Puolustusministeriön mukaan ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa ministeriöiden toimivaltasuhteisiin ja aiheuttaa epäselvyyttä turvallisuuspoliittisen toimivallan jakautumisessa.

Valtioneuvoston kansliaan on ehdotettu pääministerin turvallisuuspoliittisen neuvonantajan tehtävän perustamista sekä uuden turvallisuuspoliittisen neuvonannon yksikön perustamista. Ehdotusta on perusteltu sillä, että Nato-jäsenyys lisää turvallisuuspoliittisten asioiden merkitystä pääministerin työssä.

Puolustusministeriö kertoo lausunnossaan pitävänsä toimivana nykyistä Nato-asioiden käsittelyä, jossa valmistelu tehdään puolustusministeriön ja ulkoministeriön johdolla. Keskeiset Natoa koskevat ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat linjataan tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa (tp-utva).

EHDOTUSTA ovat aiemmin kritisoineet lausunnoissaan myös esimerkiksi presidentin kanslia, ulkoministeriö ja Pääesikunta. Presidentin kanslia sanoi lausunnossaan, ettei se näe tarpeellisena eikä tarkoituksenmukaisena perustaa Nato-jäsenyyden varjolla uutta yksikköä valtioneuvoston kansliaan.

Puolustusministeriö antoi lausunnossaan moitteita myös lausuntopyynnön poikkeuksellisen lyhyestä aikataulusta, jota ei perusteltu. Muun muassa presidentin kanslia esitti aikaisemmin kritiikkiä samasta asiasta. Lausunnot olisi alun perin pitänyt antaa jo viime viikolla, mutta puolustusministeriö ilmoitti jo etukäteen lausuntonsa myöhästyvän.

-  Uusien toimintatapojen ja tehtävien luominen edellyttää puolustusministeriön käsityksen mukaan laajapohjaista ja yhteistyössä tehtyä perusteellista valmistelua, ministeriö lausuu.

Asetuksen ehdotettiin tulevan voimaan jo maaliskuun alussa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi tiistaina, että turvallisuuspoliittisen neuvonantajan nimittäminen voi lykkääntyä seuraavan hallituskauden puolelle.

Marin sanoi pitävänsä perusteltuna, että tuleva pääministeri arvioi, onko turvallisuusneuvonantajalle tarvetta.