Hän sanoi EU:n valtiovarainministereiden kokouksen jälkeen tiistaina medialle, että Suomi suhtautuu avoimesti komission ehdotuksiin.

-  Suomi tietenkin korostaa sitä, että tehtiin minkälaisia instrumentteja tai ratkaisuja hyvänsä, Suomen pitää olla etulinjan maana selkeästi hyötyjien puolella, Purra sanoi.

Hän lisäsi, että mahdollisten toimien tulee keskittyä nimenomaan puolustusmenoihin ja niitä koskeviin investointeihin.

Kyse on EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin aiemmin esittelemästä 150 miljardin euron rahoitusvälineestä, josta jäsenmaat voisivat hakea lainoja puolustusinvestointeihin.

VALTIOVARAINMINISTEREIDEN kokouksessa käsiteltiin myös esitystä finanssipoliittisten sääntöjen höllentämisestä puolustusmenojen osalta. Näin jäsenmaat voisivat kasvattaa puolustusmenoja ilman huolta siitä, että ne olisivat vaarassa joutua ”EU:n tarkkailuluokalle” eli sopeuttamaan talouttaan.

Purra sanoi, että asiasta kuultiin komission ajatuksia hieman lisää.

-  Todella paljon yksityiskohtia on vielä auki. Esimerkiksi se, miten puolustusmenot varsinaisesti määritellään, mitä kuuluu puolustukseen, mikä on vertailuvuosi, josta menojen kasvu lasketaan, ja niin edelleen.

Purra sanoi, ettei kukaan taida vastustaa sitä, että finanssipoliittisiin sääntöihin tarvitaan jonkinlaista joustoa, jotta puolustustarpeiden kasvuun kyetään vastaamaan.

-  Mutta samaan aikaan on yhtä tärkeää, että velkakestävyystavoitteet ja uudet finanssipoliittiset säännöt säilyttävät uskottavuutensa erityisesti markkinoiden silmissä.

Purra sanoi korostaneensa omassa puheenvuorossaan sitä, että lisäpanostukset puolustukseen vaativat priorisointia muualla budjeteissa.

-  Olen komission kanssa samaa mieltä siitä, että näiden sääntöjen jouston tukee koskea vain puolustusta ja siihen liittyviä välittömiä kriittisiä menoja ja investointeja