Turva – Hymy

Pyykinpesu ja pankkiasiat tökkivät – Monella nuorella vaikeuksia selviytyä arjesta

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Yli kolmasosa nuorista kokee itsensä yksinäiseksi ainakin joskus, tytöt poikia enemmän.

Nuoret ovat melko tyytyväisiä elämäänsä, ilmenee keskiviikkona julkaistusta Nuorisobarometri 2015 -tutkimuksesta. 15–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset arvioivat kouluarvosanoilla tyytyväisyytensä kahdeksaksi ja puoleksi.

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Hilkka Kemppi kertoo olevansa erityisen ilahtunut nuorten uskosta tulevaisuuteen.

– Tärkeätä on, että nuorilla on tukiverkko matkassa ja menolippu hyvään elämään, Kemppi sanoo.

Nuorilla on kuitenkin vakavia puutteita arjessa selviytymisessä. Barometrin mukaan peräti 38 prosenttia nuorista miehistä ja 22 prosenttia nuorista naisista selviytyy huonosti tai melko huonosti arjessa.

Ylivoimainen valtaosa nuorisosta arvioi selviytyvänsä hyvin kaupassakäynnistä ja ruoanlaitosta, mutta pyykinpesu, siivous ja pankkiasioiden hoitaminen sujuvat heikommin. Nuorilla on usein myös vaikeuksia pitää vuorokausirytmistä kiinni.

Huolet liittyvät erityisesti muuttamiseen pois kotoa.

Yksinäisyys on niin ikään arjen ongelma monille nuorille. Yli kolmasosa nuorista kokee itsensä yksinäiseksi ainakin joskus. Pojat kokevat itsensä vähemmän yksinäisiksi kuin tytöt. Asia selittyy sillä, että pojille riittää tekeminen yhdessä, mutta tytöille merkitsee tunnetaso enemmän.

– Sosiaalisten taitojen puute on erityisen merkityksellistä, Kemppi arvioi.

Myös toimeentulohuolet painavat nuoria. Huolet liittyvät erityisesti muuttamiseen pois kotoa, mikä tapahtuu keskimäärin hieman alle 20-vuotiaana. Köyhyysriski on suurinta 20–24-vuotiailla omillaan asuvilla nuorilla. Myös alttius jättää maksamatta laskuja kohoaa jyrkästi 20 vuoden iässä.

Suomalaisnuoret muuttavat pois kotoa hyvin nuorina verrattuna muihin Euroopan maihin. Syynä ei ole kodin ahtaus tai perheen talous vaan nuorten oma halu itsenäistyä.

Nuorten elämää muovaavat vahvasti lapsuuden kokemukset kodissa ja koulussa.

– Lapsuuden kodin eväät vaikuttavat myöhempään elämään, arvioi tilastotutkija Sami Myllyniemi.

Hänen mukaansa kodin vaikeudet eivät ole täysin palautettavissa vanhempien koulutustasoon. Muun muassa avioeroilla on kauaskantoisia vaikutuksia nuorten elämään. Neljänneksellä vastanneista vanhemmat ovat eronneet.

Koulussa erottuu kiusaaminen, jota on joutunut kokemaan joka kolmas nuori.

– Ennen kaikkea vanhempien alkoholiongelmat vähentävät pärjäämisen tunnetta myöhemmässä elämässä, Myllyniemi kertoo.

Perheen taloudelliset vaikeudet heikentävät kodin ilmapiiriä, mutta myös korkeasti koulutettujen vanhempien kiireisyydellä on vaikutusta.

EU ärähtää, jos velkaa on liikaa, mutta ei silloin, jos lapsilla ei ole ruokaa

EU:ssa eletään ratkaisevia hetkiä. Parhaillaan määritellään, saadaanko unionista tehtyä ihmisläheisempi – asia, jota demarit ovat ajaneet ties miten pitkään. Meidän demarien ehto sille, että nykyinen komission johtaja Juncker voitiin valita, oli sosiaalinen ulottuvuus. Se tarkoittaa, että EU:n täytyy antaa enemmän tavallisille ihmisille – työntekijöiden oikeuksia, tasa-arvoa, vanhempainvapaita, työttömien auttamista. Nyt, kun kautta on jäljellä vajaat puolitoista vuotta, on vihdoin ryhdytty toimiin.

Aloitetaan nuorista.

Euroopan unionissa työttömiä nuoria on 18 prosenttia ja heistä syrjäytymisvaarassa on arviolta 10 prosenttia. 6,3 miljoonaa 15–24-vuotiasta on ilman työ- tai opiskelupaikkaa. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt huippulukemasta eli 24 prosentista 19:ään, mutta se on edelleen todella korkea. Joillain alueilla voidaan yhä kavuta yli 40 prosenttiin.

Vuonna 2016 noin 115 miljoonaa ihmistä, 24 prosenttia eurooppalaisista, eli korkean syrjäytymisriskin alla. Tämä tarkoittaa, että lähes joka neljäs eurooppalainen koki ainakin jonkin asteista osattomuutta omassa yhteiskunnassaan.

Nuorista aikuisista yli 30 prosenttia on vaarassa syrjäytyä, alle 18-vuotiaista 26 prosenttia. Pysähdytään tähän hetkeksi. Useampi kuin joka neljäs eurooppalainen alaikäinen on vaarassa syrjäytyä joko köyhyyden takia tai sosiaalisen syrjäytymisen kautta! Nämä on järkyttäviä lukuja.

Mitä voidaan tehdä?

EU:lla on kolme työkalua nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Ne eivät luonnollisestikaan yksin riitä, koska erityisesti nuoret tarvitsevat monenlaista tukea ja apua, mutta EU voi tehdä oman osansa. Näillä työkaduilla kuitenkin kuljetaan eteenpäin ratkaisun löytämiseksi.

1) Nuorisotakuun suositus
Alle 25-vuotiaille tulee tarjota neljän kuukauden kuluessa valmistumisesta laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka.

Tästä ei valitettavasti ole tehty sitovaa, joten toteutus vaihtelee jäsenmaasta toiseen. Suomessa nuorisotakuu ei lupaavan alun jälkeen saanut ilmaa siipiensä alle ja sen rahoitus on rampautettu.

2) Nuorisotyöllisyysaloite

Nuorisotyöllisyysaloite on luotu solidaarisuusvälineeksi Euroopan työttömille. Sitä saavat alueet, joiden nuorisotyöttömyysaste oli yli 25 prosenttia, kun aloite otettiin käyttöön. Valitettavasti, jos niin voidaan sanoa, Suomessa yksikään alue ei ole oikeutettu saamaan rahaa nuorisotyöllisyysaloitteen kautta.

Nuorisotyöllisyysaloitteen tyypillisiä tukikohteita ovat oppisopimuskoulutukset, työharjoittelut, nuorten työpaikat sekä tutkintoon johtavat täydennyskoulutukset.

3) Euroopan sosiaalirahasto

Rahaston kautta autetaan nuorten työllisyyttä mm. panostamalla rahaa yhden palveluluukun taktiikkaan. Suomessa rahaa on saatu Ohjaamo-toimintaan.

Sitten asiaan, joka koskettaa minua ehkä kaikkein eniten, nimittäin lapsiköyhyyteen.

13 miljoonaa lasta elää köyhyydessä Euroopan unionissa. Muistakaa, 27 prosenttia Euroopan lapsista on syrjäytymisuhan alla!

Varsinkin yksinhuoltajaperheiden lapsilla ja isojen perheiden lapsilla on suuri riski köyhtymiseen. Kohonnut riski on myös työttömien lapsilla, pienituloisten perheiden lapsilla, vammaisilla lapsilla tai maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapsilla.

