Politiikka
24.3.2019 06:46 ・ Päivitetty: 24.3.2019 06:46
Puoluevalinta korostunut äänestyspäätöksissä 2010-luvulla
Puolueen painoarvo eduskuntavaalien äänestyspäätöksessä on 2000-luvulla korostunut. Suomen vaalitutkimusportaalin mukaan 2010-luvun eduskuntavaaleissa puolue painoi äänestyspäätöksessä jo hieman ehdokasta enemmän.
Sama suuntaus näkyy tammikuussa julkaistussa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa.
Eduskuntavaalien ehdokaskeskeisyyttä liioitellaan usein, arvioivat e2 Tutkimuksen tutkijat.
– Ajatus siitä, että puolueen merkitys olisi heikentynyt viime vuosien aikana ei pidä tilastojen valossa paikkaansa, sanoo valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen.
Puolueiden vetovoiman hiipumisesta on puhuttu paljon presidentinvaalien yhteydessä. Presidentti Sauli Niinistö valittiin toissa vuonna jatkokaudelle valitsijayhdistyksen kautta ja moni muukin ehdokas pyrki aktiivisesti häivyttämään puoluetaustaansa.
Samaan aikaan puolueita on arvosteltu näköalattomuudesta, aatteellisesta tyhjentymisestä ja kyvyttömyydestä uudistua.
Presidentinvaali on kuitenkin leimallisesti henkilövaali, jossa ehdokkaiden on kyettävä yhdistämään kansaa puoluerajojen yli. Eduskuntavaaleissa puolueilla on edelleen iso merkitys. Puoluevalinnalla on väliä, koska se vaikuttaa muun muassa mahdolliseen hallituspohjaan.
Hallituksen ero sekoittaa asetelmia
Pitkäsen mukaan hallituspohjan merkitys on korostunut viime vuosina ja puoluepoliittiset ristiriidat ovat nousseet jälleen esiin. Kulunutta vaalikautta on leimannut selkeä, aatteellinen hallitus–oppositio-jako: hallituksessa on ollut perinteisiä porvaripuolueita, ja oppositio on ollut aika yhtenäinen.
– Se ehkä korostaa sitä, että puolueiden välisiä eroja on helpompi nähdä.
Hallituksen ero on kuitenkin sekoittanut vaalikamppailun asetelmia, sillä nyt myös päähallituspuolueet keskusta ja kokoomus voivat suunnata aseensa toisiaan vastaan.
Pitkäsen mielestä ajatus siitä, että puolueet ovat samaa mössöä oli ehkä enemmän 2000-luvun alun nousukauden ja sateenkaarihallitusten aikainen ilmiö.
– Kun saadaan aatteellisesti yhtenäisemmät hallitukset, se ehkä tuo paremmin esiin, millaisia eroja puolueiden välillä on.
Ihmiset äänestävät identiteetit edellä
Puolueen merkityksen korostuminen ei tarkoita, että vaalien ehdokaskeskeisyys olisi väistymässä mihinkään. Suomessa on harvinaisen henkilökeskeinen vaalitapa, joka pakottaa äänestäjät valitsemaan uurnilla puolueen lisäksi myös sopivan ehdokkaan. Muualla Euroopassa yleinen käytäntö on, että vaaleissa voi äänestää pelkkää puoluetta.
Ehdokkaan merkitystä korostaa myös se, että yleensä ihmiset äänestävät asiakysymysten sijaan identiteetit edellä, huomauttaa yleisen valtio-opin professori Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
Jos puolueiden listoilta löytyy ehdokas, johon on helppo samastua, se voi painaa puoluevalintaa enemmän.
– Tutkimuksen pohjalta on näyttöä siitä, että on melkein helpompi vaihtaa omaa näkemystään kuin vaihtaa sitä samastumisen kohdetta, Wass sanoo.
Kyselyissä ihmisillä voi kuitenkin olla tapana häivyttää ehdokkaan merkitystä.
– Meillä valveutuneen äänestäjän ideaali elää aika vahvana ja jotenkin ajatellaan, että henkilöön kiinnittyvät perusteet olisivat jollain tavalla toissijaisia. Jostain syystä myös vähän arastellaan ulkoisen edustavuuden näkökulmia, kuten että haluan ennen kaikkea naisen tai samanikäisen ehdokkaan.
STT–ANNU MARJANEN
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.