x

Puoluebarometri: Vihreät, SDP ja kokoomus suosikkeja – keskusta romahtamassa, persut inhokkeja yhä

Kuva: Kari Hulkko

Niukka enemmistö eli 58 prosenttia kertoi, että käy varmasti äänestämässä tulevissa kuntavaaleissa. Todennäköisenä sitä pitää 27 prosenttia. Kuusi prosenttia arvelee, ettei todennäköisesti äänestä ja viisi prosenttia on siitä varma. Neljällä prosentilla ei ollut mielipidettä asiasta.

Omaa äänestämistään todennäköisenä pitävien osuus on hieman noussut viime syksystä. Kun asiaa kysyttiin edellisessä Puoluebarometri-tutkimuksessa lokakuussa 2016, 55 prosenttia aikoi äänestää varmasti, 26 prosenttia todennäköisesti.

Toisaalta keväällä 2012 eli noin puoli vuotta ennen silloisia kuntavaaleja toteutetussa tutkimuksessa hieman useampi (61 %) kuin nyt kertoi äänestävänsä varmasti tulevissa kuntavaaleissa, 26 prosenttia todettua, että todennäköisesti äänestäisi.

Omasta osallistumisestaan varmojen osuus vaihtelee väestöryhmittäin. Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin hän ajattelee äänestävänsä.

Keskimääräistä useampi koulutetuimpiin ja eniten ansaitseviin talouksiin kuuluva pitää varmana, että käy äänestämässä. Saman toteaa moni johtaja ja ylempi toimihenkilö, eläkeläinen sekä yrittäjä.

Pääkaupunkiseutulaisista hieman suurempi osa kuin muualla asuvista kertoi, että äänestää vaaleissa varmasti.

Maaseutumaisissa kunnissa asuvat ovat toinen ryhmä, jossa äänestysaikeet ylittävät keskimääräisen.

Suurimpien puolueiden kannattajista perussuomalaiset (heistä 54 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti) ja vihreät (56 %) ovat aikeineen lähimpänä keskiarvokansalaista.

Kokoomuslaisista ja vasemmistoliittolaisista peräti 78 prosenttia kertoi varmasti äänestävänsä. Keskustalaisista 71 prosenttia ja sosialidemokraateista 69 prosentilla lukeutuu samaan joukkoon.

Vihreään liittoon, SDP:hen ja kokoomukseen suhtaudutaan myönteisimmin

Suomalaiset suhtautuvat myönteisimmin Vihreään liittoon. 44 prosenttia suhtautuu siihen tällä hetkellä erittäin tai melko myönteisesti. 38 prosenttia suhtautuu positiivisesti SDP:hen. Kokoomuksen nauttima luottamus on lähes yhtä suurta (36 %).

Kaikkiaan 34 prosenttia ajattelee myönteisesti keskustasta. Melkein yhtä monella (32 %) on vastaavia ajatuksia vasemmistoliitosta. Perussuomalaiset on tällä hetkellä suomalaisissa vähiten myönteisiä ajatuksia (23 %) herättävä poliittinen puolue.

Suhtautuminen puolueisiin muuttumatonta, keskusta ainoa poikkeus

Kuudesta suurimmasta puolueesta viiteen suhtaudutaan käytännössä yhtä myönteisesti kuin puoli vuotta sitten (lokakuussa 2016). Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton osalta tuore luku on yhden prosenttiyksikön parempi kuin silloin, kokoomuksen, SDP:n ja Vihreän liiton saadessa nyt prosenttiyksikön verran heikomman arvosanan.

Keskusta eroaa muista puolueista. Siihen suhtaudutaan nyt negatiivisemmin kuin viime syksynä. Lokakuusta 2016 tämän vuoden helmikuuhun arviot ovat heikentyneet seitsemän prosenttiyksikköä.

Useimmat valitsevat ensin puolueen

Enemmistö kertoi valitsevansa kuntavaaleissa ensin puolueen ja vasta sitten sen listoilta parhaalta tuntuvan ehdokkaan. Niin tekee kaikkiaan 57 prosenttia.

Runsas neljännes – vajaa kolmannes (30 %) totesi valitsevansa parhaan ehdokkaan välittämättä siitä, minkä puolueen listalla tämä on ehdolla. 13 prosenttia ei osaa sanoa, kumpi vaihtoehto kuvaa heitä paremmin.

Kaikista väestöryhmistä löytää kumpaan tahansa ratkaisuun päätyviä äänestäjiä. Silti alemmat toimihenkilöt, opiskelijat, eläkeläiset sekä pääkaupunkiseudulla asuvat ovat esimerkkejä niistä ryhmistä, joille on tyypillistä valita ensin puolue ja sitten hyvä ehdokas sen riveistä.

Eniten koulutetut, yrittäjät, ylemmät toimihenkilöt, hyvin ansaitsevat sekä maaseudulla asuvat puolestaan lukeutuvat niihin, jotka keskimääräistä useammin sanovat valitsevansa parhaalta tuntuvan ehdokkaan riippumatta tämän puoluekannasta.

Jos äänestämiseen liittyy epävarmuutta, saattaa henkilön merkitys hieman kasvaa puolueen kustannuksella, muttei kuitenkaan kovin merkittävästi.

Tutkimuksen toteuttamisesta

Kantar TNS Oy (entinen TNS Gallup Oy) on toteuttanut tutkimuksen 10. – 20.2.2017. Tutkimus on toteutettu GallupForumissa. Haastateltu joukko edustaa maamme 15 – 74 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. ahvenanmaalaiset). Äänestämistä koskevat kysymyksenasettelut esitettiin äänestysikäisille. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 235. Tutkimustulosten virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

 

”Kelmi-Korhonen” jyrisee Uutissuomalaiselle: ”Suomen historian suurin talouskaappaus”

Kuva: Kari Hulkko

Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen sanoo Uutissuomalaisen haastattelussa, että hallituspuolueiden sopima sote-kompromissi on keskustan toiveuni, koska puolue sai havittelemansa maakuntamallin.

Korhonen kutsuu kompromissia ”Suomen historian suurimmaksi talouskaappaukseksi”, jonka maksumieheksi joutuvat suuret kaupungit.

Kuntien vajaan 19 miljardin euron sote-rahat siirretään uusille 18 maakunnalle.

Korhosen mukaan sote on Suomen suurin talous- ja kuntauudistus.

– Vuonna 2030 meillä on reilusti alle sata kuntaa, sote-palvelujen pääpaino on suurissa kaupungeissa ja meillä on 18 maakunnan sijaan 9–12 maakuntaa.

Korhonen oli keskustan puoluesihteerinä 2006-2010. Hän ryvettyi vaalirahaskandaalin aikana ja hävisi puoluesihteerivaalissa Timo Laaniselle. Korhonen tunnetaan liikanimellä ”Kelmi-Korhonen”.

AVAINSANAT

Ministeri sote-yritysten verorahojen Suomessa pitämisestä: On joitakin tietoja, joita ei voi tässä vaiheessa avata

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

”Puoluejohtaja Orpo paalutti vaalitentissä hiljattain, että maakuntahallintoa ei tule ilman valinnanvapautta terveydenhuollossa. Lisään, ettei tule valinnanvapautta, jos emme saa suomalaista valinnanvapausmallia, jossa yhtiöt maksavat veronsa Suomeen eikä veroparatiiseihin kierrätetä veronmaksajien rahoja.”

Näin linjasi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) linjasi keskiviikkona Kalevan kolumnissaan.

Esimerkiksi SDP:stä on kannettu huolta suomalaisten verorahojen kohtalosta sote-uudistuksessa. Niiden pelätään valuvan suurten terveysyritysten taskuun valinnanvapausmallin seurauksena.

Demokraatti kysyi Mattilalta, onko Kalevan kirjoituksessa kyseessä jonkin sortin ukaasi eli jos yritysten verotuloja ei Suomeen makseta, silloin kaatuu myös valinnanvapausmalli.

– Se ei ole sillä tavalla ukaasi, Mattila vastaa ja vetoaa sote-lakeihin tulossa olevaan yhteiskuntavastuupykälään. Hän sanoo, että tämä pykälä on pidettävä kirkkaana mielessä ja keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta ei saa unohtaa.

Pykälä, johon hän viittaa, käsittelee sitä, miten sote-palvelujen tuottajat kantavat yhteisvastuuta. Kyse on käytännössä siis esimerkiksi yritysten verotietojen avoimuudesta.

”Tavoite pitää pitää kirkkaana mielessä.”

Esimerkiksi varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) on ollut ainakin aiemmin skeptisempi kuin Pirkko Mattila.

– Ne yksityiset yritykset, jotka tänne tulevat – sellaista tavallaan ehtoa, että jos pääset valinnanvapauden kenttään tarjoamaan palveluja niin sinun pitää olla suomalainen yritys, maksaa verot sataprosenttisesti Suomessa, niin sellaista ehtoa me emme voi asettaa, vaikka varmaan minä ja moni muukin haluaisi. Me olemme osa Euroopan unionia, hän lausui Demokraatille marraskuussa 2016.

Pekkarisen käsitys oli, ettei rahaa Suomessa pidättelevää lakia ole mahdollista säätää.

Voiko sellaiset lait säätää, että yritykset eivät pysty millään tavallan verosuunnittelua tai veronkiertoa harrastamaan?

– Minä kyllä nyt luotan siihen valtiovarainministerin lausuntoon, jossa hän totesi tämän saman asian. Siitä ei ole kauan aikaa, Pirkko Mattila vastaa.

Hän viitannee valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.)  haastatteluun, jossa tämä vakuutti, että sote-yritysten veronkierto pyritään estämään lailla.

Elikä senttiäkään veronmaksajien rahoja ei lähde sitten?

– Tämä pitää pitää nyt tavoitteena aivan täysin kirkkaana mielessä, Mattila vastaa.

Tietoja, joita ei voi vielä avata.

Kysymykseen siitä, miten yrityksiä voidaan suomalaisella lainsäädännöllä kahlita, Mattila sanoo, että hänellä on joitakin työryhmätietoja ja -vaiheita, joita hän ei pysty tässä vaiheessa avaamaan.

Kyse näissä on Mattilan mukaan niin yhteiskuntavastuupykälästä kuin esimerkiksi siitä, miten maakunnat voivat vaikuttaa sote-yritysten omistuspohjaan ja vaikkapa siihen, missä yrityksellä on kotipaikka.

Jos veronmaksajien rahaa lähtee pois, niin silloin perussuomalaiset eivät ole mukana sote-mallissa, sitäkö tämä (Kalevan kolumni) tarkoittaa?

– Nyt on neuvottelut herkässä vaiheessa. Nyt neuvotellaan ja tehdään töitä, Mattila vastaa.

Holmström ylistää ammattikorkeakouluja: ”Ilmeisesti ovat ahtaammissa olosuhteissa kasvaneita”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Bengt Holmströmin mukaan ammattikorkeakouluissa on draivia.

Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström puhui tänään eduskunnassa. Puheen jälkeen hän vastaili toimittajien kysymyksiin ja otti kantaa muun muassa ammattikorkeakoulujen paikkaan Suomen koulutusjärjestelmässä.

– Ne kerrat, kun olen ollut ammattikorkeakoulujen kanssa tekemisissä, niissä on ollut paljon enemmän amerikkalaisuutta kuin yliopistoissa.

– Ne eivät ole syntyneet kultalusikka suussa, ne ovat ansainneet sen. Se on se mikä on amerikkalaista niissä.

Holmströmin mukaan ammattikorkeakouluissa tunnetaan myös ylpeyttä omasta koulusta.

– Ilmeisesti ne ovat ahtaammissa olosuhteissa kasvaneita. Niissä on draivia, niin kuin me sanotaan, hän sanoi tarkoittaen, että tiukoissa olosuhteissa syntyy myös menestystä.

– Ne ovat jotenkin avarakatseisempia, terävämmin ajattelevia olleet kuin mitä joskus törmää yliopistoon, Holmström sanoi täsmentäen kuitenkin, ettei halua myöskään mollata suomalaisia yliopistoja.

JHL:n vaalit: Äänestysprosentti romahti, JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliitolle murskavoitto

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistovaalit ovat päättyneet JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliiton voittoon. Se nappasi annetuista noin 54 000 äänestä yli 69 prosenttia, paikoissa 87.

Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto sai hieman alle 30 % äänistä ja 33 paikkaa. Yksittäiset ehdokkaat saivat 0,63 prosenttia äänistä ja Kommunistien ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 0,36 prosenttia.

Vaalien äänestysprosentti oli 27,3 jääden reilusti vuoden 2012 vaalien äänestysprosentista, joka oli 37,2 %. Tuolloin äänensä antoi yli 80 000. Alustavan listan läpimennoista ehdokkaista löydät täältä.

JHL:n 120-jäseninen edustajisto käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa. Edustajisto valitsee liiton puheenjohtajan ja toimialajohtajat sekä päättää toiminnan strategisista linjauksista, laajakantoisista työmarkkina-asioista, jäsenmaksusta ja taloudesta.

Edustajiston toimikausi on viisi vuotta. Uuden edustajiston ensimmäinen kokous pidetään 6.-7.6.2017 Helsingissä.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

164 400 käytti jo oikeuttaan – startti parempi kuin 4 vuotta sitten

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut hieman edellisvaaleja vilkkaampana. Ensimmäisenä äänestyspäivä annettiin kaikkiaan runsaat 164 400 ääntä, joka on noin 11 000 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa.

Äänestysaktiivisuus on ensimmäisen päivän jälkeen 3,7 prosenttia. Edellisvaaleissa vastaava luku oli 3,6 prosenttia.

Oikeusministeriön tulospalvelusta selviää, että naiset äänestivät tänään jonkin verran miehiä ahkerammin.

Ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa kaikkiaan lähes 900. Äänestää voi muun muassa kunnantaloilla, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja posteissa. Mukaan on otettava henkilöllisyystodistus.

Ulkomailla voi äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa.

Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua, ja vaaleissa on yhteensä 33 616 ehdokasta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kävi äänestämässä heti kuntavaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä. Sipilä antoi äänensä aamupäivällä Postitalossa Helsingin keskustassa. Hän toivoo, että äänestysprosentti nousisi kuntavaaleissa ainakin 60 prosenttiin.

– Toivottavasti se alkaa kuutosella, että päästäisiin edellisten vaalien yläpuolelle, hän sanoi.

Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti koko maassa oli 58,3.