Politiikka

Puolustusministerin kaavailemia sotaharjoituksia puitiin valiokunnassa – varapuheenjohtaja Kari: ”Hallituksen ulkopoliittisesta toiminnasta syntyy kehno kuva”

Lehtikuva / Markku Ulander
Puolustusministeri Jussi Niinistö oli tänään kuultavana eduskunnan puolutustusvaliokunnassa suunnitellusta pääsotaharjoituksesta
Lehtikuva / Markku Ulander
Puolustusministeri Jussi Niinistö oli tänään kuultavana eduskunnan puolutustusvaliokunnassa suunnitellusta pääsotaharjoituksesta
Lehtikuva / Markku Ulander
Puolustusministeri Jussi Niinistö oli tänään kuultavana eduskunnan puolutustusvaliokunnassa suunnitellusta pääsotaharjoituksesta

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) esiin nostamista sotaharjoituksista käytiin puolustusvaliokunnassa monenlaista keskustelua, valiokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) kuvaili eduskunnassa.

– Moitteitakin esiintyi, hän totesi.

Moitteitten sisältöä hän ei kuitenkaan avannut enempää.

– Moitteet varmaan jäävät suurimmilta osin tuohon valiokunnan huoneeseen, mutta niitäkin tuli.

– Harjoitustoimintaa toki tarvitaan, mutta puolustusministerin avaus ilman että puolustusvoimien ylipäällikkö tiesi asiasta, herätti keskustelua, hän vielä täsmensi.

Kari huomautti, että kaksi vuotta sitten tasavallan presidentti linjasi harjoitusjärjestelmää kahdeksan kriteerin kautta. Kyseisiin kriteereihin sisältyi hänen mukaansa se, että asiat selvitetään Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta TP-UTVA:ssa siinä vaiheessa, kun asiat puolustusministeriön kautta ovat valmiita käsiteltäviksi.

– Tällaista järjestelmää, jossa ministeri itse päättää siitä, missä vaiheessa harjoituksista tiedotetaan, ei Suomessa vielä tähän päivään mennessä ole ollut. Maanpuolustukseen liittyvät harjoitukset sovitaan tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon kanssa yhdessä.

Kun Karilta kysyttiin sooloiliko ministeri Niinistö tapauksessa, hän totesi jokaisen voivan kutsua vähän omalla nimellään. Kari ei kuitenkaan lähtenyt arvioimaan, ylittikö Niinistö asiassa valtuutensa.

– Ainakin hän otti tiukan etunojan asiassa eikä osoittanut tilanteessa hyvää harkintaa.

Kutsuja ei ole lähetetty.

Eduskunnan puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta kuulevat tänään puolustusministeri liittyen viime viikkoina julkisuudessa olleisiin kaavailuihin suuresta sotaharjoituksesta. Keskustelu lähti liikkeelle muutama viikko sitten, kun Niinistö esitti Yhdysvaltojen puolustusministerin vierailun yhteydessä Yhdysvaltojen puolustusministerille tunnusteluista maan kiinnostuksesta osallistua Suomessa järjestettävään sotaharjoitukseen.

Niinistö on viitannut harjoituspuheissaan toistuvasti Ruotsin syyskuussa järjestämään Aurora-harjoitukseen. Puolustusministerin toiminta on herättänyt kritiikkiä, sillä hänen suunnittelemistaan nostaa harjoitukset esiin Yhdysvaltain puolustusministerin kanssa ei tiennyt edes puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti onkin kertonut lukeneensa asiasta lehdistä.

– Sipilän hallituksen ulkopoliittisesta toiminnasta syntyy kuitenkin varsin kehno kuva, mikäli tasavallan presidentti saa tietoonsa vastaavanlaisia avauksia vasta lehdistä  ja televisiosta, Kari huomautti Demokraatille.

Hän totesi vielä, ettei ongelma ilmennyt edes ensimmäistä kertaa, vaan ongelma on esiintynyt jo aikaisemminkin muun muassa keskusteltaessa Ahvenanmaasta. Puolustusministeri nosti lokakuussa esille Ahvenanmaan aseman sotilaallisena tyhjiönä ja ennakoi Ruotsin kanssa tehtävää yhteistyötä Ahvenanmaan puolustamiseksi.

Puolustusministeriä on kritisoitu muun muassa siitä, että hän olisi kutsunut Yhdysvallat Suomeen sotaharjoituksiin ilman ennakkovaroitusta. Häntä on myös moitittu kyseisen esityksen pyrkimyksenä olleen oman profiilinsa nostoa varten.

Puolustusministeri Niinistö korosti itse kuulemisen jälkeen, ettei hän ollut kutsunut Yhdysvaltoja mukaan puolustusharjoituksiin, vaan ainoastaan tiedottanut sellaisten olevan suunnitteilla.

– Olen informoinut eri maita mahdollisuudesta järjestää Suomessa monikansallinen sotaharjoitus. Mitään kutsuja ei ole lähetetty, Niinistö totesi.

Kari kuitenkin totesi, että jokainen voi kysyä, mitä eroa tiedottamisella ja kutsumisella on kyseisessä tapauksessa.

– Varsinkin, jos samaan aikaan pitää esillä tällaista suursotaretoriikkaa, joka ehkä omaltakaan osalta ei ole kaikkein paras ilmaisu niille tavoitteille, joille Suomi omaa puolustustaan rakentaa, hän sanoi.

Niinistön tavoitteena monikansallinen kaikki puolustushaarat käsittävä harjoitus.

Puolustusministeri itse kertoi valiokunnan kokouksen jälkeen, että valiokunnassa oli haluttu kuulla lisätietoja ajatuksesta järjestää pääsotaharjoitus 2020-luvun alussa.

– En voi valiokunnan puolesta puhua, siellä on varmasti erilaisia mielipiteitä. Kehuja ja kritiikkiä oli äsken tarjolla, Niinistö kommentoi kuulemista.

Keskustelua hänen mukaansa oli syntynyt muun muassa siitä, minkälaista harjoitusta oltaisiin aikeissa järjestää.

– Oli vähän väärinkäsitystäkin. Tässähän olisi tarkoitus järjestää saman tyyppinen harjoitus kuin Ruotsin Aurora-harjoitus viime syyskuussa. Eli monikansallinen kaikki puolustushaarat käsittävä harjoitus.

– Harjoitukseen voisi osallistua esimerkiksi 10 000 varusmiestä, joka on loppusotakokoonpano ikäluokalla. Sitten joitain tuhansia reserviläisiä sekä meille läheisistä kumppanimaista, Pohjoismaista, Baltiasta, Yhdysvalloista ja Saksasta.

Harjoituksen kokonaismiehitysmäärä voisi Niinistön mukaan nousta noin 20 000. TP-UTVA linjaa joulukuussa ensi vuoden puolustusvoimien kansainvälisestä toiminnasta.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan asia on sen verran iso, joten sitä todennäköisesti punnitaan myös joulukuun kokouksessa. Suuren sotaharjoituksen valmistelu voi kestää kuitenkin pitkään, jopa 2–3 vuotta.

– Joulukuu on ensimmäinen mahdollisuus tehdä asiasta linjauksia. Olettaisin, että tämä on osa isompaa kokonaisuutta, eikä tästä pidetä erillistä TP-UTVAa.

Kanerva totesi myös, että Niinistön tekemä keskustelunavaus ryöpsähti kieltämättä hieman silmille yhdelle sun toiselle.

– Mutta ei tämä nyt valtakuntaa horjuta. Ei tässä sellaisia aineksia ole. Luulen, että tässä on aallokko rauhoittumassa.

– Valiokunnan yleistunnelma ei ollut millään tavoin päällekarkaava, Kanerva vielä totesi.

Juttuun on päivitetty Ilkka Kanervan kommentit klo 13:24. 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat