Puoluebarometri: Vihreät, SDP ja kokoomus suosikkeja – keskusta romahtamassa, persut inhokkeja yhä

Kuva: Kari Hulkko

Niukka enemmistö eli 58 prosenttia kertoi, että käy varmasti äänestämässä tulevissa kuntavaaleissa. Todennäköisenä sitä pitää 27 prosenttia. Kuusi prosenttia arvelee, ettei todennäköisesti äänestä ja viisi prosenttia on siitä varma. Neljällä prosentilla ei ollut mielipidettä asiasta.

Omaa äänestämistään todennäköisenä pitävien osuus on hieman noussut viime syksystä. Kun asiaa kysyttiin edellisessä Puoluebarometri-tutkimuksessa lokakuussa 2016, 55 prosenttia aikoi äänestää varmasti, 26 prosenttia todennäköisesti.

Toisaalta keväällä 2012 eli noin puoli vuotta ennen silloisia kuntavaaleja toteutetussa tutkimuksessa hieman useampi (61 %) kuin nyt kertoi äänestävänsä varmasti tulevissa kuntavaaleissa, 26 prosenttia todettua, että todennäköisesti äänestäisi.

Omasta osallistumisestaan varmojen osuus vaihtelee väestöryhmittäin. Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin hän ajattelee äänestävänsä.

Keskimääräistä useampi koulutetuimpiin ja eniten ansaitseviin talouksiin kuuluva pitää varmana, että käy äänestämässä. Saman toteaa moni johtaja ja ylempi toimihenkilö, eläkeläinen sekä yrittäjä.

Pääkaupunkiseutulaisista hieman suurempi osa kuin muualla asuvista kertoi, että äänestää vaaleissa varmasti.

Maaseutumaisissa kunnissa asuvat ovat toinen ryhmä, jossa äänestysaikeet ylittävät keskimääräisen.

Suurimpien puolueiden kannattajista perussuomalaiset (heistä 54 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti) ja vihreät (56 %) ovat aikeineen lähimpänä keskiarvokansalaista.

Kokoomuslaisista ja vasemmistoliittolaisista peräti 78 prosenttia kertoi varmasti äänestävänsä. Keskustalaisista 71 prosenttia ja sosialidemokraateista 69 prosentilla lukeutuu samaan joukkoon.

Vihreään liittoon, SDP:hen ja kokoomukseen suhtaudutaan myönteisimmin

Suomalaiset suhtautuvat myönteisimmin Vihreään liittoon. 44 prosenttia suhtautuu siihen tällä hetkellä erittäin tai melko myönteisesti. 38 prosenttia suhtautuu positiivisesti SDP:hen. Kokoomuksen nauttima luottamus on lähes yhtä suurta (36 %).

Kaikkiaan 34 prosenttia ajattelee myönteisesti keskustasta. Melkein yhtä monella (32 %) on vastaavia ajatuksia vasemmistoliitosta. Perussuomalaiset on tällä hetkellä suomalaisissa vähiten myönteisiä ajatuksia (23 %) herättävä poliittinen puolue.

Suhtautuminen puolueisiin muuttumatonta, keskusta ainoa poikkeus

Kuudesta suurimmasta puolueesta viiteen suhtaudutaan käytännössä yhtä myönteisesti kuin puoli vuotta sitten (lokakuussa 2016). Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton osalta tuore luku on yhden prosenttiyksikön parempi kuin silloin, kokoomuksen, SDP:n ja Vihreän liiton saadessa nyt prosenttiyksikön verran heikomman arvosanan.

Keskusta eroaa muista puolueista. Siihen suhtaudutaan nyt negatiivisemmin kuin viime syksynä. Lokakuusta 2016 tämän vuoden helmikuuhun arviot ovat heikentyneet seitsemän prosenttiyksikköä.

Useimmat valitsevat ensin puolueen

Enemmistö kertoi valitsevansa kuntavaaleissa ensin puolueen ja vasta sitten sen listoilta parhaalta tuntuvan ehdokkaan. Niin tekee kaikkiaan 57 prosenttia.

Runsas neljännes – vajaa kolmannes (30 %) totesi valitsevansa parhaan ehdokkaan välittämättä siitä, minkä puolueen listalla tämä on ehdolla. 13 prosenttia ei osaa sanoa, kumpi vaihtoehto kuvaa heitä paremmin.

Kaikista väestöryhmistä löytää kumpaan tahansa ratkaisuun päätyviä äänestäjiä. Silti alemmat toimihenkilöt, opiskelijat, eläkeläiset sekä pääkaupunkiseudulla asuvat ovat esimerkkejä niistä ryhmistä, joille on tyypillistä valita ensin puolue ja sitten hyvä ehdokas sen riveistä.

Eniten koulutetut, yrittäjät, ylemmät toimihenkilöt, hyvin ansaitsevat sekä maaseudulla asuvat puolestaan lukeutuvat niihin, jotka keskimääräistä useammin sanovat valitsevansa parhaalta tuntuvan ehdokkaan riippumatta tämän puoluekannasta.

Jos äänestämiseen liittyy epävarmuutta, saattaa henkilön merkitys hieman kasvaa puolueen kustannuksella, muttei kuitenkaan kovin merkittävästi.

Tutkimuksen toteuttamisesta

Kantar TNS Oy (entinen TNS Gallup Oy) on toteuttanut tutkimuksen 10. – 20.2.2017. Tutkimus on toteutettu GallupForumissa. Haastateltu joukko edustaa maamme 15 – 74 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. ahvenanmaalaiset). Äänestämistä koskevat kysymyksenasettelut esitettiin äänestysikäisille. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 235. Tutkimustulosten virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

 

SDP: Eriarvoisuudelle ei ole sijaa – talouskasvu kuuluu kaikille

Turussa kokouksensa tänään päättänyt SDP:n puoluevaltuusto antoi hetki sitten julkilausuman, jossa mm. vaaditaan talouskasvun jakamista kaikille.

– Nyt on aika vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. On vähennettävä turvattomuutta. On aika luoda uskoa tulevaan. Meillä ei ole varaa taloudellisen ja sosiaalinen eriarvoisuuden kasvun jatkumiseen. Sen seurauksena luottamus koko yhteiskuntaan rapautuu. Tällaisen kehityksen seuraukset ovat yllättäviä ja vakavia. Tämän olemme viime vuosina eri puolilla maailmaa nähneet.

– Nyt hallituksen politiikka osuu kipeästi heikoimmassa asemassa oleviin. Se lisää samanaikaisesti kaikkein suurituloisimpien tuloja. Tämä rapauttaa keskinäistä luottamusta ja vaarantaa hyvinvointivaltion.

Tulevaisuus luodaan valinnoilla

– Vaihtoehtomme on kaventaa tuloeroja ja luoda uutta oikeudenmukaisuutta.

– Nyt on suurten uudistusten aika.  Vahvistetaan osaamista ja työllisyyttä. Luodaan kasvu kantamaan tulevaisuuteen. Tämä vaatii osaamistason nousua, tutkimuspanostusten kasvattamista, talouden uusiutumiskyvyn luomista sekä investointeja uusiin koteihin ja infrastruktuuriin.

– On pidennettävä oppivelvollisuutta, jotta voidaan edesauttaa tulevien sukupolvien työllistymistä. On toteutettava perhevapaiden uudistus, jolla lisätään lapsiperheiden vapautta, ja on luotava laadukkaampi varhaiskasvatus. Toisen asteen koulutukseen tehdyt leikkaukset on peruutettava ja resursseja on suunnattava yksilölliseen opetukseen. Nyt on lisättävä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja taattava edellytykset opiskelijoiden valmistumiseen, SDP vaatii.

