ehdokaspaneli

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg kyberuhkista: ”Ne ovat koko suomalaisen yhteiskunnan asia”

Kuva: Jari Soini

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg kertoo Demokraatin videohaastattelussa, miten ennakoimattomina hän pitää kyberuhkia.

– Kyberuhkat ovat nyt jo arkipäivää. Verkkohyökkäyksiä tapahtuu valtavia määriä eri organisaatioiden laitteita kohtaan Suomessa koko ajan. Sinänsä ne eivät siis ole yllätys, eikä niiden pitäisi enää olla yllätys kenellekään eikä millekään organisaatiolle, vaan niiden tulisi valmistautua näihin. Olkoot se sitten liikeyritys, valtion organisaatio, tai me puolustusvoimat. Me puolustusvoimat valmistaudumme näihin omalta osaltamme, hän kertoo.

– Välillä kysytään, voisimmeko me tulla tekemään kybertoimia eri puolille Suomea. Ei, puolustusvoimien ei tule sitä tehdä, vaan se on koko suomalaisen yhteiskunnan asia. Suomalaisen yhteiskunnan tulee varautua kyberuhkiin, Lindberg lisää.

Lisäksi puolustusvoimain komentaja vastaa, varautuuko Suomi nyt riittävästi kyberuhkiin.

– Se on mahdotonta etukäteen määritellä, mikä on riittävä taso. Kybertoimijat ovat maailmanlaajuisia, koska kybertoimintaa valtioiden rajat eivät millään lailla rajoita. Mistä tahansa voi yllättäen kohdistua hyökkäys mihin tahansa suomalaiseen järjestelmään, joka on kytkettynä verkkoon. Tässä voi vaan todeta, että panostuksia tulee tehdä. On vaikea sanoa etukäteen sitä, onko se riittävä.

– Kaikkien viranomaisten, jotka vastaavat näistä asioista, ja myös tietysti liikeyritysten johdon tulee miettiä se, miten kriittinen tieto suojataan ja paljonko tulee uhrata siihen rahaa, jotta vakuututaan, että heidän ja meidän omat järjestelmät on suojattu. Vielä kaiken tämänkin jälkeen aina välillä tulee ikäviä yllätyksiä siitä, että on pystytty tunkeutumaan järjestelmiin.

– Erittäin tärkeää on se, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei saisi olla sellaisia kriittisiä järjestelmiä, jotka säätelevät meidän perustoimintojamme, ja paljastuisi jälkikäteen, ettei niihin uhrattu riittävästi rahaa, Lindberg selvittää.

Jarmo Lindbergin laaja haastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 11. toukokuuta ja verkkoversio jutusta keskiviikkona 10. toukokuuta.

Päät keinuivat Tuskassa – meno yltyi infernaaliseksi

Tuska Open Air –hevifestivaali järjestettiin viime viikonloppuna 20. kerran ennätysyleisön saattelemana Helsingissä.

D-crew matkasi sunnuntaina selvittämään, mikä on meno aurinkoisessa Suvilahdessa festareiden viimeisenä päivänä.

Crew pääsi visiittinsä aikana muun muassa sukeltamaan tuntemattomana pysyttelevän hevi-yhtyeen keikkabussiin, haastamaan ihmisiä moshaus-kilpailuun sekä ihmettelemään sisäänkäynnin yhteyteen paalutettuja torsoja.

Hevimiehet ja -naiset puolestaan osoittautuivat lempeäksi ja vastaanottavaiseksi sakiksi, jonka seurassa ei tarvitse kainostella!

Katso video.

AVAINSANAT

Kansalaiset pääsevät muistelemaan Mauno Koivistoa – kaikki ovat tervetulleita

Kaikki ovat tervetulleita keskiviikkona muistelemaan äskettäin edesmennyttä presidentti Mauno Koivistoa.

Tilaisuus järjestetään 31. toukokuuta Helsingin Paasitornissa Juho Rissanen -salissa kello 15–17. Kahvia on tarjolla jo klo 14.30.

Tilaisuuden alussa puhuvat presidentti Tarja Halonen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Tilaisuuden avaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Keskustelua johdattelee Koiviston läheinen ystävä, talousmies ja entinen ministeri Seppo Lindblom.

Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 93-vuotiaana. Hänet haudattiin valtiollisin menoin helatorstaina.

Muistelutilaisuuteen voi herkistyä jo etukäteen katsomalla videolta tunnelmia Mauno Koiviston hautajaisista. Videolla soivan musiikin esittäjänä on Polyteknikkojen kuoro johtajanaan Tapani Länsiö. Videon on ohjannut ja kuvannut Kari Ylitalo ja editoinut Jarno Kivelä Jedit Oy:stä. Tuotanto on Demokraatin.

Maailma kävi kylässä – ja Irina houkuteltiin tanssiin

Mikä oli meno Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingin Kaisaniemessä viime viikonloppuna? D-Crew kävi ottamassa selvää.

Selväksi kävi se, että Suomi on muuttunut kansainväliseksi ja siitä pitää olla tyytyväinen.

Toimittaja Topi Juga tapasi laulaja Irinan, joka kertoi matkoistaan maailmalla – ja kaksikko uppoutui myös tanssinpyörteisiin.

Katso video tästä

Miksi yli 50-vuotias tuntuu olevan hukkakauraa, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen?

Kuva: Jari Soini

SDP:n puoluesihteerin tehtävät jättävä 52-vuotias Reijo Paananen antaa Demokraatin videohaastattelussa neuvoja, miten vähän iäkkäämpikin voi saada uuden alun, jos työpaikka lähtee alta syystä tai toisesta. Hänellä itsellään uusi työ on jo tiedossa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

D-Studio: Nasima Razmyar: Selkeästi natsistiset liikkeet pitää kyetä kieltämään

Ensimmäiset kansanedustajat allekirjoittivat torstaina Huominen ilman pelkoa -kampanjan aloitteen, joka pyrkii saamaan järjestäytyneen rasismin rikoslakiin.

Joukossa oli SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar, joka kävi eduskunnassa äitiysvapaaltaan allekirjoitustilaisuudessa.

– Minusta on tärkeätä, että sosialidemokraatit on mukana tässä. Sosialidemokraatit ovat tässä koko keskustelussa pitkään olleet mukana ja vuosi sitten teimme aloitteen, jotta koko eduskunta keskusteli rasismista ja ääriliikkeistä eli ihan samoista kysymyksistä.

Aloite on syntynyt jo ennen tapausta, jossa henkilö kuoli Suomen Vastarintaliikkeen mielenosoituksen yhteydessä.

– Minusta se on älyttömän traagista ja on ikävä, että jotain pitää tapahtua, että ihmiset heräävät. Mutta kyllä tätä (Huominen ilman pelkoa -kampanjaa) on pidempään valmisteltu ja oli hienoa, että he pyysivät, että olen mukana allekirjoittamassa. Ilman muuta uskon ja toivon, että sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä laajemminkin tämän allekirjoittavaa.

– Kyllä minun mielestä tällaiset selkeästi natsistiset liikkeet, joilla on tunnukset olemassa ja he tunnuksillaan kävelevät tuolla kadulla ja osoittavat mieltään, niin hyvänen aika kyllä meidän sellaiset pitää kyetä kieltämään, Razmyar sanoo.

Kampanjan tavoitteena on saattaa järjestäytynyt rasismi rikoslakiin yli 100 kansanedustajan allekirjoittamalla lakialoitteella.

Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin -kampanja on poliittisesti sitoutumaton. Sen ovat käynnistäneet vihreiden nuorten puheenjohtajat Jaakko Mustakallio ja Saara Ilvessalo.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan väkivaltaiset äärijärjestöt ja niiden tunnukset on kiellettävä. Hän kertoi tänään, että hallitus arvioi maanantaina tarvetta lainsäädännön muuttamiseen.