Putinin yllätysveto: Venäjä aloitti vetäytymisen Syyriasta

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160315 Russian President Vladimir Putin (R) meets with Defence Minister Sergei Shoigu (unseen) and Foreign Minister Sergei Lavrov (L) at the Kremlin in Moscow on March 14, 2016. Russian President Vladimir Putin on March 14 ordered the defence ministry to begin the withdrawal of Russian forces from Syria on March 15. / AFP / SPUTNIK / MIKHAIL KLIMENTYEV - LEHTIKUVA / AFP
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov (vasemmalla) neuvotttelivat eilen Syyrian tilanteesta Kremlissä.

Venäjä on tänä aamuna alkanut vetää joukkojaan Syyriasta. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että Venäjän lentotukikohdan teknikot ovat alkaneet valmistella kaluston lastaamista koneisiin ja siirtämistä takaisin Venäjälle.

Presidentti Vladimir Putin määräsi vetäytymisen eilen. Hän sanoi, että vetäytymisestä on sovittu Syyrian presidentti Bashar al-Assadin kanssa. Venäjän käyttöön on silti tarkoitus jäädä laivastotukikohta ja lentotukikohta Syyriassa. Putin ei kertonut, kuinka monta sotilasta Venäjä aikoo pitää Syyriassa.

Uusin kierros Syyrian rauhanneuvotteluissa alkoi eilen Genevessä. Venäjä aloitti pommitukset Syyriassa syyskuun lopussa. Ilmaiskut pönkittivät Assadin asemaa.

Venäjä sanoi iskevänsä terroristeja ja islamisteja vastaan, mutta länsimaat syyttivät Venäjän iskevän ennen kaikkea Syyrian maltillista oppositiota vastaan.

Venäjän käyttöön on tarkoitus jäädä laivastotukikohta ja lentotukikohta Syyriassa.

Helmikuun lopulla alkanut tulitauko Syyrian hallituksen joukkojen ja opposition välillä on pääosin pitänyt. Äärijärjestöt eivät kuitenkaan ole mukana tulitauossa.

Valkoisen talon mukaan Putin on keskustellut Venäjän joukkojen vetämisestä Syyriasta myös Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman kanssa. Presidentit puhuivat myös siitä, miten väkivaltaisuudet saadaan loppumaan Syyriassa.

Syyrian sota on kestänyt viisi vuotta. Siinä on kuollut yli 270 000 ihmistä ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan.

Clintonin ja Trumpin väittelyä voi seurata myös Suomessa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Clintonin ja Trumpin ensimmäiselle vaaliväittelylle povataan ennätysyleisöä.

Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokkaat, demokraattien Hillary Clinton ja republikaanien Donald Trump, väittelevät televisiossa ensimmäistä kertaa varhain aamulla Suomen aikaa. Yle striimaa väittelyn suorana, ja lisäksi sitä voi seurata myös ainakin Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verkkosivuilta.
Myös uutiskanava CNN näyttää tilaisuuden suorana. Kaikki suuret amerikkalaiset televisioyhtiöt näyttävät luonnollisesti myös tapahtuman, jossa ei ole lainkaan mainostaukoja eikä sponsoreita.

Väittely saattaa rikkoa vaaliväittelyiden katsojaennätyksen, sillä jopa sadan miljoonan ihmisen odotetaan seuraavan sitä. Tätä ennen eniten katsojia on kerännyt Jimmy Carterin ja Ronald Reaganin väittely vuonna 1980. Sitä seurasi liki 80 miljoonaa katsojaa.

Ensi yönä Hampsteadissa New Yorkissa käytävän väittelyn lisäksi ehdokkaat kohtaavat televisiossa vielä kahdesti. Väittelyt pidetään St. Louisissa ja Las Vegasissa.

STT-AFP,New York 

 

“Viidakko” tyhjenee ennen talvea – Hollande vaatii Britanniaa mukaan

Kuva: Lehtikuva
calais
Francois Hollande puhui maanantaina Calais'ssa.

