PVO-Lämpövoima irtisanoo 22 työntekijää

Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Lämpövoima irtisanoo yt-neuvotteluiden päätteeksi 22 työntekijäänsä. Yhtiö kertoo tekevänsä henkilöstöjärjestelyjä Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon voimalaitosten toiminnan lopettamisen jälkeen. Irtisanomiset jakautuvat tasaisesti Kristiinankaupungin ja Porin välille.

Yhtiö arvioi yt-neuvotteluiden alkaessa vähennystarpeeksi enintään 68 henkilövuotta.

Voimalaitosten lopettaminen johtuu yhtiön mukaan niiden kannattamattomuudesta.

Lopetettavien voimalaitosten ylläpidosta on sovittu aiesopimus. PVO-Lämpövoiman suunnittelemien liiketoimintakauppojen yhteydessä yhtiöstä siirtyisi 27 henkilöä vanhoina työntekijöinä kumppaneiden palvelukseen.

PVO-Lämpövoima aloittaa henkilöstöjärjestelyt tammikuussa. Yhtiö tukee irtisanottujen työllistymistä tukipaketilla, johon sisältyy esimerkiksi työnhakuvalmennusta.

Keskustelua aiheesta

“Niinistön EU-puheessa oli soinimainen sävy” – Jaakonsaari ei kaipaa maassa makaavalle lisää potkuja

Kuva: Lehtikuva
– Kriittisyys on hyve, mutta missä Suomen ideat? europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kysy.

– Presidentti Sauli Niinistön suurlähettiläspäivien Euroopan unionia ruotivassa puheessa oli soinimainen sävy ikään kuin EU itse olisi enemmän ongelma kuin ratkaisu EU:n naapurustossa ja omissa jäsenvaltioissa syntyneisiin vaikeuksiin. Puhe antoi myös vaikutelman, että Suomi olisi jokin EU:sta irrallaan oleva asia – “ne siellä EU:ssa hidastelevat”, kun Suomen asenteen pitäisi olla – ”mitä me teemme EU:ssa”.

Näin europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kommentoi presidentti Niinistön suurlähettiläspäivillä Helsingissä pitämää puhetta.

– Ei ole ollenkaan kummallista, että EU:n sisäiset kriisit ja lähialueen myllerrys ovat saaneet monet tahot pohtimaan EU:n tulevaisuuden suuntaa ja sen kestävyyttä. Niin pitää tehdäkin. Kriittisyys on hyve, mutta niin Suomessa kuin Suomen ulkopuolella odotetaan enemmän unionia rakentavia puheenvuoroja kuin maassa makaavalle lisää potkuja.

Kuitenkin jos EU-yhteistyötä vertaa vaikkapa pääkaupunkiseudun yhteistyöhön, on EU:n 28 jäsenmaan yhteistyö suorastaan dynaamista.

Jaakonsaari myöntää, että EU on hidas eikä ennakoi päällekäyviä kriisejä. Jäsenmaiden intressien yhteensovittaminen on sekin hidasta.

– Eurooppalainen näkökulma on yhä enemmän vaikeuksissa nousevan nationalismin ja populismin puristuksessa. Kuitenkin jos EU-yhteistyötä vertaa vaikkapa pääkaupunkiseudun yhteistyöhön, on EU:n 28 jäsenmaan yhteistyö suorastaan dynaamista, hän vertaa.

– On myös totta, mitä presidentti sanoi, että palaamalla perusasioihin synnyttää uutta uskottavuutta.  Parantamalla Euroopan kilpailukykyä ja sitä kautta synnyttämällä hyviä työpaikkoja uskottavuus nousee. Euroskeptisyys myös vähenee, jos uskomme oikeasti Euroopan sosiaalisen maaliin puuttumalla esimerkiksi työvoiman polkumyyntiin.

Myös turvallisuutta lisäävät toimet ovat Jaakonsaaren mielestä avainkysymyksiä.

– Valitettavasti monet juuri turvallisuuteen liittyvä hankkeet, kuten tiedusteluyhteistyön kehittäminen, törmäävät jäsenmaiden “suvereniteettia” koskeviin esteisiin, hän päättää kannanottonsa.

Arman Alizad kannustaa luopumaan lokeroinnista – ”Ihmisiä kohdatessa on pakko riisua kaikki ennakkoasenteet”

Kuva: Jari Soini
34 arman s1
Arman Alizad on matkojensa myötä kasvanut ihmisenä.

Arman Alizad seikkaili lapsena lohikäärmeiden ja velhojen kanssa. Hän oli kuin Lassi ja Leevi -sarjakuvien Lassi, joka uppoutui omaan mielikuvitusmaailmaansa. Lapsuudestaan ja nuoruudestaan hän muistaa elävimmin tarinat – hetket, joina hän istui ukin sylissä kuuntelemassa niitä tai ne lukuisat ja edelleen jatkuvat kerrat, kun hän ahmi tarinoita valkokankaalta tai kirjojen sivuilta.

– Nyt kun katsoo taaksepäin, niin minähän teen sitä työtä, mikä on ohjelmoitu sisääni koko ikäni. Kerron muiden ihmisten tarinoita, Alizad sanoo.

Televisio-ohjelmien teko on vienyt aikuisen Alizadin monenlaisiin kasvattaviin ja omaa maailmankuvaa haastaviin seikkailuihin.

– Olen aina ollut tavallaan ääripäiden ihminen – kaikki on aina ollut joko tai. Yksi henkisen kasvuni haaste ja kulmakivi on ollut ymmärtää, että ääripäiden välistä löytyy miljoona muuta sävyä, hän kuvailee.

Alizadin mielestä ihmisten pitäisi kokeilla rajojaan enemmän, eikä hän nyt tarkoita rohkeutta ottaa pataan kung fu -mestarilta, sisua hiihtää avantoon täysissä talvitamineissa tai uskallusta ottaa tälli vanginvartijan etälamauttimesta.

– Suurimmalla osalla ei ole varmasti mitään hajua, kuinka paljon he voisivat henkisesti kasvaa ja kokea uusia juttuja – kyseenalaistaa omia asenteitaan ja olla jatkuvassa muutoksessa, Alizad sanoo.

Yksi henkisen kasvuni haaste ja kulmakivi on ollut ymmärtää, että ääripäiden välistä löytyy miljoona muuta sävyä.

Alizad tietää mistä puhuu. Hän kirjoitti vuonna 2008 maahanmuuttoa voimakkaasti kritisoivan kolumnin City-lehteen. Viime syksynä vanha kolumni kaivettiin nettikeskusteluissa lyömäaseeksi turvapaikanhakijoita vastaan.

Alizad otti yhteyttä lehteen ja halusi tehdä selväksi, ettei ole enää lainkaan samaa mieltä. Hän kirjoitti uuden kolumnin, jossa kumosi vanhat ajatuksensa kohta kohdalta. Matkat maailman köyhillä ja vaarallisilla alueilla olivat avartaneet mielen.

– Kolumni oli loistava esimerkki siitä mustavalkoisesta elämästä, elämänasenteesta ja maailmankuvasta, mikä minulla on ollut. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten helposti ihminen lokeroi, hän sanoo.

Alizad uskoo, etteivät ihmiset välttämättä lokeroi pahalla, vaan laiskuuttaan. On helppoa ajatella, että joku on vankilassa, koska hän on paha ja toinen on pudonnut yhteiskunnan rattaiden ulkopuolelle silkkaa saamattomuuttaan.

– Mitä enemmän juttelet ihmisten kanssa ja mitä enemmän on kohtaamisia, sitä enemmän opit ja huomaat, että samassa tilanteessa olevilla ihmisillä on monta erilaista tarinaa siitä, mikä kaikki on johtanut siihen tilanteeseen, Alizad sanoo.

– Ihmisiä kohdatessa on pakko riisua kaikki ennakkoasenteet ja kohdata heidät ihmisinä, hän painottaa.

Lue Arman Alizadin koko haastattelu Demokraatista 25.8.2016.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ansiosidonnaisen nirhaisu työmarkkinajärjestöjen happotestiin – neuvottelut torstaina

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
LKS 20160824 Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti puheen Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Salossa 24. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallituksen työllisyyspaketissa on monta mutkaa matkassa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus on yksi kiperimmistä ehdotuksista, joita hallitus testaa torstaina työmarkkinajärjestöillä.

Hallitus harkitsee ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta siten, että tuen tasoa laskettaisiin työttömyyden loppuvaiheessa. Porrastuksen tavoitteena olisi herätellä työtöntä työnhakuun aiempaa nopeammin, mutta tuen pienentäminen voisi tuoda myös säästöjä.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan työllisyystoimilla ei tavoitella säästöjä budjetin tilkkeeksi, vaan säästettävät summat käytettäisiin työllisyyden hoitoon.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto on jo aiemmin tehdyllä päätöksellä lyhenemässä sadalla päivällä joko 300 tai 400 päivään työsuhteen kestosta riippuen.

– Kokoomukselle yksikään yksittäinen työllisyyskeino ei ole kynnyskysymys, Orpo linjasi Salossa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Nyt on kyse siitä, mitkä ovat ne toimet, jotka voisivat olla toteutettavissa nopeasti ja millainen vastaanotto niillä on yhteiskunnassa laajemmin.

Työllisyyspaketin kokoaminen ei ole helppo tehtävä. Hallituspuolueiden on ensin päästävä keskenään sopuun siitä, minkälaisia keinoja ne yrittävät ja haettava sen jälkeen toimille tukea työmarkkinajärjestöiltä.

– Nyt on kyse siitä, mitkä ovat ne toimet, jotka voisivat olla toteutettavissa nopeasti ja millainen vastaanotto niillä on yhteiskunnassa laajemmin, Orpo selvitti.

Hän toivoi, että työmarkkinajärjestöt suhtautuisivat avoimesti hallituksen ehdotuksiin.

– Meidän pitää kerätä ideoita laajasti. Samalla me testaamme hallituksen pöydällä olevia lukuisia toimenpiteitä, joita me olemme pohtineet.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ei keskiviikkona halunnut lähteä erittelemään työllisyystoimia, joita hallitus käy läpi työmarkkinajärjestöjen kanssa torstaina.

– Hallitus haluaa varmasti myös kuulla työmarkkinajärjestöjen omiakin ehdotuksia. Kyllä sielläkin on näitä asioita pohdittu, Kaikkonen sanoi keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksen tiedotustilaisuudessa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajisto nosti tiedotustilaisuudessa esille jo keskusteluissa olleita toimia, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajempaa käyttöä palkkatukena ja yrityksille investointiporkkanaa tarjoavan investointivarauksen.

Kaikkonen uskoo, että budjettiriihessä tulee kokonaan uusia avauksia työllisyystoimiksi jo esillä olleiden lisäksi.

– Sen listan pitää olla vähän laajempi. Uskon, että se on, mutta katsotaan, mihin hallitus neuvotteluissaan päätyy ja löytyykö työmarkkinajärjestöjen kanssa käytävistä yhteisistä neuvotteluista vielä jotakin, missä voitaisiin nopeasti edetä, Kaikkonen sanoi.

Hallituksen pöydällä kerrotaan olevan kymmeniä erilaisia keinoja, joilla voitaisiin parantaa työllisyyttä. Pulaa ehdotuksista ei Orpon mukaan ole, mutta seuraavaksi kysytään päätöksentekokykyä.

Viime päivien julkinen keskustelu povaa Orpon mielestä sitä, että kovaa vääntöä on edessä.

– Paineita on valtavasti ministeriöissä ja varmasti hallituspuolueissa. Se heijastuu siihen, että olisi halua keskustella eri asioista, mutta liikkumavara on tosi kapea, Orpo kuvasi hallituspuolueiden asetelmia ennen budjettiriihtä.

Ensi vuoden budjettia ja työllisyyspakettia valmistellaan parasta aikaa kulisseissa. Viimeiset väännöt käydään ensi viikon keskiviikkona ja torstaina budjettiriihessä.

Anniina Luotonen, Olli Kuivaniemi

”VM ajattelee voivansa lyödä” – jälleen paljastui uusia lisäsäästöjä koulutukseen

Jouko Muuri pitää valtiovarainministeriön tulkintaa kilpailukykysopimuksen vastaisena.

Valtion budjettiin kätkettyjä koulutussäästöjä paljastuu koko ajan lisää. Uusia säästöjä on kohdistumassa myös vapaaseen sivistystyöhön.

Sivistysjärjestöissä tällaisia leikkauksia pidetään luonnollisesti kohtuuttomina. Työväen Sivistysliiton pääsihteeri Jouko Muuri kertoo Demokraatille, että kilpailukykysopimuksesta on aiheutumassa vapaalle sivistystyölle noin 3,5 miljoonan euron täysin uusi leikkaus. Se vastaa peräti 2,2 prosenttia koko sivistystyön rahoituksesta.

Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat muun muassa kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot ja opintokeskukset.

Uusi leikkaus roiskahtaa jo ennen päätettyjen päälle, vaikkei koulutuksesta ollut enää määrä leikata.

Edellinen hallitus päätti vapaan sivistystyön osalta jo 8,5 miljoonan euron rakennepoliittisista säästöistä.

Myös kustannustason tarkistus syö reilulla miljoonalla eurolla vapaan sivistystön rahoitusta.

– Siinä rokotetaan siitä, että tunteja on pyritty tuottamaan halvemmalla, Jouko Muuri tuhahtaa.

Uudet leikkaukset mukaan lukien vapaan sivistystyön rahoitusta on menossa leikkuriin reilun 13 miljoonan euron edestä, mikä vastaa 8,3 prosenttia rahoituksesta.

Koulutussektorilla ollaan melkoisen tuohduksissa.

Vapaa sivistystyö on kärsimässä samasta hallituksen hämmennystä herättäneestä tulkinnasta kuin yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Kilpailukykysopimuksessa määriteltiin, mitkä toimijat kuuluvat julkiseen sektoriin. Edellämainitut koulutusjärjestäjät eivät olleet listalla.

Julkisen puolen työnantajille työaikojen pidennyksestä ja lomarahojen leikkauksista aiheutuvat säästöt oli kiky-sopimuksen mukaan määrä käyttää työnantajakustannusten alentamiseen.

Nyt valtiovarainministeriön (VM) budjettiesityksessä koulutuksen järjestäjiä on kuitenkin tulkittu osaksi julkista sektoria. Tästä johtuvat myös vapaan sivistystyön yllättäneet säästöt.

– Tämä on kiky-sopimuksen vastaista ja koulutussektorilla ollaan asiasta melkoisen tuohduksissa. Kiky-sopimuksella haluttiin tukea yksityistä puolta ja nyt VM ajattelee, että sitä voidaan lyödä. Heidän ajatuksensa on ihan perusteeton, Jouko Muuri sanoo.

Emme ole saaneet VM:ltä tulkinnasta tietoa.

Hän ei hyväksy tulkintaa, jonka mukaan vapaa sivistystyö olisi julkista toimintaa.

– On käsittämätöntä, miksi asiaa on tulkittu VM:ssä näin. Siitä emme ole saaneet sieltä tietoa. Ei vapaa sivistystyö ole mitään valtion toimintaa, vaan valtionosuuksilla rahoitettua yksityisten järjestäjien toimintaa. Kiky-sopimuksen sisällöllä tällaiseen leikkaukseen ei ole oikeutta, Jouko Muuri sanoo.

– Jos mietitään asiaa opetustunnin hinnan muodostumisen kautta, siinä on vähintään puolet yksityistä rahaa eli järjestöjen rahaa ja ihmisten omasta pussista tulevaa rahaa. Tämä leikkaus ei valtiontaloutta missään tapauksessa lopullisesti hyödyttäisi, hän jatkaa.

Työväen sivistysliittoon kuuluu SDP:tä lähellä olevia järjestöjä ja ammattiliittoja.

Jouko Muuri toteaa, että leikkausten kärsijöinä olisivat myös esimerkiksi hallituspuolueita lähellä olevat opintokeskukset.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei eilen näyttänyt merkkejä, että hän olisi taipumassa koulutuksen järjestäjien tulkintaan tai tahtoon.

SDP:n Huovinen: Väkivalta tulee kalliiksi suomalaiselle yhteiskunnalle

Kuva: lehtikuva / anni reenpää
huovinen-susanna
Susanna Huovinen kaipaa Suomeen rehellisempää keskustelua niin viinasta kuin väkivallasta.

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) on huolissaan hallituksen ristiriitaisista päätöksistä.

– Samaan aikaan, kun hallitus puhuu kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta, se aikoo tuoda limuviinat ruokakauppoihin. Samaan aikaan, kun hallitus pohtii – aivan oikein – turvakotipaikkojen rahoituksen lisäämistä, se aikoo lisätä alkoholin saatavuutta. Väkivallan ja alkoholin yhteys on varsinkin meillä Suomessa vahva. Eikö nyt kannattaisi miettiä, kumpi tavoite on tärkeämpi: kansalaisten terveys, hyvinvointi ja turvallisuus vai alkoholin saatavuus, kysyy Huovinen.

Susanna Huovinen puhui valtakunnallisessa Väkivaltafoorumissa Laukaassa.

Huovisen mukaan Suomessa tarvittaisiin rehellisempää keskustelua niin viinasta kuin väkivallasta.

– Naisiin kohdistuva väkivalta on kansallinen häpeäpilkku. Joka vuosi yli 20 naista kuolee lähisuhdeväkivallan uhrina. Jokainen kuolema on turha. Yhä edelleen meillä on vaikeaa puhua kohdatusta väkivallasta tai sen uhasta. Myös väkivallan tekijän on vaikea pyytää apua, Huovinen toteaa.

Huovisen mukaan on tärkeää, että lainsäädäntö, rahoitus ja toimintakäytännöt muuttuvat siihen suuntaan, että väkivallan vastainen työ saa ansaitsemansa tuen.

– Viime kaudella toteutetut sosiaalihuoltolain uudistus ja turvakotien rahoituksen siirto valtiolle olivat tärkeitä askeleita kohti koordinoidumpaa väkivallan vastaista työtä. Nyt on tärkeää saada vauhtia ns. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon, jotta uhreille saadaan matalan kynnyksen apua ja ylipäätään kaikille kansalaisille tietoa siitä, mistä apua voi hakea, jos kokee väkivaltaa tai sen uhkaa, hän sanoi.

Turvakotien rahoitus on Huovisen mukaan edelleen liian matala.

– Valtiovarainministeri Orpon budjettiesitys sisältää pienen lisäyksen turvakotien rahoitukseen. Toivon, että hallitus voisi vielä ensi viikon budjettiriihessään tarkistaa tuota summaa ylöspäin, jotta turvakotien rahoituksen vaiheittain kohoavasta tasosta voidaan huolehtia ja saada kipeästi kaivattuja lisäpaikkoja turvakoteihimme, vaatii Huovinen.