D-analyysit

Puolustuspolitiikan linjan muutos

Lehtikuva
Kolumnit

Sirpa Paatero

SDP:n kansanedustaja

Suomi osallistui Norjan isännöimään Trident Juncture -harjoitukseen loka-marraskuun vaihteessa.
Lehtikuva
Kolumnit

Sirpa Paatero

SDP:n kansanedustaja

Suomi osallistui Norjan isännöimään Trident Juncture -harjoitukseen loka-marraskuun vaihteessa.
Lehtikuva
Kolumnit

Sirpa Paatero

SDP:n kansanedustaja

Suomi osallistui Norjan isännöimään Trident Juncture -harjoitukseen loka-marraskuun vaihteessa.

Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistä linjanvetoa, presidentillä vahvistettuna. Tämä on ollut Suomen vahvuus ja pohja, johon eri hallitukset ovat aloittaessaan voineet tukeutua.

Elämme muuttuvassa maailmassa, jossa on toisaalta vähemmän sotia ja konflikteja kuin pitkään aikaan, mutta toisaalta Ukrainan tilanne on meillä muistissa.

Näihin muuttuviin tilanteisiin on sovitettava omat linjamme yhteistyössä EU:n kanssa. Nykyisen hallituksen aikana näyttää linja jonkun verran muuttuneen ilman, että siitä on erikseen päätetty suhteessa kansainvälisiin sotaharjoituksiin ja kriisinhallintaan.

Puolustusvaliokunnassa seuraamme osallistumista kansainvälisiin sotaharjoituksiin. Kun katsotaan tämän hallituskauden määriä, ovat ne lisääntyneet, ja ensi vuodelle kasvua tästä vuodesta on 81:stä 92:een. Toinen uudenlainen piirre on, että joissakin Suomessa olevissa harjoituksissa on johtovastuussa Yhdysvallat.

Valitettavasti puolustusministeri asettaa vastakkain kriisinhallinnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen, millaista asetelmaa ei pitäisi tehdä.

Perustelu osallistumisesta kansainvälisiin sotaharjoituksiin on pitkälti sama kuin osallistumisessa sotilaalliseen kriisinhallintaan eli puolustuskyvyn ja valmiuden ylläpito. Molempia tarvitaan, mutta samaan aikaan, kun kansainvälisiin sotaharjoituksiin osallistuminen on lisääntynyt, on kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen vähentynyt koko 2000-luvun.

Ensi vuodelle se on vähenemässä edelleen. Samaan aikaan puhutaan, että Suomella on kokoaan suurempi rooli kriisinhallinnassa, jonka kautta kannamme osaltaan myös kansainvälistä vastuuta.

Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta määrittelee, että kriisinhallintahenkilöstöä saa vaihtohenkilöstöä ja koulutuksessa olevaa henkilöstöä lukuun ottamatta olla enintään 2 000 henkilöä. Tämän hetken määrä on noin 500. On tietysti huomioitava, että operaatioiden haastavuus ja sitä myöten osallistumisen hinta on kasvanut.

Valitettavasti puolustusministeri asettaa vastakkain kriisinhallinnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen, millaista asetelmaa ei pitäisi tehdä. Suhtautuminen näkyi jo hallitusohjelman kirjauksissa, jonka mukaan ”vähennetään osallistumista sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin…”, mutta missään ei taidettu linjata, että vastaavasti kansainvälisten sotaharjoitusten määrää lisätään.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 46 Demokraatti
NYT LOPPUI JUOMINEN - Aiemmin nuoret ryyppäsivät Islannin kansallispäivänäkin
PÄÄTOIMITTAJALTA - Kun idoli paljastuu petturiksi
ANTTI HEIKKINEN - Menestyskirjailijalla on monta rautaa tulessa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat