Puolustusministerin kaavailemia sotaharjoituksia puitiin valiokunnassa – varapuheenjohtaja Kari: ”Hallituksen ulkopoliittisesta toiminnasta syntyy kehno kuva”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Puolustusministeri Jussi Niinistö oli tänään kuultavana eduskunnan puolutustusvaliokunnassa suunnitellusta pääsotaharjoituksesta

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) esiin nostamista sotaharjoituksista käytiin puolustusvaliokunnassa monenlaista keskustelua, valiokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) kuvaili eduskunnassa.

– Moitteitakin esiintyi, hän totesi.

Moitteitten sisältöä hän ei kuitenkaan avannut enempää.

– Moitteet varmaan jäävät suurimmilta osin tuohon valiokunnan huoneeseen, mutta niitäkin tuli.

– Harjoitustoimintaa toki tarvitaan, mutta puolustusministerin avaus ilman että puolustusvoimien ylipäällikkö tiesi asiasta, herätti keskustelua, hän vielä täsmensi.

Kari huomautti, että kaksi vuotta sitten tasavallan presidentti linjasi harjoitusjärjestelmää kahdeksan kriteerin kautta. Kyseisiin kriteereihin sisältyi hänen mukaansa se, että asiat selvitetään Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta TP-UTVA:ssa siinä vaiheessa, kun asiat puolustusministeriön kautta ovat valmiita käsiteltäviksi.

– Tällaista järjestelmää, jossa ministeri itse päättää siitä, missä vaiheessa harjoituksista tiedotetaan, ei Suomessa vielä tähän päivään mennessä ole ollut. Maanpuolustukseen liittyvät harjoitukset sovitaan tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon kanssa yhdessä.

Kun Karilta kysyttiin sooloiliko ministeri Niinistö tapauksessa, hän totesi jokaisen voivan kutsua vähän omalla nimellään. Kari ei kuitenkaan lähtenyt arvioimaan, ylittikö Niinistö asiassa valtuutensa.

– Ainakin hän otti tiukan etunojan asiassa eikä osoittanut tilanteessa hyvää harkintaa.

Kutsuja ei ole lähetetty.

Eduskunnan puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta kuulevat tänään puolustusministeri liittyen viime viikkoina julkisuudessa olleisiin kaavailuihin suuresta sotaharjoituksesta. Keskustelu lähti liikkeelle muutama viikko sitten, kun Niinistö esitti Yhdysvaltojen puolustusministerin vierailun yhteydessä Yhdysvaltojen puolustusministerille tunnusteluista maan kiinnostuksesta osallistua Suomessa järjestettävään sotaharjoitukseen.

Niinistö on viitannut harjoituspuheissaan toistuvasti Ruotsin syyskuussa järjestämään Aurora-harjoitukseen. Puolustusministerin toiminta on herättänyt kritiikkiä, sillä hänen suunnittelemistaan nostaa harjoitukset esiin Yhdysvaltain puolustusministerin kanssa ei tiennyt edes puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti onkin kertonut lukeneensa asiasta lehdistä.

– Sipilän hallituksen ulkopoliittisesta toiminnasta syntyy kuitenkin varsin kehno kuva, mikäli tasavallan presidentti saa tietoonsa vastaavanlaisia avauksia vasta lehdistä  ja televisiosta, Kari huomautti Demokraatille.

Hän totesi vielä, ettei ongelma ilmennyt edes ensimmäistä kertaa, vaan ongelma on esiintynyt jo aikaisemminkin muun muassa keskusteltaessa Ahvenanmaasta. Puolustusministeri nosti lokakuussa esille Ahvenanmaan aseman sotilaallisena tyhjiönä ja ennakoi Ruotsin kanssa tehtävää yhteistyötä Ahvenanmaan puolustamiseksi.

Puolustusministeriä on kritisoitu muun muassa siitä, että hän olisi kutsunut Yhdysvallat Suomeen sotaharjoituksiin ilman ennakkovaroitusta. Häntä on myös moitittu kyseisen esityksen pyrkimyksenä olleen oman profiilinsa nostoa varten.

Puolustusministeri Niinistö korosti itse kuulemisen jälkeen, ettei hän ollut kutsunut Yhdysvaltoja mukaan puolustusharjoituksiin, vaan ainoastaan tiedottanut sellaisten olevan suunnitteilla.

– Olen informoinut eri maita mahdollisuudesta järjestää Suomessa monikansallinen sotaharjoitus. Mitään kutsuja ei ole lähetetty, Niinistö totesi.

Kari kuitenkin totesi, että jokainen voi kysyä, mitä eroa tiedottamisella ja kutsumisella on kyseisessä tapauksessa.

– Varsinkin, jos samaan aikaan pitää esillä tällaista suursotaretoriikkaa, joka ehkä omaltakaan osalta ei ole kaikkein paras ilmaisu niille tavoitteille, joille Suomi omaa puolustustaan rakentaa, hän sanoi.

Niinistön tavoitteena monikansallinen kaikki puolustushaarat käsittävä harjoitus.

Puolustusministeri itse kertoi valiokunnan kokouksen jälkeen, että valiokunnassa oli haluttu kuulla lisätietoja ajatuksesta järjestää pääsotaharjoitus 2020-luvun alussa.

– En voi valiokunnan puolesta puhua, siellä on varmasti erilaisia mielipiteitä. Kehuja ja kritiikkiä oli äsken tarjolla, Niinistö kommentoi kuulemista.

Keskustelua hänen mukaansa oli syntynyt muun muassa siitä, minkälaista harjoitusta oltaisiin aikeissa järjestää.

– Oli vähän väärinkäsitystäkin. Tässähän olisi tarkoitus järjestää saman tyyppinen harjoitus kuin Ruotsin Aurora-harjoitus viime syyskuussa. Eli monikansallinen kaikki puolustushaarat käsittävä harjoitus.

– Harjoitukseen voisi osallistua esimerkiksi 10 000 varusmiestä, joka on loppusotakokoonpano ikäluokalla. Sitten joitain tuhansia reserviläisiä sekä meille läheisistä kumppanimaista, Pohjoismaista, Baltiasta, Yhdysvalloista ja Saksasta.

Harjoituksen kokonaismiehitysmäärä voisi Niinistön mukaan nousta noin 20 000. TP-UTVA linjaa joulukuussa ensi vuoden puolustusvoimien kansainvälisestä toiminnasta.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan asia on sen verran iso, joten sitä todennäköisesti punnitaan myös joulukuun kokouksessa. Suuren sotaharjoituksen valmistelu voi kestää kuitenkin pitkään, jopa 2–3 vuotta.

– Joulukuu on ensimmäinen mahdollisuus tehdä asiasta linjauksia. Olettaisin, että tämä on osa isompaa kokonaisuutta, eikä tästä pidetä erillistä TP-UTVAa.

Kanerva totesi myös, että Niinistön tekemä keskustelunavaus ryöpsähti kieltämättä hieman silmille yhdelle sun toiselle.

– Mutta ei tämä nyt valtakuntaa horjuta. Ei tässä sellaisia aineksia ole. Luulen, että tässä on aallokko rauhoittumassa.

– Valiokunnan yleistunnelma ei ollut millään tavoin päällekarkaava, Kanerva vielä totesi.

Juttuun on päivitetty Ilkka Kanervan kommentit klo 13:24. 

HS-kysely: 65% haluaa lisää valinnanvapautta – enemmistö ei silti kasvattaisi yksityisten kakkua

Kuva: lehtikuva / milla takala

Enemmistö suomalaisista haluaisi, että potilaan valinnanvapautta terveydenhuollossa lisätään merkittävästi, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Tätä mieltä on 65 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Vastaajista 22 prosenttia ei puolestaan haluaisi, että valinnanvapautta lisätään. 13 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.

Se, miten valinnanvapaus toteutetaan, näyttää kuitenkin mietityttävän, HS kirjoittaa. 52 prosenttia vastaajista ei kannata ajatusta, että yksityisen tuotannon osuus terveydenhuollossa kasvaisi. 30 prosenttia pitää hyvänä sitä, että yksityisten osuus terveydenhuollossa kasvaa.

Poliittinen suuntautuminen vaikuttaa mielipiteisiin vahvasti. Kokoomuslaisittain ajattelevista 80 prosenttia haluaisi, että valinnan mahdollisuuksia lisätään. Penseimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat, mutta heistäkin 42 prosenttia haluaisi potilaalle nykyistä enemmän valinnan mahdollisuutta.

Kantar TNS haastatteli tutkimusta varten noin 1 100 ihmistä marraskuussa. Virhemarginaali on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Eduskunta: ”Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta tiedottaa, että talossa on pitkään tehty työtä seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Talon mukaan häirintää ei sivuuteta eikä siitä vaieta.

”Vaikka tuloksia on saavutettu, ei eduskunta voi tyytyä muuhun kuin nollatoleranssiin. Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan.”

Eduskunnan työsuojelutoimikunta on kokouksessaan käsitellyt toimia seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi.

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa. Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

AVAINSANAT

Kokoomuslaiset sanovat nyt suoraan: ”Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kokoomuksen kansanedustajate, entiset huippu-urheilijat Pauli Kiuru, Sari Multala (purjehdus), Veera Ruoho ja Sinuhe Wallinheimo vetoavat, että liikunta- ja urheiluharrastusten parissa tapahtuvaan häirintään puututaan vakavasti.

Kansanedustajien mukaan olisi syytä myös tarkastella, voisiko lainsäätäjä tehdä vielä lisätoimia asiaan puuttumiseksi.

”Lasten ja nuorten liikunnan parissa työskentelee satojatuhansia vapaaehtoisia. He tekevät arvokasta työtä, josta meidän on syytä olla kiitollisia. Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia. Koko urheilukentän tulee kantaa kortensa kekoon, jotta jokaisella urheiluharrastajalla on mahdollisuus turvalliseen harrastamiseen”, kolmikko sanoo tiedotteessaan.

Vuonna 2014 tuli voimaan ”laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä”. Tavoitteena oli suojella alaikäisten lasten henkilökohtaista koskemattomuutta. Lain toimeenpanossa on kuitenkin ilmennyt haasteita.

Vuonna 2016 rikostaustaote pyydettiin vain 3 427 henkilöstä, vaikka hallituksen esityksessä vuosittaiseksi määräksi arvioitiin 20 000–40 000 otetta. Selvityksen pyytäminen on lisäksi lain mukaan vapaaehtoista. Menettelyä haittaa myös se, että rikostaustaotteen pyytämiseen pitää olla kirjallinen suostumus vapaaehtoiseksi pyrkivältä. Lisäksi lakia sovelletaan vain sen voimaantulon jälkeen toimintaan mukaan tulleisiin vapaaehtoisiin, jolloin laaja pitkään toimineiden vapaaehtoisten joukko jää lain soveltamisalan ulkopuolelle, kokoomuskansanedustajat muistuttavat.

”Nyt voisi olla hyvä paikka kutsua lasten ja nuorten kanssa töitä tekevät harrastusjärjestöt koolle ja arvioida sitä, kuinka hyvin laki on ottanut paikkansa harrastustoiminnassa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus harrastaa ilman häirintää. Kaikki, mitä asian eteen voidaan tehdä, on tehtävä.”

Keskustelua aiheesta

”Uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin” – Ylen kysely: seksuaalista häirintää myös eduskunnassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa.

Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä. Heistä 13 sanoi joutuneensa häirinnän kohteeksi kuluvan vaalikauden aikana. Loput eli 82 vastaajista ei ollut kokenut häirintää työssään eduskunnassa.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki häirinnästä kertoneet ovat naisia.

Kysely lähetettiin kaikille eduskunta-avustajille ja -ryhmien työntekijöille eli yhteensä 223 ihmiselle.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

Haatainen avaa tänään eduskunnan ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä

Kuva: Meeri Koutaniemi
SDP:n Tuula Haatainen on ensimmäinen allekirjoittaja #Metoo-keskustelualoitteessa, jota on tuettu myös muista puolueista.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä.

Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta.

Sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähtenyt #metoo-kampanja on nostanut seksuaalisen häirinnän otsikoihin kotimaassa ja maailmalla, mutta Suomen politiikassa asia ei ole noussut puheenaiheiden kärkeen.

– Nyt on tullut aika, että poliittiset päättäjät ottavat asian esille ja alkavat tehdä töitä sen eteen, että seksuaalinen häirintä saadaan kitkettyä yhteiskunnastamme, SDP vaati aloitteessaan.

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen avaa keskustelun aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana. Hän katsoo, että keskeisten poliitikkojen, kuten ministerien, kansanedustajien ja puolueiden puheenjohtajien, pitää ottaa kantaa häirintää vastaan.

– Keskeinen asia tässä on se, että tehdään selväksi, että tämä ei ole oikein, vaan se on raukkamaista käyttäytymistä, jos toista painostetaan ja harrastetaan seksuaalista häirintää, sanoi Haatainen STT:lle.