– Olen ehdokkaanne, koska puheenjohtajamme Antti Lindtman ja Sanna Marin halusivat presidentin, joka osaltaan rakentaa kansainvälistä luottamusta ja rauhaa – myös kriisien keskellä, Urpilainen totesi puheessaan sen jälkeen, kun SDP:n puoluevaltuusto nimitti hänet puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Hän sanoi olevansa ehdokkaana työväen presidentiksi, ”koska palkansaajat ansaitsevat kansakunnan unilukkarin, joka haluaa ja uskaltaa edistää luottamusta ja sopimisen tahtoa – myös työmarkkinakriisien keskellä”.

– Olen ehdolla luottavaisin mielin, koska tiedän suomalaisten haluavan jatkossakin presidentin, joka ymmärtää Suomen olevan parhaiten turvassa osana vahvaa YK:ta, vahvaa EU:ta ja vahvaa Natoa.

– Jos katsomme vain arvojamme, itsenäisen Suomen turvallisuus voi vaarantua. Jos emme huolehdi yhtenäisyydestä, meidät usutetaan toisiamme vastaan.

URPILAINEN julkaisi tänään kymmenen turvallisuusteesiä, joissa hän kuvaa näkemyksiän Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta.

– Kiteytän Suomen linjaa kolmeen sanaan: Puolustamme – Arvoja – Rajoja.

– Puolustamme. Suomi ei ole kenellekään uhka. Mutta puolustamme arvojamme ja rajojamme. Ja sen teemme me-muodossa – yhtenäisenä kansana ja Pohjolana, vahvana EU:na ja Natona, yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa.

– Arvoja. Suomi sitoutuu YK:n päätöslauselmiin turvaamaan kansainvälistä oikeutta, rauhaa ja kestävää kehitystä. Suomi sitoutuu EU:n vahvistamiseen, puolustamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Maailma ei saa jäädä epädemokratioiden koviin käsiin.

– Rajoja. Suomi ei ylitä rajojaan mutta varjelee niitä. Rakentava ulkopolitiikka, uskottava puolustuskyky ja vahva Nato on turvallinen yhdistelmä. Sellaiset konnuudet kuin hybridiuhat ja välineellistetty maahanmuutto voivat olla riesanamme vielä pitkään. Ne torjutaan päättäväisyydellä ja yhteistyöllä EU:n ja Naton kanssa.

Kun huolehdimme kaikista näistä kolmesta, on toivoa paremmasta tulevaisuudesta, Urpilainen painotti.

HÄN ANTOI vilpittömän kiitoksensa Niinistölle, Marinin hallitukselle ja eduskunnalle siitä, miten Suomi johdettiin Natoon yhtenäisenä kansakuntana.

– Presidentti Niinistön rooli tässä on ollut ratkaiseva. Hän on tuonut Suomen oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Liian aikainen aloite olisi voinut johtaa repivään kansanäänestykseen, ja luoja tietää, missä olisimme tänään sen tien valittuamme.

Osa tuntuu olevan sitä mieltä, että tämä riittää ja turvassa ollaan, Urpilainen totesi.

– Mutta minä en usko, että riittää. Ajan riento tuo koko ajan uusia haasteita, jotka vaativat kiireellisiä ja luovia ratkaisuja.

Jos emme torju ilmastonmuutosta ja saavuta kestävää kehitystä, elämä maapallolla muodostuu tukalaksi meille kaikille, Urpilainen varoitti.

– Tarvitaan tahtoa kumppanuuksien rakentamiseen, koska vihreä siirtymä ei onnistu ilman globaalia etelää.

Kouluttamatta jätetyt tytöt ja rakenteellinen korruptio ovat suurimmat kehityksen jarrut liian monessa maailman maassa, hän lisäsi.

URPILAINEN puhui luottamuksen tärkeydestä.

– Luottamusta pitää rakentaa siellä, missä luottamus puuttuu. Tarvitaan rohkeutta rakentaa uutta ’Helsingin henkeä’, kun Suomi vuonna 2025 toimii Ety-järjestön puheenjohtajana. Tarvitaan rohkeutta YK-järjestelmän vahvistamiseen yhteistyössä globaalin etelän kanssa.

Tapahtumat itärajalla näyttävät, että tuhansien kilometrien välimatka ja 50 asteen lämpöero ei varjele meitä maailman ongelmilta, Urpilainen muistutti, kun Venäjä pestaa ja kuljettaa Euroopan eteläpuolelta väkeä rajoillemme.

– Taka-ajatuksena on hajottaa niin Euroopan kuin Suomen yhtenäisyyttä. Brysselissä Suomi tunnetaan myös hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksestaan. Kun torjumme Venäjän hybridioperaatiot, annamme viestin, että meitä ei voi horjuttaa.

Operaatiollaan Venäjä haluaa samalla kääntää demokratioiden katseen pois Venäjän rikollisesta hyökkäyssodasta Ukrainassa, hän arvioi.

– Me olemme sitoutuneita Ukrainan tukemiseen, ja tuomitsemme Venäjän hyökkäyspolitiikan. Suomalaisille Ukrainan johdonmukainen tukeminen on helppo ymmärtää – omasta kokemuksesta käsin.

VENÄJÄN tuomitseminen on hänen mukaansa yhteydessä Venäjän nykyiseen politiikkaan ja sotarikoksiin, joista Venäjän on tehtävä tilit selväksi.

– Tuomitseminen ei kuitenkaan saa muuttua pysyväksi viholliskuvaksi kansojemme välillä. Silloin nimittäin vetäisimme maton alta niiltä, jotka haluavat muutosta Venäjällä. Siksi on tärkeää sanoa kaikille venäläisille, jotka haluavat kuunnella, että arvostamme venäjän kieltä, kulttuuria ja ihmisiä. Mutta tuomitsemme yhtä painokkaasti Venäjän sotapolitiikan.

Suomelle on myös luotava oma profiili Naton uutena jäsenmaana nyt ja seuraavien vuosien aikana, Urpilainen linjasi.

– Linjamme korostaa puolustuksellisuutta – mutta vaatii vahvaa puolustusta. Meidän on saatava kaikki Nato-maat toteuttamaan 2 prosentin BKT-osuutta puolustusmäärärahoissa, tai sotia ennaltaehkäisevä pelotteemme rapautuu. Euroopan on otettava enemmän vastuuta oman maanosamme puolustamisessa – oman etumme nimissä.

– Jos emme saa toimeksi suunnitelmiamme pohjoismaiden ja Baltian Nato-kumppaneiden kanssa, emme ole uskottavia puolustamaan Itämeren, Arktisen alueen

ja itärajamme turvallisuutta. Me onnistumme siinäkin, kunhan kotityöt on tehty.

Presidentin pitää olla uskollinen arvoilleen, mutta hänellä pitää olla kykyä kuunnella ja koota suomalaiset yhteisten arvojen taakse, Urpilainen totesi.

PRESIDENTTIEHDOKKAANA Urpilaisen vuoropuhelu kansalaisten kanssa alkaa tänään.

– Kierrän jouluun mennessä koko Suomen. Haluan tavata mahdollisimman monet paikan päällä. Puhumme ulkopolitiikasta, joka on presidentin tehtävä – ja minulle tuttua ja mieluista.

Tänään 2. joulukuuta on Unelman nimipäivä.

– Äkkiä ajateltuna synkkä aika tuntuu väärältä hetkeltä unelmille. Sodan keskellä syntyneistä unelmista on ennenkin syntynyt kestävää edistystä. Rauhanprojektit – kuten Euroopan unioni ja Yhdistyneet Kansakunnat – ovat toisen maailmansodan lapsia. Tässäkin ajassa arvojohtajuus on sitä, että emme luovu yhteisen ihmisyyden ja jakamattoman ihmisarvon unelmasta. Siksi haluan sanoa jokaiselle suomalaiselle: Sinä kelpaat, Urpilainen kannusti