Pyydetään pressa Sauli kehiin!

Kuva: Jari Soini

Monta monta takavuotta sitten Ranskan huippu-urheilu hiipui. Kuten Suomi luisuu nykyään. Gallian kukon silloinen presidentti Charles de Gaulle huolestui maansa urheilun asemasta. Hän tarttui reippain ottein arvovallallaan alennusmatkaan. Lasku kääntyi nousuun. Millä kaikilla keinoilla ja kikoilla hän onnistui, sitä en ihan tiedä. Nykyään Ranskan nimi keikkuu ja on loistanut jo pitkään kyvykkyydellään maailman huipulla.

Miten olisi, jos tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka sydän on urheilulle lämpöinen, pirauttaisi Pariisin presidentin kanslian arkistoon kysyen, mitä tehtiin. Ja sitten oman sisäpolitiikkamme reviirirajat ylittäen hän tekisi Suomessa Ranskan silloisen presidentin temput tavaramerkillä made in Finland ja palauttaisi edes osin urheilukunniaamme maailmalla!

Tuskin kukaan loukkaantuisi rajarikosta.

***

Suomella on sotiemme jälkeen ollut muutamia menestyjiä urheilun johtamisen saralla. Jukka Uunila nosti aikanaan Arthur Lydiardin avulla Suomen juoksun moniin olympiuavoittoihin. Sittemmin kannattaa panna merkille Kalervo Kummolan luotsaamiset jääkiekon parissa. Hän on lobannut maahamme reilusti yli 200 jäähallia. Hän on oivaltanut myös luoda koko maan kattavan kykyjen etsintäjärjestelmän. Tulokset puhuvat puolestaan. Lätkä om Suomen ykkösmenestys.

Kysyin Kalelta, ovatko muut lajit kääntyneet hänen puoleensa oppiakseen menestystekijöistä.

– Ei kukaan ole kysynyt, oli hänen vastauksensa. Tässä yhteistyön puutteessa on varmaankin yksi selitys kalpeuteemme.

Miksi sitten Norja on niin ylivoimainen talviurheilumaa. Norjalaiset ovat liikkuvaa ja retkeilevää väkeä. Kansalaiset lähtevät perheidensä kanssa retkeillen katsomaan talviurheilun erilaisia kisoja teltatkin mukanaan. Norjan lapset kasvavat tässä ympäristössä ja massasta kehittyy huippu-urheilijoita. Siinä paremmuuden yksi osatekijä.

***

Suomen naishiihtoa on puoli-iloista seurata, mutta suru tulee puseroon kun miehet suksivat. Tai laskevat mäkiä. Kaivattaisiin Myllylää, Isometsää ja Kirvesniemeä ja dopingia Lahden MM-tapaan. No, ei todellakaan, mutta irvistellä sopinee tästä hölmöilystämme yhäkin.

Suomen huippu-urheilun johdon ykkösnimi on Mika Kojonkoski. Mutta juuri hänen spesiaalilajinsa mäkihyppy ei lennä. Myöskin hänen johtamansa huippu-urheilun muutostyöryhmä liputti nollatuloksen. Tälläkin saralla pahasti pielessä.

Miksi Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen ei jylise!

Kun puusuksien aika oli ohi, niin Juha Mieto sinnitteli niillä vielä Falunissa. Kun Pauli Siitonen kehitti luistelutyylin, niin norjalaiset omaksuivat sen ja karkasivat muilta. Suomi laahasi perinteisellä perässä.

Suomi ei ole uudisraivaaja vaan useinkin kehityksen jarru. Meillä on avarakatseisuuden, tulevaisuususkon ja kekseliäisyyden paikka auki.

Pyydetäänpä pressa avaamaan Gordionin solmu.

Keskustelua aiheesta

Antti Häkkäsestä odotetusti uusi oikeusministeri – ensimmäinen juristi hallitukseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Antti Häkkänen (kok.) on uusi oikeusministeri.

Uudeksi oikeusministeriksi nousee kokoomuslainen juristi Antti Häkkänen. Hän on 32-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Mäntyharjulta.

Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Eduskunnassa hän on toiminut hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä.

Kokoomuksen toinen juristikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi jo aiemmin, ettei ole käytettävissä oikeusministeriksi. Hän perusteli asiaa terveyssyillä. Hän ei ole koskaan ollut käytettävissä ministeriksi, koska hän on kertonut kärsivänsä vaikeasta migreenistä.

Häkkästä pidettiin lähes varmana salkunsaajana viimeistään sen jälkeen, kun hän keskeytti eilen Yhdysvaltain-matkansa.

Oikeusministerin salkun siirtymisestä perussuomalaisilta kokoomukselle päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä. Perussuomalaiset puolestaan saa urheilu- ja kulttuuriasiat Sanni Grahn-Laasosen (kok.) opetus- ja kulttuuriministerin salkusta.

Riihessä päätettiin, että jokainen puolue saa yhden uuden salkun ja valitsee itse uuden ministerinsä. Keskusta kertoi jo aiemmin tänään, että uusi maa- ja metsätalousministeri on kansanedustaja Jari Leppä. Perussuomalaisten uusi kulttuuri-, urheilu- ja Eurooppaministeri on kansanedustaja Sampo Terho.

Iso ministeriruletti pyörähti liikkeelle talvella, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) huolestui oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) kohtuuttomasta työtaakasta. Se sai hänet pohtimaan, pitäisikö ministerien määrää sittenkin lisätä. Lindström joutui maaliskuussa viikoksi sairauslomalle muun muassa korkean verenpaineen takia. Lindström jatkaa työministerinä.

Juttua päivitetty lisätiedoilla

Perussuomalaisten ministeripaikasta äänestettiin – kulttuurin salkku Sampo Terholle

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uudeksi kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeriksi on valittu perussuomalaisten Sampo Terho. 39-vuotias Terho on puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ehdolla puolueen puheenjohtajaksi.

Kulttuuri- ja urheiluministerin tehtävien siirtymisestä kokoomukselta perussuomalaisille päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä, kun ministerien määrää päätettiin lisätä kolmella. Tehtäviä on hoitanut Sanni Grahn-Laasonen, jolle jää opetusministerin tehtävät.

Ministeriehdokkaana äänestettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Ehdolla oli myös kansanedustaja Mika Niikko.

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

Myös perussuomalaiset hyväksyi hallintarekisterin – Soini joulukuussa 2015: ”Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Talousvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Kaj Turunen (ps.).

Eduskunnan talousvaliokunta on hyväksynyt mietinnön lakiesityksestä, johon kiistelty hallintarekisteri sisältyy.

Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiesitys etenee eduskunnan suureen saliin. Oppositio on jättänyt mietintöön vastalauseen ja esittää lakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta käsitteli istunnossaan asiasta kutakuinkin saman paperin kuin viime keväänä, sillä hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta.

Valiokunta ehdottaa kuitenkin kolmea lausumaa. Valiokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) korosti ensimmäistä lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallitusta valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan verottajan tiedonsaanti hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä.

Lausuman mukaan tunnistamatta jäävältä edunsaajalta perittävä lähdevero on ”riittävän kannustava”. Turusen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole sopinut lähdeveron suuruudesta.

Hallintarekisteriä aiemmin vastustaneille perussuomalaisille tarjottiin jo viime vuonna ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan tuolloin riittänyt.

Turusen mukaan hallintarekisteristä keskusteltiin alkuviikon hallituksen puoliväliriihessä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on toistuvasti vastustanut hallintarekisteriä. Esimerkiksi marraskuussa 2015 Soini kirjoitti blogissaan hallintarekisteriin liittyvän ”lukuisia moraalisia ja käytännön ongelmia”.

– Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin. Päätös on oikea ja vastaa perussuomalaisten linjaa. Tämä on ollut johdonmukainen kantamme jo viime eduskuntakaudella, Soini kirjoitti joulukuussa 2015.

SDP:n Lauri Ihalainen kritisoi hallituksen toimintatapaa, jossa asia tuotiin valiokuntaan vain parin päivän varotusajalla. Hän myös epäilee valiokunnan lausumien vaikutusta lain lopulliseen sisältöön.

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Kuva: Thinkstock

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

Keskustelua aiheesta