Puolustusministerin taannoinen “viides kolonna” -viittaus nousi eduskunnan keskusteluun – Tuore sisäministeri: “En voi allekirjoittaa”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sisäministerinä aloittanut Kai Mykkänen (vas.) ja kokoomuksen Ben Zyskowicz eduskunnan täysistunnossa Helsingissä.

Kansanedustajat Eero Heinäluoma (sd.) ja Mika Kari (sd.) kiinnittivät tiistaina eduskunnan täysistuntosalissa käydyssä lähetekeskustelussa huomiota puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) taannoiseen puheeseen, jossa ministeri viittasi kaksoiskansalaisia ”viidentenä kolonnana”.

– Koskien tätä kaksoiskansalaisuuskeskustelua. Tästähän puolustusministeri Niinistö käytti maanpuolustuskurssin avajaisissa, hyvin arvovaltaisella paikalla, puheenvuoron, jossa hän leimasi Suomen kaksoiskansalaiset ”viidenneksi kolonnaksi”, Heinäluoma toi täysistuntosalissa esiin.

Jussi Niinistön piti valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa Helsingissä tammikuussa puheen, jossa hän totesi muun muassa, että ”viides kolonna on torjuttava jo rauhan aikana. Meillä tulee olla sataprosenttinen luottamus niihin henkilöihin, joita nimitämme maanpuolustuksen avaintehtäviin. Niin ikään näillä henkilöillä tulee olla sataprosenttinen lojaliteetti Suomeen”.

Niinistö viittasi ”viidennellä kolonnalla” kaksoiskansalaisiin, jotka toimivat puolustusvoimien sotilasviroissa. Hallitus on suunnittelemassa lakia, jolla pyritään rajoittamaan kaksoiskansalaisten pääsyä tiettyihin sotilasvirkoihin.

Pidän puheenvuoroa erittäin huonosti harkittuna.

Heinäluoma julisti täystuntosalissa pitävänsä Niinistön taannoista puheenvuoroa käsittämättömänä.

– Meillä on 100 000 suomalaista, joilla on jonkun toisen maan kansalaisuus, ja he ovat toimineet hyvässä uskossa sen mukaisesti kuin Suomen valtio on kehottanut toimimaan vuosien ajan.

Heinäluoma ihmetteli, että nyt yhtäkkiä maan hallituksen riveistä on tuotu esiin, kuinka tällaiset henkilöt edustavat viidettä kolonnaa, siis uhkaa Suomen turvallisuudelle.

– Pidän puheenvuoroa erittäin huonosti harkittuna ja ihmettelen myös sitä, että se on otettu hiljaisuudella vastaan hallituksen riveissä. Meillä on jopa hallituksen sisällä henkilöitä, jotka ovat kaksoiskansalaisia. Heidänkin isänmaallisuutensa asetetaan tällaisella puheenvuorolla kyseenalaiseksi. Ymmärrän riskeihin varautumisen, se on oikein, mutta kyllä on erityinen vastuu siinä, että valtioneuvoston jäsenet eivät leimaa kokonaisia kansanosia mielivaltaisella tavalla epäisänmaallisiksi, riskeiksi Suomen turvallisuudelle.

– Kun nyt paikalla on uusi sisäministeri, pitäisin perusteltuna, että hän valottaisi omaa näkökantaansa tähän keskusteluun, Heinäluoma totesikin osoittaen sanansa alkuviikosta virkaansa astuneelle sisäminsiteri Kai Mykkäselle (kok.).

Myös Mika Kari viittasi puheenvuorossaan Niinistön taannoiseen kielikuvaan.

– Edustaja Heinäluoman painavaan puheenvuoroon on helppo yhtyä, myös hallintovaliokunnan jäsenenä. Puolustusministerin puheenvuorot ”viidennestä kolonnasta” ovat puheenvuoroja, joihinka pitää hallitukselta tulla vastaus. Ne eivät voi olla vain yksittäisen ministerin sinänsä arvokkaassa tilaisuudessa heittämiä omia henkilökohtaisia mielipiteitä, vaan väkisin eri lainsäädännön uudistamisen vaiheissa tulee esiin, mikä on hallituksen virallinen kanta tähän kaksoiskansalaisuuskysymykseen, Kari muun muassa totesi.

– Meillä kaikilla niin valtioneuvostossa kuin muuallakin on yhteisiä tuttuja kaksoiskansalaisia, joidenka isänmaallisuuden epäily kategorisesti ei ole millään tavalla perusteltavaa, päinvastoin tuomittavaa. Tähän asiakokonaisuuteen uskon, että ministeri vastaa.

Puheenvuorot eivät sinänsä liittyneet käsittelyssä olevaan lakiin.

Ministeri Mykkänen vastasikin hieman myöhemmin pitämässään vastauspuheenvuorossa Karin ja Heinäluoman esittämään kysymykseen, vaikkakin hän toi esiin, ettei puheenvuorot sinänsä liittyneet käsittelyssä olevaan lakiin.

–  En itse voi allekirjoittaa viidennen kolonnan viittauksia. Meillä on laillinen oikeus kaksoiskansalaisuuteen olemassa, ja ihmiset ovat tietysti tasavertaisia suomalaisia silloin.

Ministeri korosti, että samalla kun hallitus miettii esimerkiksi Rajavartiolaitoksen avainvirkojen kelpoisuuksia, on selvää, että Suomessa on korostunut riski painostuksesta myös kaksoiskansalaisuuteen liittyen ulkovaltojen taholta.

– Tähän meidän on tarpeen löytää keino puuttua myös näiden kyseisten viranhaltijoiden oman turvallisuuden kannalta.

– Toisaalta olen sitä mieltä, että meidän täytyy pyrkiä löytämään keino, joka mahdollisimman vähän loukkaa tasavertaisuutta lain edessä kansalaisuuksiin katsomatta. Tätä työtä nyt kyllä tehdään ja toivottavasti päästään tasapainoiseen ratkaisuun. Vaikka ratkaisu koskee pientä joukkoa, niin se on periaatteellisesti merkittävä ja tarkoin punnittava asia, kuten täällä edustajat Heinäluoma ja Kari ovat myöskin sanoneet.

Heinäluoma ja Kari olivat tyytyväisiä Mykkäsen puheenvuoroon.

– Olin oikein tyytyväinen siitä, että kansanosaa ei voi kategorisesti vain tuomita epäisänmaalliseksi tällaisilla ilmaisuilla. Sitähän tämä ilmaisu käytännössä tarkoitti, Kari vielä totesi.

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta