Ulkomaat
7.2.2017 11:56 ・ Päivitetty: 7.2.2017 12:00
“Puolueeton demari” nousee Ranskan presidenttipörssissä – EU-myönteinen Macron vahvoilla Elysee-palatsin uudeksi isännäksi
Marraskuussa Ranskan presidenttikisaan ilmoittautuneen Emmanuel Macronin kampajan ennustettiin kuivuvan pian kasaan. Sosialistihallituksesta eronnut ministeri lähti tavoittelemaan maan ykköspestiä oman En Marche -liikkeensä keulakuvana, mitä pidettiin kuoliniskuna presidenttihaaveille – yksikään ehdokas ei ole noussut Ranskassa presidentiksi ilman vakiintuneen puolueen tukea.
Muutamaa kuukautta myöhemmin Macron on kuitenkin todennäköisin nimi Elysee-palatsin uudeksi isännäksi.
Alkuviikosta julkaistuissa mielipidekyselyissä hän on vakiinnuttanut kakkossijansa ohi avustajapalkkioihin sotkeutuneen konservatiivien Francois Fillonin.
Marine Le Pen on pitänyt asemansa ensimmäisen kierroksen ykkösenä, mutta esimerkiksi Les Echos -lehden kyselyn mukaan Macroni peittoaisi Kansallisen rintaman ehdokkaan toisella kierroksella selvin numeroin 65–35.
Macronin yllättävä nousu on saanut vauhtia Filloinin palkkioskandaalista, jota tämä on pahoitellut mutta vakuuttanut jatkavansa taistoa. Keskustaoikeistolaisten äänestäjien lisäksi Macron on vetänyt puoleensa maltillisia sosialisteja, joille vasemmalle kallistuvan sosialistien ehdokkaan Benoit Hamonin politiikka on liian radikaalia.
Ennen kaikkea Macronin on katsottu vetoavan keskustalaisiin ja keskiluokkaisiin nuoriin. Le Penin parjaamaa EU-jäsenyyttä Macron pitää tärkeänä Ranskalle.
Hyökkäyksiä kilpailijoilta.
Lisää aiheesta
Macronin nousun myötä muut ehdokkaat ovat kiirehtineet arvostelemaan häntä.
Politico-verkkolehden mukaan Le Pen on kuvaillut Macronia “likaiseksi rikkaaksi vasemmistolaiseksi” ja Fillon “sen eliitin prototyypiksi, joka ei ymmärrä mitään Ranskan todellisuudesta”. Hamon puolestaan on sanonut Macronin olevan “pelkkä Fillonin korvaaja”.
Jos Macron, 39, voittaisi, hänestä tulisi Ranskan historian nuorin presidentti. Hän työskenteli ennen politiikkaan siirtymistään muun muassa investointipankissa ja toimi ennen ministeripestiä nykyisen presidentin Francois Hollanden talouspoliittisena neuvonantajana.
Macron löysi rakkauden lukioaikana 20 vuotta vanhemmasta perheellisestä opettajastaan, jonka kanssa syntynyt romanssi johti lopulta avioliittoon.
Kuka tukee presidenttiä parlamentissa?
Jos nykyinen gallupsuosio toteutuu kevään vaaleissa, edessä voi olla ongelmia poliittisessa päätöksenteossa.
Macronilla ei ole puoluetta tukenaan, ja Le Penin Kansallisella rintamalla on vain kaksi kansanedustajaa parlamentissa. Presidentti voikin joutua harjoittelemaan yhteiseloa erimielisen hallituksen kanssa.
Fillonin nousu presidentiksi ei tilannetta välttämättä korjaisi, sillä hänen tasavaltalaiset-puolueensa on pahasti hajalla. Kesäkuun parlamenttivaalit ovat siksi ainakin yhtä tärkeät kuin toukokuussa ratkeavat presidentinvaalit.
Kerttu Heikura, Niilo Simojoki, STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.