Puuskahdus uusimmasta Finnair-kohusta: ”Kyllä rehellisesti sanottuna olin raivoissani”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Suomen lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry:n puheenjohtaja Juha Kuurne pitää Finnairin toimitusjohtajalle Pekka Vauramolle maksettavaa lisäeläkettä käsittämättömänä. Finnairin hallitus on päättänyt kerryttää Vauramolle lisäeläkettä 20 prosenttia tämän kiinteästä vuosipalkasta eli noin 130 000 euroa vuodessa.

– Yhden henkilön lisäeläketurvasta koituva, vuosittainen 130 000 euron lisäeläkemaksu on ymmärrettävästi herättänyt katkeruutta. Finnairin matkustamohenkilökunnan työehtoja ja palkkausta on heikennetty säästökierros toisensa jälkeen. Viimeiset suuret säästöt tehtiin vuonna 2014, jolloin Finnair uhkasi siirtää lähes koko kaukoliikenteensä aasialaiselle halpatyövoimalle sekä ulkoistaan suuren osan Euroopan runkoreiteistään, ellei matkustamohenkilökunnan palkkakustannuksia leikattaisi 20 prosentilla.

Kuurne kertoo, että säästösopimuksen mukanaan tuomat heikennykset, uusille työntekijöille sovitut alemmat palkkaluokat sekä merkittävästi alentuneet työtunnit ovat aiheuttaneet sen, että työstä maksettava palkka ei enää riitä kaikkien kohdalla elämiseen ilman yhteiskunnalta saatavia, verovaroin maksettavia tukia.

– Jäseniltämme saatujen tietojen mukaan vuosiansiot ovat laskeneet 5 – 17 prosenttia. Finnair on kuitenkin samaan aikaan tehnyt viimeiset kaksi ja puoli vuotta voitollista tulosta ja tahkonnut mm. kolme ennätyskvartaalia.

Kuurnen mukaan kyse onkin nyt siitä, miten henkilökuntaa aiotaan nyt palkita hyvästä tuloksesta ja parantuneesta asiakastyytyväisyydestä.

– Kannustinpalkkioistakin kun on luovuttu osana säästöjä, eikä uusista palkitsemismalleista ole ollut minkäänlaista puhetta.

Mittavien säästöohjelmien läpikäymässä yhtiössä toimitusjohtajalle yllättäen myönnetty lisäeläke on herättänyt keskustelua eri ammattiryhmissä, Kuurne kertoo.

– Köyhempi voisi luulla, että yli 600.000 euron vuosituloista kertyy jo nykyisellään ”ihan kivasti” eläkettä ilman erillistä lisäeläkettäkin. Hieman eri eläkekertymistä puhutaan esimerkiksi nyt taloon tulevien, uusissa palkkaluokissa aloittavien lentoemäntien ja stuerttien kohdalla, Kuurne jatkaa.

– Kyllä rehellisesti sanottuna olin raivoissani, kun kuulin eilen toimitusjohtajalle kustannettavasta lisäeläkkeestä. Ahneudella ei tunnu olevan rajoja, eikä tilannetajusta ole taas tietoakaan. Kai siellä joku ajattelee, että sätkättävät asiasta aikansa, mutta lopulta asia unohtuu.

Kuurne kertoo SLSY:n hallituksen käsittelevän tilannetta elokuun kokouksessaan ja katsoo tämän jälkeen miten asiassa edetään. Kuurneen mukaan yhteydenottoja on jo ehtinyt tulla asian tiimoilta myös muiden finnairilaisten ammattijärjestöjen suunnalta.

– Vähän on ollut muillakin tarvetta keskustella asiasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Työsulku päällä – hiihtokeskusten työriidan sovittelua jatketaan tänään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluita koskevan työriidan sovittelua jatketaan tänään puoliltapäivin valtakunnansovittelija Minna Helteen johdolla.

Hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluita, kuten moottorikelkka- ja porosafareita, koskevat työsulut alkoivat perjantaina. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ilmoittamat työsulut tulivat voimaan, kun MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin väliseen työriitaan ei saatu ratkaisua.

Suurimmat erimielisyydet koskevat palkkaratkaisua. Työsulut jatkuvat joulukuun 19. päivään asti, jos riitaan ei saada ratkaisua ennen sitä.

Työntekijät: Nordea aloittaa yt-neuvottelut – ”Siirtämällä työtä Puolaan ja Viroon ei paranneta asiakaspalvelua”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Työntekijöiden mukaan finanssikonserni Nordea aloittaa Suomessa yt-neuvottelut, joiden vähennystarve on enimmillään lähes 500 työntekijää.

Nordean Suomen-toimintojen pääluottamusmies Paula Hopponen sanoo, että vähennykset keskittyvät asiakaspalvelutehtäviin.

– Karsimalla konttoriverkostoa ja siirtämällä työtä Puolaan ja Viroon ei paranneta asiakaspalvelua, päinvastoin. Toimialamuutosta ja digitalisaatiota käytetään tässä tekosyynä ylimitoitetuille ja ennenaikaisille henkilöstövähennyksille sekä palveluheikennyksille, Hopponen sanoo.

Nordeasta ei kommentoida tietoja, mutta yhtiö kertoo lähettävänsä tiedotteen iltapäivällä.

Nordea kertoi suunnitelmista lokakuussa.

Nordea kertoi lokakuussa, että se suunnittelee vähentävänsä lähivuosina ainakin 6 000 työntekijää. Yhtiö perusteli leikkauksia kustannusten supistamisella ja tehokkuuden lisäämisellä.

Konsernijohtaja Casper von Koskull ei tuolloin tarkentanut vähennysten aikataulua tai kohdistumista eri maiden välillä.

Työntekijäpuolen mukaan nyt yhtiö ilmoitti neljän vuoden vähennysten ensimmäisestä osasta. Työntekijöiden mukaan vähennykset kohdistuvat konttoriverkostoon henkilö- ja yritysasiakaspuolelle sekä niihin liittyviin taustatehtäviin ja Markets-yksikköön.

Nordealla oli vuodenvaihteessa yhteensä 31 600 ihmistä palkkalistoillaan. Suomen henkilöstö on Hopposen lokakuisen arvion mukaan noin 7 500:n vahvuinen, kun määräaikaiset lasketaan mukaan.

Mikko Isotalo–STT

PAM kehottaa työsulkukohteiden työntekijöitä pyrkimään töihin työsulusta huolimatta

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
PAMin Ann Selin: – Työriidan ratkaiseminen olisi kaikkien etu.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo, että työnantajien julistamista työsuluista huolimatta työehtosopimusneuvotteluja kiristävä työriita saadaan ratkaistua.

Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualaa koskevan työriidan sovittelu ei johtanut ratkaisuun ja siksi työnantajien julistama työsulku on meneillään useissa eri hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualan yrityksissä.

– Työsulut ovat alkaneet ja osaa pamilaisista on estetty pääsemästä töihin. Se on valitettavaa työntekijöiden ja koko alan vetovoiman kannalta. Meidän tavoitteenamme on koko ajan ollut saada ratkaisu sopimalla. Työnantajaliitto MaRa halusi päästä neuvottelemaan alan työehdoista valtakunnansovittelijan johdolla. Se on epätavallista, Selin sanoo PAMin tiedotteessa.

Selin huomauttaa, että nyt on kyseessä työsulku. Se on työnantajien julistama työtaistelutoimenpide, jossa estetään PAMiin kuuluvia työntekijöitä tekemästä töitään.

Työsulut kestävät työnantajan ilmoituksen mukaan 18.12. saakka.

”Ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta syrjimään ketään.”

– Olemme kehottaneet kaikkia työsulkukohteiden työntekijöitä pyrkimään töihin työsulusta huolimatta. Vaadimme, että työnantajat antavat työntekijöille kirjallisen perustelun syystä, miksi heitä estettiin tulemasta töihin; Selin jatkaa.

– Ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta syrjimään ketään. Näyttää siltä, että ainakin osassa työsulkuun julistetuista paikoista työt jatkuvat normaalisti, mutta osassa työpaikoista työnantajat ovat käännyttäneet pamilaisia kotiin, hän toteaa.

Työriidan sovittelu jatkuu valtakunnansovittelijan toimesta maanantaina 11.12. kello 12.00.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus käsittelee työehtosopimusneuvottelujen tilannetta tiistaina 12.12.

Jättifirma aikoo vähentää Suomestakin rajusti työpaikkoja

Kuva: Getty Images

Yhdysvaltalainen monialajätti General Electric vähentää maailmanlaajuisesti 12 000 työpaikkaa. Suomessa vähennystarvetta on noin 200 työpaikan verran.

Yt-neuvottelut aloitetaan tammikuussa. Suomessa työpaikkojen vähennykset kohdistuvat tiedotteen mukaan energialiiketoimintaan, pääasiassa Tampereelle.

GE tähtää irtisanomisilla miljardin dollarin säästöihin ensi vuonna.

Yhtiön mukaan suunnitelmat johtuvat energiamarkkinoiden haasteista eri puolilla maailmaa. Fossiilisten polttoaineiden voimaloiden kysyntä on heikentynyt, ja yhtiö supistaa toimintojaan parantaakseen kannattavuuttaan.

Viime kuussa GE puolitti osinkonsa. Kyseessä oli vasta toinen kerta 1930-luvun laman jälkeen, kun yhtiö leikkasi osinkoaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuluttaja-asiamies on vienyt neljä yritystä markkinaoikeuteen harhaanjohtavan hinnoittelun vuoksi – vaatii 100 000€ uhkasakkoa

Kuluttaja-asiamies on vienyt neljä yritystä markkinaoikeuteen harhaanjohtavan hinnoittelun vuoksi. Kieltojen tehostamiseksi kuluttaja-asiamies vaatii yrityksille 100 000 euron uhkasakkoja.

Yritykset ovat Scandinavian Outdoor, SGN Sportia, L-Fashion Group ja Kruunukaluste. Kuluttaja-asiamies on selvittänyt, ovatko kuluttajille markkinoidut hinnanalennukset todellisia.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan yrityksiä on ohjeistettu ja niiden kanssa on neuvoteltu lain vaatimuksista.

– Koska yritykset eivät saamastaan ohjeistuksesta ja lupauksistaan huolimatta muuttaneet markkinointiaan, kuluttaja-asiamies määräsi yrityksille kiellot kesällä 2017. Koska yritykset vastustivat kieltoja, kuluttaja-asiamies vei yritykset markkinaoikeuteen, kuluttaja-asiamies kertoo tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta