Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg kyberuhkista: ”Ne ovat koko suomalaisen yhteiskunnan asia”

Kuva: Jari Soini

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg kertoo Demokraatin videohaastattelussa, miten ennakoimattomina hän pitää kyberuhkia.

– Kyberuhkat ovat nyt jo arkipäivää. Verkkohyökkäyksiä tapahtuu valtavia määriä eri organisaatioiden laitteita kohtaan Suomessa koko ajan. Sinänsä ne eivät siis ole yllätys, eikä niiden pitäisi enää olla yllätys kenellekään eikä millekään organisaatiolle, vaan niiden tulisi valmistautua näihin. Olkoot se sitten liikeyritys, valtion organisaatio, tai me puolustusvoimat. Me puolustusvoimat valmistaudumme näihin omalta osaltamme, hän kertoo.

– Välillä kysytään, voisimmeko me tulla tekemään kybertoimia eri puolille Suomea. Ei, puolustusvoimien ei tule sitä tehdä, vaan se on koko suomalaisen yhteiskunnan asia. Suomalaisen yhteiskunnan tulee varautua kyberuhkiin, Lindberg lisää.

Lisäksi puolustusvoimain komentaja vastaa, varautuuko Suomi nyt riittävästi kyberuhkiin.

– Se on mahdotonta etukäteen määritellä, mikä on riittävä taso. Kybertoimijat ovat maailmanlaajuisia, koska kybertoimintaa valtioiden rajat eivät millään lailla rajoita. Mistä tahansa voi yllättäen kohdistua hyökkäys mihin tahansa suomalaiseen järjestelmään, joka on kytkettynä verkkoon. Tässä voi vaan todeta, että panostuksia tulee tehdä. On vaikea sanoa etukäteen sitä, onko se riittävä.

– Kaikkien viranomaisten, jotka vastaavat näistä asioista, ja myös tietysti liikeyritysten johdon tulee miettiä se, miten kriittinen tieto suojataan ja paljonko tulee uhrata siihen rahaa, jotta vakuututaan, että heidän ja meidän omat järjestelmät on suojattu. Vielä kaiken tämänkin jälkeen aina välillä tulee ikäviä yllätyksiä siitä, että on pystytty tunkeutumaan järjestelmiin.

– Erittäin tärkeää on se, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei saisi olla sellaisia kriittisiä järjestelmiä, jotka säätelevät meidän perustoimintojamme, ja paljastuisi jälkikäteen, ettei niihin uhrattu riittävästi rahaa, Lindberg selvittää.

Jarmo Lindbergin laaja haastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 11. toukokuuta ja verkkoversio jutusta keskiviikkona 10. toukokuuta.

Miksi yli 50-vuotias tuntuu olevan hukkakauraa, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen?

Kuva: Jari Soini

SDP:n puoluesihteerin tehtävät jättävä 52-vuotias Reijo Paananen antaa Demokraatin videohaastattelussa neuvoja, miten vähän iäkkäämpikin voi saada uuden alun, jos työpaikka lähtee alta syystä tai toisesta. Hänellä itsellään uusi työ on jo tiedossa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

D-Studio: Nasima Razmyar: Selkeästi natsistiset liikkeet pitää kyetä kieltämään

Ensimmäiset kansanedustajat allekirjoittivat torstaina Huominen ilman pelkoa -kampanjan aloitteen, joka pyrkii saamaan järjestäytyneen rasismin rikoslakiin.

Joukossa oli SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar, joka kävi eduskunnassa äitiysvapaaltaan allekirjoitustilaisuudessa.

– Minusta on tärkeätä, että sosialidemokraatit on mukana tässä. Sosialidemokraatit ovat tässä koko keskustelussa pitkään olleet mukana ja vuosi sitten teimme aloitteen, jotta koko eduskunta keskusteli rasismista ja ääriliikkeistä eli ihan samoista kysymyksistä.

Aloite on syntynyt jo ennen tapausta, jossa henkilö kuoli Suomen Vastarintaliikkeen mielenosoituksen yhteydessä.

– Minusta se on älyttömän traagista ja on ikävä, että jotain pitää tapahtua, että ihmiset heräävät. Mutta kyllä tätä (Huominen ilman pelkoa -kampanjaa) on pidempään valmisteltu ja oli hienoa, että he pyysivät, että olen mukana allekirjoittamassa. Ilman muuta uskon ja toivon, että sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä laajemminkin tämän allekirjoittavaa.

– Kyllä minun mielestä tällaiset selkeästi natsistiset liikkeet, joilla on tunnukset olemassa ja he tunnuksillaan kävelevät tuolla kadulla ja osoittavat mieltään, niin hyvänen aika kyllä meidän sellaiset pitää kyetä kieltämään, Razmyar sanoo.

Kampanjan tavoitteena on saattaa järjestäytynyt rasismi rikoslakiin yli 100 kansanedustajan allekirjoittamalla lakialoitteella.

Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin -kampanja on poliittisesti sitoutumaton. Sen ovat käynnistäneet vihreiden nuorten puheenjohtajat Jaakko Mustakallio ja Saara Ilvessalo.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan väkivaltaiset äärijärjestöt ja niiden tunnukset on kiellettävä. Hän kertoi tänään, että hallitus arvioi maanantaina tarvetta lainsäädännön muuttamiseen.

D-studio: Filatov demarikonkareille – ”Herrojen korotukset uhka eläkejärjestelmälle”

Kuva: Ulla Winter

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) ei lämpene demarikonkareiden ehdotukselle, jossa he haluavat eroon työeläkkeiden taitetusta indeksistä. Filatov kommentoi asiaa Demokraatille eduskunnan syyskauden ensimmäisen istunnon alla.

D-studio: Marin ja Sarkkinen haluavat eroon politiikan sukupuolirooleista

Demokraatin D-studio haastatteli Suomi-areenalla SDP:n kansanedustaja Sanna Marinia ja vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkista Nuorten kansanedustajien paneelin jälkeen. Marin ja Sarkkinen kertovat haastattelussa mietteitään Suomen ajankohtaisimmista haasteista ja siitä, millainen on olla nuori nainen eduskunnassa.

– Haluaisin, että ihmiset näkevät, että olen muutakin kuin nuori ja nainen, ja että ihmiset muodostaisivat mielipiteensä minusta sen perusteella mitä sanon, Sarkkinen sanoo.

Marin pitää älyttömänä puheita rautarouvista ja kylmistä naisista.

– Ihmistä ei pitäisi jaotella sukupuolen perusteella, enkä pidä kylmä, kova nainen – tai pehmeä perheenäiti -jaotteluista. Nämä stereotypiat kannattaa unohtaa saman tien, Marin sanoo.

Sukupuolijakaumat vaikuttavat myös eduskuntatyössä.

– Olen talousvaliokunnassa, jossa on 17 jäsentä, joista kolme on naisia, ja sanoisin että keskustelun ja työskentelyn kannalta olisi parempi jos sukupuolijakauma olisi siellä tasaisempi. Sama koskee myös sosiaali- ja terveysvaliokuntaa, jossa jakauma on päinvastainen. Sukupuolijakauma vaikuttaa keskustelun näkökulmiin ja aiheisiin, Sarkkinen sanoo.

Sarkkinen ja Marin toivat esille myös, että medialla on suuri rooli siinä, miten naisten johtajuutta ja toimijuutta politiikassa käsitellään.

– Oli hämmentävää, kun vasemmistoliitolla oli puoluekokous kesäkuussa ja mediassa tuli moraalista paniikkia siitä, että puoluejohtoon tuli tällä kertaa valittua naisia enemmän kuin miehiä. Samanlaista paniikkia ei tullut, kun muissa puolueissa johtoon valittiin enemmän miehiä kuin naisia, Sarkkinen huomauttaa.

– Minua nauratti ennen ennen vaaleja, kun sanottiin muun muassa minun, Hannan ja Li Anderssonin myötä, että nyt nuoret naiset ryntäävät politiikkaan, vaikka kyseessä oli vain muutama ihminen. Tämä kertoo, että yhteiskunnassamme normina on olla keski-ikäinen mies, Marin lisää.

Marinin ja Sarkkisen mukaan pitää kuitenkin muistaa, että keski-ikäisissä miehissäkin on eroja.

– Ei pidä tytötellä muttei myöskään seditellä, Sarkkinen sanoo.