Kotimaa

Pyromaanit tekevät tuhojaan viidesti päivässä – tuhopolton vahinko voi nousta useisiin miljooniin euroihin

LEHTIKUVA / ARI-MATTI RUUSKA
Tuhopolttaja iski viime vuoden alussa Turussa Ursininkadulla.
LEHTIKUVA / ARI-MATTI RUUSKA
Tuhopolttaja iski viime vuoden alussa Turussa Ursininkadulla.
LEHTIKUVA / ARI-MATTI RUUSKA
Tuhopolttaja iski viime vuoden alussa Turussa Ursininkadulla.

15 prosenttia kaikista Suomen tulipaloista on tahallaan sytytettyjä. Vuosittain sytytetään tahallaan noin 1 850 tulipaloa, joten päivässä sytytetään keskimäärin viisi paloa.

Vajaa kolmannes tuhopoltoista kohdistuu rakennuksiin. Luvut ovat pelastusviranomaisten rekisteristä ja ne ovat keskiarvo vuodesta 2013 lähtien.

Tuhopolttojen skaala on laaja: pienistä nurmikkopaloista suuria vahinkoja aiheuttaneisiin kirkkopaloihin. Palon sytyttämisen motiivina voi olla esimerkiksi ilkivalta, kosto, muun rikoksen peittely tai vakuutusrahat. Varsinaisia pyromaaneja on vain hyvin pieni osa sytyttäjistä.

– Vahinkojen summia on vaikea arvioida. Esimerkiksi Ylivieskan vuoden 2016 kirkkopalon vahingot nousivat useisiin miljooniin euroihin, turvallisuudesta ja vahingontorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen Finanssiala ry:stä laskee.

Pienikin palo voi olla tuhoisa, jos se pääsee leviämään.

Tuhopolttosarjat alkavat usein pienillä paloilla edeten suurempiin kohteisiin. Usein kohteena ovat autot ja roskakatokset. Pienikin palo voi olla tuhoisa, jos se pääsee leviämään.

Vakuutusala on laatinut ohjeen tuhopolttojen torjumiseksi. Ohjeessa annetaan suositukset muun muassa rakennusten ja roskakatosten välisestä suojaetäisyydestä.

– Etenkin uudenvuodenjuhlinnan yhteydessä sytytetään usein roskiksia ja roskakatoksia. Roskakatokset onkin syytä lukita, jos vain mahdollista. Lisäksi palavat materiaalit kannattaa kerätä pois lojumasta ja pihat ja parkkialueet valaista hyvin, Karhunen neuvoo.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat