Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Puolueet väläyttelevät veronkevennyksiä – nyt tuli varoitus

LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Nykyisessä taloustilanteessa ansiotuloveron kevennykset lisäisivät inflaatiota eivätkä muutoinkaan olisi tällä hetkellä kovin hyvä lääke mahdollisen tulevan taantuman varalta, arvioivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Laboren asiantuntijat.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

He katsovat, että jos taantuma iskee Suomeen, siihen vastaamista veronkevennyksillä voitaisiin miettiä sitten uudelleen.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että nykyisessä tilanteessa, kun taantumaa ei ole päällä, tuloverojen alentaminen kiihdyttäisi inflaatiota.

- Joutuisimme silloin väärään suuntaan. Kannatan tuloveronkevennysten ajatusta työllisyyden ja rakenneuudistuksen näkökulmasta, mutta en suhdannepoliittisena asiana, Kangasharju sanoo.

Laboren (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos) johtaja Mika Maliranta huomauttaa, että tutkimustulokset ovat tällä hetkellä yksimielisiä siitä, että suhdannetilanne on sellainen, että Suomi on lähellä täystyöllisyyden tasoa ja tuotantokapasiteetti on käynnissä.

- Keskeinen keynesiläinen oppi on, että tällaisessa tilanteessa ei pidä lähteä elvyttämään taloutta, Maliranta sanoo.

Kangasharjun mukaan on olennaista, että palkkatuloveroja lasketaan pitkällä aikavälillä, sillä se kannustaa työn tekemiseen. Hän lisää, että tuoreen kansantaloustieteellisen tutkimuksen mukaan palkkaverojen alentaminen lisäisi verotuottoja, mutta suhdannetilanteeseen hän ei sitä sotkisi.

Maliranta: Tuloveronkevennys pahentaisi työvoimapulaa

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on väläyttänyt yhtenä veronkevennysvaihtoehtona ansiotuloveron kevennystä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että hän ei sulje pois, että syksyn budjettiriihessä joudutaan tekemään ratkaisuja verojen alentamisesta. Marin lisäsi, että mahdolliset kevennykset täytyy kuitenkin kohdentaa oikeudenmukaisesti, erityisesti pieni- ja keskituloisille.

Kokoomus on puolestaan esittänyt niin sanottua työmiljardia eli sitä, että palkansaajien kaikkiin tuloluokkiin tehtäisiin kevennys. Kokoomuksen mukaan kevennys voitaisiin tehdä jo tänä vuonna.

Malirannan mukaan tällä hetkellä ansiotulon veronkevennykset johtaisivat siihen, että julkisen talouden tulot pienenisivät. Maliranta näkee optimistisena ajatuksen, että veronkevennykset maksaisivat merkittäviltä osin itseään takaisin.

Maliranta lisää, että yrityksissä kärsitään jo tällä hetkellä työvoimapulasta ja jos kokonaiskysyntää lisättäisiin veronkevennyksillä, se tarkoittaisi, että yritysten olisi haalittava lisää työvoimaa.

- Se pahentaisi työvoimapulaa, hän sanoo.

“Nyt pitäisi kerätä puskureita taantumaa varten”

Valtiovarainministeriön (VM) kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander puolestaan sanoi perjantaina tiedotustilaisuudessa pitävänsä verotusta on huonona välineenä poikkeuksellisten, väliaikaisten, suhdanneluonteisten iskujen tasoittamiseen, koska on vaikea nähdä, miten jokin veromuutos olisi lopulta väliaikainen.

Malirannan mukaan veronkevennykset voisivat olla hyvä vaihtoehto, jos oltaisiin menossa taantumaan tai oltaisiin taantumassa.

- Näyttää siltä, että nyt ollaan ottamassa lääkettä, vaikka sairaudesta ei ole vielä täyttä varmuutta. Ei siihen kannattaisi ainakaan tässä vaiheessa mielestäni sitoutua, Maliranta sanoo.

Kangasharjun mukaan nyt, kun Suomessa on vielä nousukausi päällä ja talouskasvu on hyvää, pitäisi kerätä kansantalouden puskureita taantumaa varten.

Kangasharju sanoo, että muutoinkin tapa, jolla taantumaan vastataan, riippuu hyvin paljon siitä, mistä taantuma johtuu.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE