Ministeriö on pyytänyt asiaan näkemystä Oikeuskanslerinvirastolta. Oikeuskansleri on ylin laillisuusvalvoja, joka valvoo valtioneuvoston ja presidentin toiminnan lainmukaisuutta.

Oikeuskanslerinvirasto vastasi ministeriön tiedusteluun maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Vastauksessa kerrotaan, että lähtökohtaisesti Ukrainalle annettavan avun valmistelu ja päätöstä koskevan esityksen tekeminen kuuluu toimitusministeristön toimivaltaan.

-  Tässä on siinä mielessä kiireellinen asia, että Ukraina on varsin riippuvainen EU:n ja muiden länsimaiden toimittamasta avusta. Kyseessä on siinä mielessä jo tehdyn eurooppalaisen poliittisen sitoumuksen jatkamisesta, oikeuskansleri Tuomas Pöysti tarkentaa STT:lle.

Istuva hallitus pyytää eron presidentiltä pian eduskuntavaalien jälkeen. Presidentti pyytää perinteisesti hallitusta jatkamaan juoksevat asiat hoitavana toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on muodostettu.

Toimitusministeristöllä on muodollisesti sama toimivalta kuin hallituksella ennen eronpyyntöä. Perinteisesti sen kuitenkin odotetaan hoitavan vain välttämättömät rutiinit ja kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää uudelle hallitukselle. Näin ollen sen odotetaan pidättäytyvän uusista tai laajakantoisista poliittisista aloitteista, Oikeuskanslerinvirasto linjaa verkkosivuillaan.

Pöystin mukaan presidentin rooli asiassa helpottaa toimitusministeristön liikkumatilaa. Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

-  Presidentti nimenomaan edustaa jatkuvuutta. Eduskuntavaalien jälkeen kaikki valtioelimet eivät ole järjestäytymistilassa, Pöysti sanoo.

Oikeuskansleri linjaa toimitusministeristön toimivallasta kuitenkin lopullisesti vasta, kun hän näkee esityksen konkreettisen sisällön silloin, kun se viedään valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi.

-  Jos avun luonne ja määrä muuttuvat todella olennaisesti, silloin täytyy katsoa kukin tilanne.

STT SAI ministeriön ja viraston välisen viestinvaihdon tietopyynnöllä. Viestin perusteella puolustusministeriön resurssipoliittista osastoa johtava Tarja Jaakkola tiedusteli asiaa kansliapäällikkö Esa Pulkkisen pyynnöstä.

-  Tuo oli hyvä ja selkeyttävä linjaus meidän suhteen, että lähtökohtaisesti [puolustusapua Ukrainalle] voidaan käsitellä toimitusministeristön aikana, Jaakkola sanoo STT:lle.

Suomi valmistelee parhaillaan 14:ttä apupakettia Ukrainalle. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) määräsi paketin valmistelusta palattuaan ministeriksi helmikuun lopussa.

Uusista asetoimituksista on päätetty keskimäärin kerran kuukaudessa, eli tuoreimmasta tukilähetyksestä voidaan hyvinkin päättää ennen vaaleja tai hallituksen eroa. Nykyhallituksen odotetaan jättävän eronpyyntönsä pääsiäisen jälkeen.

Ylijohtaja Jaakkola ei ota kantaa siihen, tuleeko toimitusministeristö käsittelemään uutta apupakettia. Hän ei halua spekuloida asialla, joka liittyy uuden hallituksen muodostamisen kestoon.

-  Jos hallitusneuvottelut ovat nopeat, hyvinkin voi olla, ettei toimitusministeristön aikana tule uusia apupaketteja. Jos se kestää pidempään, katsoen mikä sodan tilanne on, hyvinkin mahdollista on, että asiaa edistetään toimitusministeristön aikana, Jaakkola sanoo.

Hän kertoo, että ministeriö valmistelee puolustusavun toimittamista Ukrainalle tapauskohtaisesti yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Lisäksi istuva ministeri antaa asiasta oman ohjauksensa.

-  Tällä hetkellä itselläni ei ole sellaista ohjausta, että lähtisin valmistelemaan toimitusministeristön ajalle isompaa kokonaisuutta.

Jaakkolan mukaan budjettivalta eli raha ei ole Ukraina-avusta päättämisen este, vaikka hallituksen muodostaminen olisi kesken. Materiaalilahjoitukset on tehty Puolustusvoimien varastossa olevasta materiaalista. Korvaavien hankintojen rahoituksesta päätetään erikseen valtion budjetissa tai lisätalousarvioissa.

Ilkka Hemmilä / STT