitalisaatiokaan ei ole vastaus kaikkeen.

Tainiota huolestuttaa erityisesti, miten käy toisen asteen koulutuksen, kun lapsiluku jää yhä vain pienemmäksi ja väki valuu kiihtyvää vauhtia Etelä-Suomeen ja kasvukeskuksiin.

– Lukioverkkoon ei ole vielä toistaiseksi koskettu paljonkaan, mutta kuinka kauan se pystytään pitämään tällä tasolla? Lukiot tarvisevat tuekseen ammatillista koulutusta, joka on nyt suurissa säästöpaineissa ja sen yhtiöittämistä ajetaan voimakkaasti, Hanna Tainio pohtii.

Juttua korjattu klo 7.08: Alkuperäisessä oli virheellisesti ”jos kunnan veroprosentti on nyt 20, se tulee olemaan vuonna 2019 17,7 prosenttia”. Oikea korjattu prosentti on 7,7.

Entä jos Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä? – Antti Rinne kertoo nyt SDP:n kannan kuumaan keskustelunaiheeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen eli moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson on tullut esiin kannalla, jonka mukaan Ruotsi hakee Nato-jäsenyttä kymmenen vuoden kuluessa.

Suomessa Ruotsin toimia seurataan luonnollisesti äärimmäisen tarkkaan. Maat ovat käytännössä lyöneet kättä päälle, että mikäli jompikumpi Nato-ratkaisuissa etenee, tieto kulkee hyvissä ajoin maiden välillä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut kokonaisharkintaa, ei mitään automaatiota siinä, että Suomi olisi tavoittelemassa Nato-jäsenyyttä, mikäli Ruotsi näin päättäisi tehdä.

– Kyllä se on se kokonaistilanne, joka sillä hetkellä vallitsee, mikä pitää ottaa huomioon. On aika mahdoton lähteä tässä ennakoimaan kaikkia niitä variaatioita, Niinistö on sanonut MTV:lle.

”Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole erityisen hämillään Ruotsin porvariblokin johtajan Kristerssonin Nato-lausunnosta.

– Suomessa kokoomuksella on vähän vastaavanlainen puoluekokouspäätös ja samaa koskee RKP:tä, joten ei se sinällään mikään uudenlainen kanta Pohjoismaissa porvareilla ole. Ruotsin porvarikoalition laaja kanta on ollut tiedossa jo pitkään.

Ruotsissa Natoon hakeutuminen vaatisi kuitenkin laajaa konsensusta. Kristersson onkin uhonnut, että ei mene kauaa, kun myös sosialidemokraatit olisivat muuttamassa kantaansa.

Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven on vakuuttanut Ruotsin pysyvän liittoutumattomana.

– Olen paljon jutellut Ruotsin pääministerin kanssa sosialidemokraattien kannasta. Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa. Minun mielestäni tilanne Ruotsin suhteen ei ole muuttunut, Rinne summaa.

Ruotsin sosialidemokraateilla hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä.

Kun Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, sosialidemokraattien kansanedustaja Kenneth G Forslund vieraili reilu vuosi sitten Suomessa, hän kertoi Ruotsin demarien Nato-kannoista.

Forslundin mukaan Ruotsin sosialidemokraattisessa puolueessa ei oikeastaan edes käydä sisäistä Nato-debattia.

– Äärimmäisen harvat sosialidemokraattisen puolueen jäsenet puhuvat Naton puolesta ja sen vuoksi meillä on hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä, hän totesi.

Forslund sanoi, että puolueessa, puolueen jäsenissä ja kannattajissa on syvään juurtuneena kanta, ettei Nato-jäsenyyttä haeta.

”Teoreettinen tilanne.”

Entä jos Ruotsi kaikesta huolimatta päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä?

Antti Rinne toteaa alkuun, että asiassa on todellakin monta jos-sanaa.

– Minulla on vahva usko siihen, että Ruotsi haluaisi käydä tilanteen etukäteen Suomen kanssa läpi. Jos Ruotsi yllättäen päättäisi, että se hakee jäsenyyttä, jäsenyys ei tulisi voimaan tuosta noin vaan. Se olisi pitkä prosessi. Se muuttaisi Suomen lähiympäristön turvallisuustilannetta niin, että meidän pitäisi miettiä, onko muutos sellainen, että sen takia pitäisi suhtautua toisella tavalla Nato-kysymykseen.

– Minä en osaa sanoa tällä hetkellä, miten se muuttaisi, koska se (Ruotsin Nato-jäsenyyden hakeminen) on niin teoreettinen tilanne. Joka tapauksessa viime kädessä Suomi päättää kaikissa tilanteissa itsenäisesti sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan tai liittoutumisestaan. Se on meidän oma ulko- ja tuvallisuuspoliittinen ratkaisu, Rinne painottaa.

”Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys.”

Rinne toteaa ylipäänsä, ettei Nato ole hänelle ideologinen kysymys, vaan arviot suhteesta siihen on tehtävä puhtaasti valtakunnan ja kansalaisten turvallisuuden kannalta.

– Olen sitä mieltä, että Nato-jäsenyys ei lisäisi meidän turvallisuuttamme vaan turvattomuutta. Kun me olemme sotilaallisesti liittoutumattomia, meillä on mahdollisuus huolehtia siitä, ettei aluettamme käytetä ketään vastaan.

– Jos ajattelee puolustuksellista tilaamme puolustusvoimien näkökulmasta, olemme ihan eri mittakaavassa kotimaan puolustuksen suhteen kuin Ruotsi. Emme ole tehneet ratkaisuja, jotka heikentävät omaa puolustustamme. Keskeinen elementtimme on uskottava oma puolustus ja sitä pitää vaalia.

Rinne käy läpi tutut Suomen turvallisuuden kivijalat – sotilaallinen liittoutumattomus, oma uskottava puolustus, yhteistyö Pohjoismaiden kanssa ja EU:ssa sekä Nato-yhteistyö ja syvenevä kumppanuus sen kanssa.

– Suomi kuuluu kaikilla mittareilla mitattuna läntiseen yhteisöön. Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys. Jos toimintaympäristössämme tapahtuisi merkittävä uudelleenjärjestäytyminen, jota Ruotsin Nato-jäsenyys olisi, ulko ja turvallisuuspolitiikan elementit pitäisi päivittää siihen tilanteeseen.

Millainen olisi Venäjän reaktio?

Rinne toteaa, että Suomella ja Ruotsilla on ollut tiivis, pitkä yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen historia ja varsinkin viime aikoina on otettu yhteisiä askelia.

– Molemmilla yhteistyöhalukkuus on ollut luonnollinen ja hyvä. Mielellään näkisin, että Suomi ja Ruotsi vahvistavat omalla alueellamme vakautta ja rauhaa pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomina. Toiveeni on, että kaikilla ilmansuunnilla kunnioitetaan sitä, että Itämeren ympäristön vakautta ylläpidetään tällä tavalla, Rinne sanoo.

Rinne luonnehtii ulko- ja turvallisuuspolitiikka reaalipolitiikaksi, jossa täytyy olla selkeä oma linja. Linjaa on kuitenkin tarvittaessa kyettävä myös tarkastelemaan sen mukaan, että kaikissa tilanteissa rauha ja ihmisten turvallisuus taataan.

– Suomalaiset yhtä lailla kuin ruotsalaiset tekevät itsenäisesti ratkaisuja, heitä ja meitä ei voi ulkopuolelta ohjailla.

Mikäli Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä, Rinne arvioisi sen muuttavan maamme poliittista ilmapiiriä. Millainen olisi Venäjän reaktio?

– Kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, liityttäisiinkö Natoon yhdessä tai erikseen tai vain toinen maa liittyisi, Venäjä ei pitäisi ratkaisua hyvänä ja varmaan tulisi sen jollakin tavalla näyttämään. Näinhän he ovat aika avoimesti sen julkisestikin sanoneet. Ei siitä mitään positiivista reaktiota voi Venäjältä odottaa.

– Mutta se miten Venäjä reagoisi olisi vain yksi osa kokonaisharkintaa ja arviointia siihen nähden, mikä on Suomessa ja Ruotsissa järkevää ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta ja kansalaisten turvallisuuden kannalta. Venäjä ei päätä Suomen puolesta Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.

Maria Guzenina: Länsimetron tilanne on kestämätön – hoidettava kuntoon heti

Kuva: Jukka-Pekka Flander

– Espoon konsernijaosto antoi tänään tiukat vaatimukset HSL:lle metrouudistuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Kohtuuttomiksi nousseet matka-ajat, liityntäliikenteen ongelmat ja suorien linjojen lakkauttaminen ovat lyhyessä ajassa vaikeuttaneet tuhansien espoolaisten normaalia arkea. Tilanne on kestämätön ja se pitää hoitaa kuntoon viipymättä. Konsernijaosto oli kannassaan yksimielinen. Nyt pallo on HSL:llä.

Näin kirjoittaa kansanedustaja, Espoon konsernijaoston puheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) tuoreessa Facebook-päivityksessään.

Konsernijaosto edellyttää päätöksessään, että HSL ryhtyy välittömiin toimiin seuraavien 3.1.2018 tehtyjen linjastomuutosten ongelmien ratkaisemiseksi:

–  Kohtuuttomasti kasvaneet matka-ajat (kokonaismatka-aika kasvanut yli 10 minuuttia koskien mm. alueita Haukilahti-Westend, Soukka, Suvisaaristo, Espoonlahti, Laurinlahti, Kivenlahti, Saunalahti, Tillinmäki, Nöykkiö, Kattilalaakso, Latokaski, Eestinkallio, Pisa, Suna, Kaupunginkallio).

Jaosto luettelee lisää epäkohtia:

– Matinkylän terminaalin ruuhkaisuus.

– Myöhäisliikennöinnin toimivuus.

– Huonosti toimivat vaihdot.

– Katkenneet tai merkittävästi hankaloituneet yhteydet.

– Liikennöinnin luotettavuus. Linjoja on jäänyt ajamatta ja aikataulut eivät ole pitäneet.

– Sisäisen ja poikittaisliikenteen ongelmat: monin paikoin kohtuuttomat matka-ajat ja palvelut, joiden saavutettavuus on heikentynyt (erityisesti koulu- ja työmatkat ja erityisryhmät).

– Kertalipun voimassaoloaika: 1 h 20 min ei enää riitä yhteen matkakokonaisuuteen monilla yhteyksillä.

– Poikkeusliikenteen tiedotusjärjestelyt ja vasteaika poikkeusliikenteen käynnistämisessä.

– Reittioppaan puutteet.

Samassa yhteydessä jaosto kehottaa HSL:ää selvittämään, miten on mahdollista, että linjastosuunnittelu on perustunut vanhoihin asiakasmääriin ja miten varmistetaan, ettei vastaavia virheitä enää tapahdu.

Lisäksi tulee parantaa käyttäjämäärien seurantaa ja luoda kokonaiskuva joukkoliikenteen asiakasvirroista ennen ja jälkeen muutoksen Espoon eri alueilla.

Konsernijaosto suorat linjat Helsinkiin, liityntälinjojen nopeampia ja suorempia reitityksiä (esim. linjoilla 147, 157 ja 158) ja liityntälinjojen tiheämpiä vuorovälejä (useilla linjoilla on jopa puolen tunnin vuorovälejä, esim. 145, 165).

Mahdollinen ratkaisu Matinkylän terminaalin ruuhkaisuuteen on kaikkien junien liikennöinti Matinkylään ainakin ruuhka-aikaan.

– Myöhäisliikennöintiin tarvitaan ratkaisu, jolla poistetaan pitkä tauko viimeisen metron ja ensimmäisen yöbussin välillä ja varmistetaan että kaikki mahtuvat yöbusseihin, jaosto tähdentää.

 

Raju väite: Yksikään maa, edes pohjoismaat, ei saavuta sukupuolten tasa-arvoa vielä aikoihin

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson
Suomessa valtaosa naisista hoitaa yhä kotityöt.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa sovittu sukupuolten tasa-arvo ei toteudu yhdessäkään maailman valtiossa vuoteen 2030 mennessä, Plan International varoittaa Maailman talousfoorumin alla. Plan esittää Davosiin kerääntyville talousvaikuttajille kuutta toimea, joilla tasa-arvokuilua voidaan kaventaa.

Haitalliset sukupuolinormit estävät tyttöjä ja naisia saavuttamasta tasa-arvoa kaikkialla maailmassa.

Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin Maailman talousfoorumin (23.–26.2.) alla tekemä analyysi osoittaa, etteivät edes tasa-arvon kärkimaina pidetyt maat saavuta sukupuolten välistä tasa-arvoa vuoteen 2030 mennessä.

– Pohjoismaiden kaltaiset maat ovat sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijöitä niiden erinomaisten syrjintää koskevien lakien ja ohjelmien sekä naisten korkean työssäkäynnin vuoksi, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo.

Nämä toimet eivät kuitenkaan riitä, Heinänen korostaa.

– Yksikään maa ei pääse lähellekään todellista sukupuolten tasa-arvoa, elleivät ne puutu lakien lisäksi sosiaalisiin normeihin.

Sukupuolinormit rajoittavat tyttöjen elämää syntymästä asti

Käyttäytymistä, arvoja ja esimerkiksi ammatinvalintaa koskevat odotukset ja sukupuolinormit määrittelevät tyttöjen ja poikien käyttäytymistä syntymästä asti. Näin tapahtuu kaikkialla maailmassa. Ahtaat sosiaaliset normit rajoittavat valinnan mahdollisuuksia sekä ylläpitävät naisiin kohdistuvan väkivallan kulttuuria. Ne ovat haitallisia kaikille, mutta erityisesti niistä kärsivät tytöt ja naiset.

Suomessa 46,7 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Australiassa 57 prosenttia, Yhdysvalloissa 55 prosenttia ja Tanskassa 50 prosenttia naisista on kokenut fyysistä tai henkistä väkivaltaa.

Suomessa 86 prosenttia naisista laittaa ruokaa tai tekee muita kotitöitä joka päivä, kun taas miehistä niitä tekee 57 prosenttia. Saksassa vastaava luku on 72-29.

Myös koulutusalat ja ammatit ovat jakautuneita. Suomessa peruskoulun jälkeisen tekniikan alan tutkinnon suorittaneista naisia on vain 16,1 %, terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneista puolestaan vain 11,5 % on miehiä. Ruotsissa IT-alalla, televiestinnässä, matemaattisilla aloilla tai teknologian parissa työskentelevistä vain 22 prosenttia on naisia.

– Kaikkialla maailmassa naiset kohtaavat edelleen pelottavan paljon syrjintää ja väkivaltaa, hoitavat pääosan kotitöistä ja jäävät jälkeen digitaalisessa lukutaidossa, Heinänen sanoo.

Kuilu sukupuolten välillä kasvoi ensimmäistä kertaa

Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, joista maailman johtajat sopivat vuonna 2015.

Erityisen huonosti sukupuolten tasa-arvo toteutuu niissä 56 kehitysmaassa, joissa Plan International työskentelee.

Viime vuonna sukupuolten välinen tasa-arvokuilu kasvoi ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun tilastoja alettiin kerätä. Kuilun umpeen kuromiseen menisi nykytahdilla sata vuotta aiemman 83 vuoden sijaan.

Jotta kuilun umpeutumista voidaan nopeuttaa, Plan International kehottaa Sveitsin Davosiin kerääntyviä liike-elämän johtajia tukemaan aloitteita, joilla puututaan tyttöjen ja naisten kohtaamiin haitallisiin sosiaalisiin normeihin.

– Edistämään nollatoleranssia häirinnän ja sukupuoleen perustuvan väkivallan suhteen sekä luomaan työpaikoille ympäristön, jossa naiset voivat ilmoittaa haitallisista sukupuoleen liittyvistä normeista ilman pelkoa kielteisistä seuraamuksista.

– Lopettamaan haitallisia sukupuolistereotypioita hyödyntävän markkinoinnin ja mainokset sekä sitoutumaan kampanjoihin, jotka muuttavat käsityksiä tyttöjen ja naisten roolista työelämässä ja yhteiskunnassa.
luomaan turvallisia ja perheystävällisiä työpaikkoja, joissa tuetaan joustavia työjärjestelyjä ja kannustetaan miehiä osallistumaan lastenhoitoon.

– Varmistamaan, etteivät sukupuoleen liittyvät asenteet estä palkkaamista tai etenemistä uralla.
luomaan tytöille ja naisille mentorointiohjelmia, erityisesti miesvaltaisilla aloilla, kuten tieto- ja viestintäteknologiassa (ICT), luonnontieteissä sekä teknologiassa. Yksityissektorilla on avainrooli haitallisten sukupuolinormien purkamisessa, Heinänen korostaa.

– Todellinen muutos syntyy vain jos yksityissektori tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, hallitusten ja median kanssa puuttuakseen haitallisiin sukupuolinormeihin.

Apulaispormestari Razmyar haastaa helsinkiläiset: Loppu syrjinnälle

Nasima Razmyar.

Apulaispormestari Nasima Razmyar esittää blogissaan uuden vuoden 2018 haasteen Helsingin kaupungille ja kaupunkilaisille. Razmyar toivoo konkreettisia esimerkkejä, ideoita ja tekoja, joilla kaupunki ja sen asukkaat voisivat ehkäistä ja torjua syrjintää.

– Hiljattain julkaistun EU-raportin mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Meillä ei ole varaa siihen, etteivät kaikki helsinkiläiset pysty syrjinnän takia olemaan täyspainoisesti osa yhteiskuntaa, mukana siinä missä muutkin. Tuoreen selvityksen mukaan suvaitsematon ilmapiiri haittaa myös Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä, Razmyar toteaa blogikirjoituksessaan.

– Meillä on siis vielä tehtävää, jotta jokainen helsinkiläinen voi tuntea kaupungin kodikseen ja olla tasavertaisesti helsinkiläinen ja suomalainen. Rasismiin ja syrjintään on puututtava konkreettisesti, ei vain juhlapuheissa.

Razmyar jatkaa, että Helsingin väestönkasvusta merkittävä osa tulee Suomen ulkopuolelta muuttavista. Kaupungin strategiassa painotetaankin työtä ja koulutusta maahanmuuttajien kotoutumisen edellytyksenä.

– Kaupunki tekee parhaansa kotouttamistyön onnistumiseksi, mutta ei se riitä: asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia. Siksi haluan haastaa jokaisen ja kaikki yhdessä miettimään, miten voimme vähentää ja poistaa syrjintää.

”Asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia.”

Razmyar pitää joukkoliikennevälineissä toteutettua HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjaa hyvänä esimerkkinä konkreettisesta teosta yhdenvertaisuuden puolesta. Tätä työtä on hänen mielestään jatkettava. Viime syksynä Helsinki perusti yhdenvertaisuustoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa.

– Minkä konkreettisen teon jokainen meistä voi tehdä tai miten Helsinki kaupunkina pystyisi parempaan? Kerro ideasi tai tekosi sosiaalisessa mediassa hastagilla #yhteinenhelsinki. Tehdään Helsingistä kaupunki ilman syrjintää, Razmyar vetoaa.

SAK:n liittopäättäjät kokoontuvat tiistaina keskustelemaan ”järeistä toimista” – Insinööriliitto osallistuu mielenilmaisuun aktiivimallia vastaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mies työvoimatoimistossa.

Tiistaina selviää, miten paljon SAK:n liitoissa on halukkuutta järjestää työnseisauksia SAK:n mielenilmauspäivänä 2. helmikuuta, arvelee SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Tiistaina satoja liittojen päättäjiä kokoontuu Helsingin Messukeskukseen keskustelemaan aiheesta.

– Liittopäättäjien tapaaminen ei ole päättävä elin, mutta käymme siellä tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä. Monet liitot haluavat nähdä, mikä viesti siellä tulee. Varmasti siellä kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä. Osa jäsenistöstä on sitä mieltä, Eloranta sanoi STT:lle sunnuntaina.

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus kokoontuu iltapäivällä heti liittopäättäjien tapaamisen jälkeen pohtimaan omia toimiaan mielenilmauspäivänä. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan yksityiskohdista tiedotetaan keskiviikkoon aamupäivään mennessä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallitus on jo päätynyt siihen, ettei se liiton tasolla ryhdy nyt työtaistelua järjestämään. PAMin keskolaisten ammattiosasto päätti kuitenkin perjantaina kokouksessaan vaatia sekä PAMia että SAK:ta julistamaan poliittisen mielenilmauksen poliittiseksi lakoksi.

Monilla liitoilla on hallintoja koolla kuun lopulla.

Tammikuun lopulla, helmikuun alussa juuri ennen mielenilmausta on ilmassa monenlaistakin latausta. Vaikeat työehtosopimusneuvottelut ovat monilla palvelualoilla ja julkisilla aloilla kriittisessä vaiheessa. Lisäksi AKT ja Merimies-Unioni ovat uhanneet viittä satamaa lakolla 29. tammikuuta, jos satamavalvojat ja nosturinkuljettajat eivät saa omaa työehtosopimusta.

– Luulen, että torilla kuullaan monenlaista viestiä, eikä kaikki liity aktiivimalliin. Mutta ihmiset saavat tulla ilmaisemaan, minkä mielipiteen haluavat, kun kerran mielenosoitus on kutsuttu koolle, Eloranta sanoo.

Insinööriliitto mukaan mielenilmaukseen.

Insinööriliitto ilmoitti puolestaan maanantaina liiton osallistuvan mielenilmaukseen. Liitto on akavalainen ammattijärjestö

– Painotan, että puoluepoliittisesti sitoutumattomana liitto vastustaa tätä yksittäistä lakihanketta, ei maan hallitusta, puheenjohtaja Samu Salo kuitenkin toteaa liiton julkaisemassa tiedotteessa. Insinööriliiton hallitus päätti mielenosoitukseen osallistumisesta kokouksessaan perjantaina.

Insinööriliitto tähdentää, että menestyäkseen Suomi tarvitsee hyvää lainsäädäntöä. Liiton hallituksen mielestä eduskunnan joulukuussa hyväksymä laki aktiivimallista ei sitä ole. Eduskunnan enemmistö muun muassa jätti sivuun perustuslakivaliokunnan esiin nostamat lakiesityksen puutteet.

– Insinööriliiton mielestä ei ole oikeudenmukaista, että ihminen voi joutua työttömyysturvan leikkausten kohteeksi ilman, että hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan, Salo sanoo.