– Minä jaan sen. Se oli näkyvillä jo minunkin aikana jo pitemmän aikaan. Sitä puhuttiinkin, keskenämme puhuimme, Kääriäinen sanoo medialle.

Hän lisää puhuneensa asiasta muun muassa Ilkka Kanervan, Eero Heinäluoman ja Erkki Tuomiojan kanssa.

– Me puhuimme ja surkuttelimme yhdessä, että ei näin saisi olla Suomessa, jolle kuitenkin turvallisuuspolitiikka on kaikkein tärkein asia. Siinä meillä pitäisi olla osaamista ja harrastuneisuutta, että pärjäisimme tässä kyynisessä ja pahassa maailmassa. Pitäisi olla osaajia. Se on iso huoli, Kääriäinen sanoo.

Kansainvälisten politiikan ja ulkopoliittisten kysymysten pitäisi Kääriäisen mukaan olla ylipäänsä enemmän Suomen politiikan agendalla kuin ne ovat tällä hetkellä.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ja jäsen Mika Kari (sd.) kantoivat lokakuussa Demokraatin haastattelussa huolta kansanedustajien kaventuneesta ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta.

– Olemme nyt ehkä aneemisimmassa vaiheessa ulkopoliittisen keskustelun kanssa kuin ainakaan minä muistan, Kanerva summasi.

– Kiinnostus ulkopolitiikkaan ja sen osaaminenkin on katoamassa. Tämä laji vaatii pitkäjänteistä asioiden seuraamista. Tämä on vähän kuin shakki, jota harva oppii yhden pelin jälkeen, Mika Kari luonnehti.

Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi huomanneensa, että eduskunnassa ulkopoliittista keskustelua käy osa vanhemman polven kansanedustajia, jotka ovat hyvin sisällä asiassa, sekä joitakin nuoremman polven edustajia.

– Selvästi olisi hyvä, että ulkopoliittisen keskustelun spektri kasvaisi, Haavisto totesi.

– Olen kyllä huomannut, että silloin, kun puhutaan esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksistä, keskustelijoiden määrä myöskin lisääntyy. Suomen ulkopolitiikassa on vahva ihmisoikeuspainotteisuus. Olisi tärkeää, että myöskin ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta tulisi enemmän keskustelua, Haavisto sanoi.