Koskettavimmat puheenvuorot kuultiin ehdottomasti puheenjohtajavalinnan jälkeen. Kolme upeata kisan käynyttä sosialidemokraattia onnistuivat luomaan aidon ”yhdessä eteenpäin” –tunnelman, kun onnittelivat ja kiittivät toinen toistaan. Kokouksessa oli kaiken kaikkiaan tosi hyvä, innostava ja rakentava tunnelma, mikä sanottiin myös reilusti ääneen.

Meidän on syytä olla iloisia ja ylpeitä siitä, että meillä oli todella upeita ehdokkaita tarjolla kaikkiin eri tehtäviin. Valinnan tekeminen heidän kesken ei ollut helppoa. Lopputulokseen olen pääosin tyytyväinen, vaikka ykkösehdokkaani eivät aina pärjänneetkään. Puoluehallituspöydän ympärillä on mielestäni nyt kuitenkin liian monta kansanedustajaa. Varapuheenjohtajistoonkin olisi ollut hyvä saada myös yksi eduskunnan ulkopuolelta. Tätä kannattaa jatkossa miettiä ehdokkaita asetettaessa.

Nyt on todella tärkeää, että puoluehallitus miettii tarkoin, miten tätä prosessia lähdetään viemään eteenpäin. Jäsenet kautta maan pitää saada tähän työhön mukaan. Kokouksessa tästä käytiin hyvää keskustelua, eikä vähiten meidän pirkanmaalaisten toimesta. Jäsenille ei pidä tuoda valmiin näköistä pohjaesitystä, johon pyydetään kommentteja, kuten nyt tehtiin.

Parasta olisi lähteä puhtaalta pöydältä miettimään, keitä me olemme, mitä varten me olemme ja mitkä ovat meidän tavoitteemme. Annetaan jäsenten puhua ja kuunnellaan heitä, eli alhaalta ylös eikä ylhäältä alas. Olisi hyvä, jos työ saataisiin nyt mahdollisimman nopeasti käyntiin. Oppositiossa ollessamme näitä kysymyksiä on aikaa miettiä.

Olisi hienoa, jos voisimme pitää seuraavan puoluekokouksen täällä Tampereella uudistuneessa Tampere-talossa. Sanna ja Kaisa hoitavat varmaan tämän homman kotiin!