Ranskan presidentin Francois Hollanden mukaan Calais’n pakolaisleiri Pohjois-Ranskassa tyhjennetään kokonaan ennen talvea. Samalla Hollande vaati myös Britanniaa osallistumaan leirin purkamiseen.

Valtaosa “Viidakkona” tunnettu pakolaisleirin asukkaista yrittää päästä Britanniaan livahtamalla satamaan meneviin rekkoihin tai muihin liikennevälineisiin.

– Haluan, että Britannian viranomaiset tekevät oman osansa siinä humanitaarisessa ponnistuksessa, johon Ranska on nyt ryhtymässä, Hollande vaati puhuessaan Calais’ssa.

Hollande tapaa poliiseja, paikallispoliitikkoja ja talouselämän vaikuttajia, mutta ei käy itse leirissä.

Leirin purkaminen ei ole ongelmatonta, sillä siellä asuvia ihmisiä on vaikea saada sijoitetuksi mihinkään. Uusien vastaanottokeskuksien rakentaminen on tyssänyt niiden aiottujen sijoituspaikkojen asukkaiden kiivaaseen vastustukseen.

Viime viikolla Calais’ssa aloitettiin turva-aidan rakentaminen. Sen tarkoituksena on estää pakolaisten tunkeutuminen rekkoihin, kun ne ajavat satamaan. Britannia maksaa aidan.

Calais’n leirissä asuu 7 000 –10 000 ihmistä muun muassa Sudanista ja Afganistanista.

Aluevaalit toivat Espanjan hallituskriisiin valoa

Kuva: afp/ander gillenea
LKS 20160926  AG14259; Current Basque regional president and Basque Nationalist Party (PNV) candidate for a re-election as president, Inigo Urkullu (2nd R) celebrate with other party members outside the PNV headquarters in Bilbao, after winning the Basque regional elections on September 25, 2016. Acting Prime Minister Mariano Rajoy's conservative Popular Party maintained its absolute majority in Galicia and limited its losses in the Basque Country in regional elections today, according to partial official results. / AFP / ANDER GILLENEA - LEHTIKUVA / AFP
Baskien aluepresidentti ja baskien kansallispuolueen ehdokas Inigo Urkullu (toinen vasemmalta) juhli muiden puolueen jäsenten kanssa aluevaalien voittoa. 

Aluevaalit Baskimaassa ja Galician pohjoisosissa Espanjassa vahvistivat maan virkaatekevän pääministerin Mariano Rajoyn ja konservatiivisen PP-puolueen asemaa. Tulokset saattavat avittaa hallitusneuvotteluja ja päättää maan hallituskriisin, kertoivat tiedotusvälineet maanantaina.

Galiciassa PP vahvisti entisestään ehdotonta enemmistöään ja menetti vain yhden paikan Baskimaassa, joka on perinteisesti ollut konservatiiveille vaikeaa aluetta.

Sosialistit menestyivät molemmissa vaaleissa huonosti, mikä kasvattaa puolueen puheenjohtajan Pedro Sanchezin paineita antaa hallituksenmuodostajan pesti Rajoylle.

Espanjassa on pidetty jo kahdet parlamenttivaalit, joulukuussa ja heinäkuussa, mutta hallitusta ei ole saatu aikaan. Jos sitä ei synny lokakuun loppuun mennessä, pidetään kolmannet vaalit.

STT-AFP, San Sebastian 

 

 

Afrikannorsujen määrä vähentynyt dramaattisesti

Kuva: afp/peter martel
LKS 20160926 LKS 20150919  PM01; TO GO WITH STORY BY PETER MARTEL An elephant approaches a helicopter in Samburu game reserve on September 15, 2015. As elephant poaching in Africa by organised crime gangs using high-tech equipment rises, those working to stop their extinction in the wild have turned to technology too. In the remote wilds of northern Kenya's Samburu reserve, the latest technology from US-giant Google creates three-dimensional maps using data from satellite tracking elephant collars, providing security for the animals in the short term, and helping protect their habitat in the long term. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / PETER MARTEL
Norsu lähestyi helikopteria Samburun eläinsuojelualueella. 

Afrikassa norsujen määrä on romahtanut yli sadallatuhannella vuosikymmenen aikana, paljastaa Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) sunnuntaina julkaisema raportti. Tuho on pahin 25 vuoteen.

Kannanlaskusta syytetään salametsästystä. Raportin mukaan noin vuosikymmen sitten alkanut piikki salametsästyksessä on ollut pahin sitten 1970- ja 80-luvun.

Raportin mukaan koko Afrikassa on nyt jäljellä 415 000 norsua. Määrä on laskenut 111 000:lla vuosikymmenen aikana.

Afrikannorsuja salametsästetään niiden arvokkaiden syöksyhampaiden takia. Norsunluun laiton kauppa on merkittävä ongelma. Johannesburgissa on meneillään suuri kokous, jossa yritetään saada aikaiseksi kansainvälisiä kaupparajoituksia villieläimien suojelemiseksi. Esimerkiksi Namibia ja Zimbabwe haluaisivat myydä luonnollisesti kuolleilta norsuilta saatua luuta.

STT-AFP, Johannesburg 

 

Neljä haavoittui ampumisessa kadulla Malmössä – poliisi valvoo sairaalaa, jossa haavoittuneita hoidetaan

Kuva: afp/emile langvad
LKS 20160926 dmcf02b; Police technicians examine the car some injured people were travelling in as they investigate the area where at least four people have been injured in a shooting in southern Malmo on September 25, 2016. / AFP / TT NEWS AGENCY / TT News Agency / Emil LANGVAD - LEHTIKUVA / AFP
Poliisin teknikot tutkivat autoa, jota ammuttiin yöllä Suomen aikaa. Neljä haavoittui.

Etelä-Ruotsissa Malmössä neljä ihmistä on haavoittunut ampumisessa kadulla.

Ampuminen sattui iltaseitsemän maissa Ruotsin aikaa Censorsgatanilla Etelä-Malmössä. Sanomalehti Expressenin haastattelemien silminnäkijöiden mukaan sitä saattoi edeltää takaa-ajo. Ampujan tai ampujien epäillään paenneen paikalta moposkoottereilla.

Ampujaa ei ollut tavoitettu puoleenyöhön mennessä. Siihen mennessä ei ollut myöskään annettu julki tietoja uhrien vammojen vakavuudesta.

Uutistoimisto TT kertoi, että silminnäkijöiden mukaan lähellä ampumapaikkaa oli kierrellyt ennen ampumista kaksi mopoa tai moposkootteria. Niistä toisesta alettiin ampua, kun paikalle saapuneesta autosta oli tulossa ulos ihmisiä.
Tilanteessa käytettyjen ammusten hylsyt on löydetty.

Alueella tehtiin ampumisen jälkeen illalla suuri poliisioperaatio. Kaupungilla oli jo valmiiksi tavallista enemmän poliiseja Malmön ja läheisen Helsingborgin välisen jalkapallo-ottelun takia. Käytössä on myös poliisihelikopteri.
Haavoittuneita hoidetaan Malmön yliopistollisessa sairaalassa. Sanomalehti Aftonbladetin mukaan poliisi valvoo myös sairaalaa.

– Sairaalan luona on ollut levotonta liittyen neljään haavoittuneeseen — kyse on henkilöistä, jotka yrittävät päästä sisälle sairaalaan, kertoi poliisin tiedottaja Anna Göransson lehdelle.

Ruotsalaismedian mukaan parin tunnin kuluttua ampumisesta noin kilometrin päässä kuultiin voimakas pamaus. Skånska Dagbladetin mukaan poliisi selvitti asiaa, mutta ei löytänyt mitään.

STT- TT, Malmö

 

 

AVAINSANAT