SDP:n malli toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon alkuperäiset tavoitteet

Suomalaisen julkisen sektorin järjestämä ja tuottama palvelukokonaisuus on kokonaisuutena arvioiden maailman paras ja tehokkain. Pidetään siitä kiinni. Korjataan se, mikä pitää korjata, mutta ei rikota ehjää. Palveluiden on oltava saatavilla riippumatta varallisuudesta tai asuinpaikasta koko maassa. Palvelut pitää toteuttaa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, jotta niihin kohdistuva verotus on maksajien hyväksyttävissä.

SDP:n mielestä nykyhallitus on epäonnistunut sote-uudistuksessa. Hallituksen malli ei toteuta niitä tavoitteita, joita uudistukselle on asetettu vaan vaarantaa palvelut.  Tästä syystä hallituksen mallille on sanottava ei.

Sote-uudistukselle SDP sanoo kyllä.  – Uudistuksella pitää parantaa erityisesti perustason palveluiden saatavuutta koko maassa ja kaventaa terveyseroja ihmisten ja alueiden välillä. Mallilla pitää turvata hoitoketjut ja palveluiden kokonaisuus, parantaa sosiaalipalveluita sekä taata palvelut niitä eniten tarvitseville. Rahoituksen kestävyys on turvattava. Näistä alkuperäisistä tavoitteista SDP edelleen pitää kiinni, vaikka Sipilän hallitus ne onkin hylännyt.

SDP:n mallin pääkohdat:

Palvelut turvataan tasa-arvoisesti kaikille

Julkinen sektori järjestää ja on päätuottaja, yksityinen ja kolmas sektori täydentää
Erityisen vaativa sairaanhoito toteutetaan 5 yliopistosairaalan varaan rakentuville ERVA-alueille
18 maakuntaa järjestää ja tuottaa kuntalain mukaisesti sote-palvelut. Jokainen alue päättää omista lähtökohdistaan oman alueensa tarpeiden mukaisesta tuotantorakenteesta

Sote-tehtävät siirretään kunnilta kuntalain pohjalta rakennettaville maakunnille, niin vältytään henkilöstön asemaan, omaisuuden siirtoon sekä toimivaltuuksiin liittyviltä ongelmilta
Valinnanmahdollisuutta lisätään henkilökohtaisella budjetilla ja nykyistä palvelusetelilakia uudistamalla kokeilujen kautta

Asiakasmaksut eivät saa olla este palveluiden saamiselle

Tuula Haatainen presidentiksi

– Nyt on aika aktiiviseen presidentinvaalikampanjointiin . Tarvitaan kaikkien suomalaisten tukea ja oman järjestöväen aktiivisuutta. Meillä on erinomainen, harkitseva, lämmin ja kuunteleva presidenttiehdokas. Valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen on työskennellyt niin sairaanhoitajana kuin ministerinä sekä ollut mukana laajasti kansainvälisissä tehtävissä. Juuri tällaisen arvojohtajan tarvitsemme nyt näyttämään suuntaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Elämme maailmassa, jossa presidentin tulee ymmärtää laajan turvallisuuden merkitys ja toimia huomioiden tulevat sukupolvet, SDP paaluttaa.

HS-gallup: SDP:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskustan alamäki jatkuu, siniset ei nouse

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Antti Rinteellä on syytä hymyyn tänään Turussa jatkuvassa puoluevaltuustossa: kannatus nousee.

SDP on kuronut kiinni kokoomuksen kaulaa kannatuksessa, ilmenee Helsingin Sanomien kannatusmittauksesta.

Eroa puolueiden suosiossa on nyt 2,4 prosenttiyksikköä, kun lokakuussa sitä oli 3,8 prosenttiyksikköä.

Kokoomus on edelleen suosituin puolue 21,4 prosentin kannatuksella. Sen kannatus on lievessä laskussa. SDP on toinen 19 prosentin kannatuksella. Kannatus on noussut alkusyksystä lähtien, Kolmantena seuraa vihreät, joita kannattaa nyt 15,7 prosenttia vastaajista ja neljäntenä keskusta, jonka kannatus on 15,1 prosenttia.

Vihreiden kannatus on pudonnut loppukesästä, mutta keskustan syöksykierre on jatkunut pitkään

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on enää 38,1 prosenttia. Siniset ei ole saanut kannatustaan nousemaan. Se on 1,6 prosenttia.

SDP:n ohella vain vasemmisto on kohentanut kannatustaan 8,8 prosenttiin.

TNS haastatteli 2 434:ää suomalaista loka–marraskuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

 

 

Keskustaedustaja Kärnältä hurja väite: Li Anderssonia ja Touko Aaltoa kielletty keskustelemasta kanssani

Kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustaedustaja Mikko Kärnä väittää Twitterissä, että vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajia olisi kielletty keskustelemasta hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Ainakin toistaiseki Kärnän heitto näyttää pitävän paikkaansa, sillä Andersson ja Aalto eivät ole kummatkaan reagoineet hänen tviittiinsä.

Keskustelua aiheesta

Sinisten synnyn avainhenkilöt paljastivat IS:lle oman versionsa hallituskriisin etenemisestä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (vasemmalla) neuvottelujen tauolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 12. kesäkuuta 2017, oikealla silloinen perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat keskustellakseen hallitusohjelmasta perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja koko puolueen johdon vaihtumisen takia.

Entinen perussuomalaisten ministeriryhmän, nykyinen sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino ovat kertoneet Ilta-Sanomille oman näkemyksensä siitä, miten hallituskriisi eteni ja uusi, hallitukseen jäänyt puolue Sininen tulevaisuus syntyi.

Heidän kertomansa perusteella syntyy kuva, että tapahtumat ovat edenneet muutaman päivän aikana kiireessä eikä uutta puoluetta olisi rakennettu suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Kuva on erilainen kuin se, mikä syntyy toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamasta kirjasta Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into).

Leinon ja Virtasen versiossa, jota varten Ilta-Sanomat on saanut asiaa tukevia tekstiviestejä, lauantaina 10.6. perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin pettyneet elävät eräänlaista shokkivaihetta. Sunnuntaina tapahtumat alkavat pikku hiljaa edetä.

– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa, Samuli Virtanen kertoo Ilta-Sanomille.

Ensin syntyi ajatus, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saisi.

– Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan.

Petteri Leinon mukaan radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Puolue ja ryhmä oli hajalla.

– Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.

Leinon ja Virtasen version mukaan pika pikaa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja eduskuntaryhmän kaappaamisesta luovuttiin ja tilanteet johtivat oman Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän syntymiseen.

Virtasen ja Leinonen Ilta-Sanomille kertoman version mukaan perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini olisi aivan viime metreille asti ollut sitä mieltä, ettei hän jätä perussuomalaisia. Toinen version keskeinen seuraus on se, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi voinut olla varma uuden eduskuntaryhmän syntymisestä ennen kuin matkalla Naantaliin jättämään hallituksensa eropaperia tasavallan presidentille.

Keskustelua aiheesta

Antti Kaikkonen myöntää viimein: ”Ei tosirakkautta, toimiva järkiliitto kuitenkin”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on tyrmistynyt. Kaikkosen mukaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väittää, että hallituspuolueiden välit olisivat huonommat kuin edellisen hallituksen kesken.

– Edellinen hallitus, jota loppuvaiheessa johtivat Alexander Stubb (kok) ja Antti Rinne oli kyllä riitaisuudessaan ihan eri sarjassa. Mitä siitä jäi käteen? Vasemmistoliitto ja Vihreät lähtivät ovet paukkuen hallituksesta kesken kauden. Työttömyys paheni 100 000 hengellä. Kausi päättyi farssiin, jossa silloinen hallitus äänesti salissa omia esityksiään vastaan. Ei se kovin hääppöseltä näyttänyt.

Kaikkonen myöntää, ettei keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhteistyö aivan tosirakkautta ole, ”mutta toimiva järkiliitto kuitenkin”.

– Myös tuloksia syntyy. Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee. Maamme tulevaisuus näyttää huomattavasti paremmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Hallituksen kaatumista on turha haikailla, Kaikkonen väittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta