Lukijaristeily2017

Puuliitto mukana neuvottelutuloksessa – vahvasti ehdollisesti

Kuva: Kari Hulkkoi
Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari.

Puuliiton hallitus hyväksyy keskusjärjestöjen neuvotteleman kilpailukykysopimuksen työehtosopimustensa sovellutusneuvotteluiden pohjaksi edellyttäen, että myös maan hallitus toimii kilpailukykysopimuksen mukaisesti ja että SAK:n hallitus päättää hyväksyä neuvottelutuloksen 7.3. kokouksessaan.

Puuliiton mukaan hallituksen on poistettava kilpailukykysopimuksen mukaisesti pakkolait valmistelusta, luovuttava 1,5 miljardin leikkauksista ja veronkorotuksista sekä toteutettava veronkevennykset hallitusohjelman mukaisesti.

Puuliitto on valmis aloittamaan sovellutusneuvottelut, mutta irtaantuu sopimuksesta, mikäli Sipilän hallitus ei toteuta toimiaan kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

Puuliiton hallitus edellyttää, että kaikkien sopimustensa sovellutusneuvotteluissa on päästävä liittoa tyydyttävään ratkaisuun toukokuun loppuun mennessä.

Hallituksen on poistettava kilpailukykysopimuksen mukaisesti pakkolait valmistelusta, luovuttava 1,5 miljardin leikkauksista ja veronkorotuksista sekä toteutettava veronkevennykset hallitusohjelman mukaisesti.

Puuliitto vastustaa Metsähallituksen yhtiöittämistä

Puuliiton hallitus pitää käsittämättömänä sitä, että voimakkaassa vastatuulessa valmisteltu metsähallituslain uudistus on edennyt eduskunnan päätettäväksi ilman pätevää arviota lakimuutoksen taloudellisista vaikutuksista saati kokonaisarviota sen seurauksista Metsähallituksen kyvylle toteuttaa tehtävänsä.

– Merkittävää ja laajavaikutteista päätöstä ollaan nyt tekemässä tyhjän päällä, mikä osin johtuu siitä, että lakivalmistelulle ei ole annettu riittävästi aikaa ja osin siitä, että päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa ei ole syystä tai toisesta tuotettu, perjantaina kokoontunut Puuliiton hallitus totesi.

Lakiesityksen keskeisin ongelma on liiton mielestä edelleen metsätalouden liiketoiminnon yhtiöittäminen.

– Sille ei ole tähän mennessä esitetty minkäänlaisia kestäviä perusteluja. Yhtiöittäminen ei ole EU-kontekstissa missään suhteessa pakollista tai välttämätöntä. Toisaalta yhtiömuodon ei ole osoitettu tuottavan hyötyjä tai tehokkuutta verrattuna Metsähallituksen nykyiseen liikelaitospohjalle rakennettuun toimintamalliin.

Puuliiton mukaan Metsähallituksen toiminta pitää rakentaa erityisliikelaitospohjalle niin, että metsätalouden liiketoimintoa ei yhtiöitetä.

 

”Työttömyysturvan uudistukset vaativat korjaamista” – SDP jätti eriävän mielipiteen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n työ- ja tasa-arvovaliokunnan ryhmä jätti tänään – äänestysten jälkeen – eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon budjettikehyksestä. Lausunto koski siis valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2018–2021. Eriävään mielipiteeseen yhtyi vihreiden edustaja.

Suomen talous on vuosia kestäneen vaikean tilanteen jälkeen kääntynyt kasvu-uralle.  Kansanedustajat Tarja Filatov, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Ilmari Nurminen arvioivat, että työllisyyden paraneminen perustuu pääosin kansainväliseen kasvuun ja työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan kilpailukykysopimukseen.

Kansanedustajien mielestä työllisyyden hoidon aktiivimalli asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan.

– Suunnitteilla olevissa työttömyysturvaa koskevissa ratkaisuissa on työttömiä syyllistävä sävy. Niissä asetetaan työttömälle velvollisuuksia, joiden täyttäminen ei ole työttömän itsensä vallassa, valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov arvostelee.

Hänen mielestään norminpurku ei koske työttömiä vaan hallitus lisää heidän arkeensa velvoitteita ja valvontaa.

– Aktivointi sinänsä on hyvä asia, mutta lausunnolla oleva malli ei huomioi työttömien erilaisia tilanteita ja toimintakykyä. Se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa juuri heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukea leikataan.

Filatov epäilee, että työnhaun viikoittaiseen raportointiin velvoittava malli saattaa johtaa syrjäytymiseen ja syventää sitä. Malli voi pudottaa ihmisiä herkästi toimeentulotuelle entistä syvempiin kannustin- ja byrokratialoukkuihin.

– Tämä ei paranna työllistymisen edellytyksiä eikä ihmisten hyvinvointia. Päinvastoin, se saattaa johtaa työvoimasta poistumiseen.

On yksisilmäistä kuvitella, että vaikeimmassa asemassa olevat työllistyvät yrityksiin.

Sosialidemokraattien mielestä työvoimapolitiikassa on siirrytty kohti palkatonta kuntouttavaa työtoimintaa tehokkaampien aktiivitoimien kustannuksella.

– On aivan oikein, että palkkatuella yritetään työllistää yrityksiin mahdollisimman monta ihmistä, koska sitä kautta työllistytään paremmin avoimille työmarkkinoille. Mutta on yksisilmäistä kuvitella, että vaikeimmassa asemassa olevat työllistyvät yrityksiin, Ilmari Nurminen korostaa.

Palkkatukea on viime vuosina ohjattu yhä enemmän yhdistysten sijasta yrityksiin. Nurmisen mukaan tämä on johtanut siihen, että yhdistyksille suunnatut palkkatukimäärärahat ovat monissa paikoissa jo loppuneet.

– Kuitenkin yhdistykset ja säätiöt tarjoavat työllistämispalvelua erityisesti niille työttömille, jotka tarvitsevat työllistyäkseen erityistä tukea ja henkilökohtaista ohjausta. Tästä ei siksi ole varaa säästää.

Demarikansanedustajien mielestä haastattelut, liikkuvuusavustus ja työttömyysturvan käyttö yrittäjyyden tukena sekä päivähoitomaksujen alennus lisäävät työllisyyttä.

Koko valiokunta pitää hyvinä puoliväliriihessä tehtyjä linjauksia työttömien alueellisen liikkuvuuden tukemisesta. Liikkuvuutta edistää toimiva julkinen liikenne.

– Hallituksen leikkaukset julkisesti tuettuun liikenteeseen kuitenkin heikentävät työvoiman liikkuvuutta, Merja Mäkisalo-Ropponen huomauttaa.

Hän kannattaa kuitenkin hallituksen suunnittelemaa työttömyysturvan aktiivikäyttöä, joka tukee joustavasti yrittäjyyttä.

– Se helpottaa monilla aloilla uuden työpolun löytymistä ja kannustaa kokeilemaan yrittäjänä toimimista, Mäkisalo-Ropponen iloitsee hallituksen askelista kohti SDP:n lähes kaksi vuotta sitten esittämää nk. Rinteen seteli-mallia.

Ryhmän mielestä työllisyyden kehittymisen kannalta on oleellista kannustinloukkujen vähentäminen, koska pitkäaikaistyöttömien ja yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on edelleen suuri. Lisäksi päivähoitojärjestelmän kokonaisuudistus on tarpeen, jotta lastenhoidon kustannusten työssäkäyville perheille aiheuttamat kannustavuusongelmat voidaan purkaa ja työllisyyttä vahvistaa.

Alkoholilaki hiertää yhä hallituksessa: edes neuvotteluryhmää ei saatu koolle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Alkoholilain muutosta koskevan lakiesityksen käsittely on jämähtänyt. Hallituspuolueiden uudistusta työstävän neuvotteluryhmän kokous peruuntui iltapäivältä.

Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti neuvotteluryhmäläisille, ettei ollut valmiuksia kokoontua. Hän ei kerro, mitä valmiuksilla tarkoittaa.

Neuvotteluryhmällä on yhä tavoitteena löytää kompromissiratkaisu kuun loppuun mennessä, Saarikko sanoo.

Saarikon mukaan lakiesityksen sisällöstä on edelleen erimielisyyksiä sekä keskustan eduskuntaryhmän sisällä että puolueiden välillä.

Kokoomuksen neuvotteluryhmään kuuluvilla jäsenillä Sinuhe Wallinheimolla ja Outi Mäkelällä ei ollut tietoa, miksi kokous peruttiin.

– Keskusta ilmoitti vain tunti sitten, että tänään ei neuvotella. Tietenkin tuli yllätyksenä, Wallinheimo sanoi vähän ennen kello kahta eduskunnassa.

Sekä Mäkelä että Wallinheimo uskovat, että neuvottelutulos syntyy vielä.

– Keskusta selkeästi vähän kipuilee, mutta kyllä me jonkinlainen ratkaisu varmaan saadaan, Wallinheimo uskoo.

Kokoomus olisi valmis pitämään kiinni vuosi sitten sovitusta ratkaisusta. Keskustalle tekee tiukkaa hyväksyä esitystä sellaisenaan lausuntokierroksen palautteen vuoksi. Osan puolueen kansanedustajista on vaikea hyväksyä ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajojen nostaminen 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja niin sanottujen limuviinojen myynti ruokakaupoissa.

Ryhmän perussuomalainen jäsen Toimi Kankaanniemi ei kommentoinut asiaa.

Saarikko uskoo, että jonkinlainen kompromissi vielä löytyy. Neuvotteluryhmällä on yhä tavoitteena löytää se kuun loppuun mennessä.

STT–SAILA KIUTTU

Juttua päivitetty klo 15.54

Sd-kansanedustaja kannustaa: ”Käynnistetään 100-vuotiaan Suomen kunniaksi järvien puhdistustalkoot”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Sirpa Paatero.

Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy mahdollisuutta laajempiin toimenpiteisiin Suomen järvien kuntoon saattamiseksi.

Turun lähistöllä sijaitsevan Littoistenjärvi on onnistuttu puhdistamaan kemiallisessa käsittelyssä ja kirkasvetiseksi muuttunut järvi on saanut paljon huomiota mediassa ja kiitosta kansalalisilta.

– Suomessa on satoja niin huonokuntoisia järviä, että niissä ei voi uida. Niiden virkistyksellinen ja taloudellinen arvo on täysin romahtanut, hän sanoo.

Paatero toteaa, että useimmissa rehevöityneissä järvissä tavalliset kunnostusmenetelmät kuten hoitokalastus, hapetus ja ruoppaus eivät riitä palauttamaan järvien luontaista kuntoa.

– Kun järven tila on romahtanut näin huonolle tasolle, alkaa fosforia vapautua sedimenteistä ja ruokkii näin noidankehää.

– Olisikin syytä selvittää tämän kemiallisen puhdistamisen vaikutukset laajemmin ja pohtia, voitaisiinko hyväksi havaittua mallia käyttää jatkossa kaikkiin tarvittaviin puhdistuksiin.

Vesien tilan paranemisella olisi suuri merkitys matkailun lisääntymiselle.

Paatero huomauttaa, että menetelmä on kallis ja vaatii tarvittavat resurssit, mutta toimenpiteen avulla saadaan järven kuntoa parannettua huomattavasti.

– Suomi on vesiosaamisessaan maailman huippua. Meiltä löytyy sekä tarvittavaa teknologiaa että potentiaalia.

Paateron mukaan on suuri sääli, ettei osaaminen näy suuremmin vesiemme tilan parempana vointina.

– Vesien tilan paranemisella olisi suuri merkitys matkailun ja kalastuksen sekä muun virkistystoiminnan lisääntymiselle.

– Nyt olisikin pohdittava, että käynnistäisimme 100-vuotiaan Suomen kunniaksi järvien puhdistustalkoot.

Tuomas Pöystistä tulee uusi oikeuskansleri

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Uudeksi oikeuskansleriksi on nimitetty alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Nimityksen teki presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta.

Pöystin on tarkoitus aloittaa virassaan 1.1.2018.

Oikeuskanslerin nimitys oli tulossa valtioneuvoston istuntoon jo pääsiäisen jälkeen. STT:n tietojen mukaan oikeusministeriö oli jo ehtinyt ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitysasia kuitenkin mutkistui, koska Helsingin Sanomien tietojen mukaan presidentti Sauli Niinistö ei ollut halukas nimittämään Viljasta vaan Pöystin.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa.

”Hallitus jakaa kansan kahteen kastiin” – SDP jätti vastalauseen postilaista

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Liikenne- ja viestintävaliokunnan SDP:n kansanedustajat esittävät hylättäväksi hallituksen ajaman postilain. Vastalauseen valiokunnassa allekirjoittivat lisäksi vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat.

SDP ei hyväksy kansalaisten eriarvoista kohtelua.

– Hallituspuolueet jakavat kansan kahteen kastiin, toisille posti viitenä päivänä ja toisille kolmena päivänä viikossa, valiokunnan jäsenet Katja Taimela, Suna Kymäläinen ja Satu Taavitsainen kritisoivat.

He muistuttavat, että luotettava ja nopea postinkulku on kansalaisille ja yrityksille tärkeä peruspalvelu. Riittävien ja yhdenvertaisten postipalveluiden varmistaminen koko maassa nyt ja tulevaisuudessa on valtion tehtävä.

– Ihmisiä ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan eri puolella Suomea. Posti pitää kerätä ja jakaa viitenä päivänä viikossa joka puolella Suomea, Taavitsainen jyrähtää.

Hän korostaa, että uusi postilaki uhkaa myös tuhansia postinjakajien työpaikkoja.

– Valtion ykköstavoite on edistää työllisyyttä, eikä tehdä lisää työttömiä.

Kuinka  käy salaisten osoitetietojen?

Kansanedustajien mielestä esityksen ongelmana on se, että ainoan lailla säädetyn, yleispalvelukirjeen eli yksityisen kirjeen tai pienen paketin, jakelun määrittelee siihen kuulumaton sanomalehtijakelu, joka on yksityisten yritysten toimialaa.

Taimela pitää varhaisjakelun mukaisesti määriteltävää Postin pakkokilpailutusta vaikeana niin Postin liiketoiminnan, henkilöstön kuin kansalaistenkin kannalta. Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin sanomalehtien tuskan digitalisoituvassa maailmassa.

– Mutta tukea ei tulisi antaa kansalaisten palveluiden ja valtionyhtiön kustannuksella. Postin monopolia ei enää ole missään tuotteessa. Miksi pakottaa yhtiö markkinoille pallo jalassa, Taimela linjaa.

Kansanedustajat ovat huolissaan myös kansalaisten yksityisyydensuojasta, kun uudistus pakottaa Postin luovuttamaan osoiterekisterinsä muille postiyhtiöille.

– Kuka vaan voi toimia postina ja postiluvan hakuun riittää pelkästään sähköinen ilmoitus. Kuinka käy salaisten osoitetietojen? Ovatko vaitiolovelvollisuuden alaiset osoitetiedot enää riittävän suojan takana, Kymäläinen kysyy.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi tänään mietinnössään hallituksen esityksen postilain uudistamisen toisesta vaiheesta. Asia siirtyy seuraavaksi eduskunnan suureen saliin käsiteltäväksi.