Historialliseksi luonnehdittu rauhansopimus päättää puoli vuosisataa jatkuneen sisällissodan. Kolumbian sitkeä sota on ollut Amerikkojen viimeinen mittava aseellinen konflikti valtion sisällä.

Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos ylisti sopimuksen tekohetkeä ”hyvin erityiseksi päiväksi”.

– Tulkoon todeksi se valtio, jota olette kuvitelleet ja mielikuvissanne maalanneet, Santos muotoili.

Aseleposopimuksen hallitus ja vasemmistolaiset sissit allekirjoittivat kesäkuussa.

Osapuolet ilmoittivat nyt, että rauhansopimus on lopullinen, täydellinen ja kattava. Sekä hallitus että Farc korostivat, että tavoitteena on rakentaa vakaa ja kestävä rauha Kolumbiaan.

Kolumbian asukkaiden on vielä määrä äänestä rauhansopimuksen hyväksymisestä. Presidentti Santos ilmoitti varhain aamulla, että uurnille mennään 2. lokakuuta.

Rauhansopimuksen läpimenoa kansanäänestyksessä pidetään hyvin todennäköisenä. Perustuslakituomioistuimen päätöksellä sopimus tarvitsee taakseen vain runsaat 13 prosenttia äänioikeutetuista, eli noin neljä miljoonaa ihmistä.

Santosin kilpailija, entinen presidentti Alvaro Uribe on kuitenkin yllyttänyt kansalaisia hylkäämään sopimuksen vaaliuurnilla. Hänen mukaansa Santosin hallinto on antanut liian pitkälle periksi Farcin vaatimuksille.

Käytännössä rauhansopimus merkitsee aluksi sitä, että Farc alkaa siirtää joukkojaan viidakoista ja vuoristoista aseidenriisuntakeskuksiin. Ne pystyttää YK, jonka on määrä myös valvoa tulitauon pitävyyttä.

Kolumbian sisällissota alkoi 1960-luvulla. Siinä kuoli 260 000 ihmistä ja lähes seitsemän miljoonaa joutui pakolaisiksi. Sisällissota on lisäksi helpottanut huumekartellien toimintaa Latinalaisen Amerikan maassa.

Kokonaan Kolumbian levottomuudet eivät rauhansopimukseen pääty, sillä pienempi kapinallisten sissien järjestö ELN on jatkamassa iskujaan. ELN:n tekemät kidnappaukset viivästyttivät hallituksen ja Farcin rauhanneuvotteluja.