Euroopan demareilla onkin ollut jatkuva teema, jota yritetään pitää esillä. Se on lapsitakuun saaminen Eurooppaan. Lapsitakuu takaisi jokaiselle eurooppalaiselle lapselle yhdenvertaisen alun elämään: ilmaisen laadukkaan koulutuksen, lastenhoidon, pääsyn terveydenhuollon piiriin, riittävän ravinnonsaannin sekä siedettävä elinolot. Tuntuu lohduttomalta, ettemme voi näitä tarjota lapsillemme! Suomi voisi osaltaan ajaa tätä ja myös toteuttaa lapsitakuun ja olla esimerkkinä EU:lle.

Talous on nyt kääntynyt nousuun melkein kaikissa EU-maissa.

Talouden vahvistuminen pitäisi saada ajettua myös rivieurooppalaista hyödyttämään. Talouden mittaristoa vahvistetaankin sosiaalisilla indikaattoreilla, jotka eivät enää mittaa pelkästään kylmiä lukuja. Mm. koulupudokkaiden määrää tarkkailemalla, sekä kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä tai köyhyysriskiä mittaamalla voidaan tehdä parempia päätöksiä – ihmisläheisempiä päätöksiä. Sosiaalisilla indikaattoreilla siis tarkastellaan jäsenmaiden sosiaalista tuloskuntoa talouden ohjausjaksolla.

Brutaalisti sanoen: Siinä ei paljon nätit talousluvut lämmitä, jos samaan aikaan malaria palaa Eurooppaan, sairaaloissa ei ole lääkkeitä ja vanhukset kaivelee jätteitä nälkäänsä, kuten Kreikassa kävi. Valtion onnistumista ei tästä eteenpäin enää mitata vain talousluvuilla.

Komissio vertailee euromaiden välillä indikaattoreita, jotka ovat erityisen relevantteja alueen vakaudelle.

Indikaattoreina käytetään seuraavia asioita:

1. Yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille
2. Koulutus, osaaminen ja elinikäinen oppiminen (varhain koulunkäynnin keskeyttäneet, aikuisten osallistuminen koulutukseen, alisuoriutuminen)
3. Sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla (sukupuolten välinen työllisyysero, erot osa-aikatyön tekemisessä, tasoittamaton palkkaero)
4. Eriarvoisuus ja sosiaalinen nousu (tuloerot, sosioekonomiseen asemaan pohjautuvat vaihtelut opinnoissa ja menestymisessä)
5. Elinolot ja köyhyys (köyhyys- ja syrjäytymisriskiaste, hyvin alhainen työssäkäyntiaste)

Euroopan sosiaalisesta pilarista on puhuttu pitkään. Barroson komission aikana siitä ei kuitenkaan tullut mitään ja vasta nyt eri tahot ovat heränneet huomaamaan, että muutosta täytyy tapahtua myös kansalaisten elämässä. Komissio on pannut alulle erinäisiä aloitteita, jotka tuovat uusia tuulia työ- ja sosiaalipolitiikkaan Euroopassa. Näistä konkreettisista aloitteista sitten aletaankin muovata tuota uutta pilaria, joka tukee Euroopan unionia tulevissa myrskyissä.

Konkreettisina ideoina voidaan mainita esim. perheen ja työelämän yhteensovittamisen direktiivi, sosiaaliturvan parempi yhteensovittaminen, työaikadirektiivi, työsuhteen kirjallisia ehtoja koskeva direktiivi, eurooppalainen sosiaaliturvanumero, eurooppalainen työviranomainen jne.

Myös rahoituksessa pitäisi näkyä sosiaalisempi ote. Hankkeiden ei haluta olevan hallinnollisesti niin raskaita. Rahoituskehys on tällä hetkellä poliittisen väännön alla, mutta helppoa sen muodostamisesta ei tule. Jo Brexitin luoma lovi rahoitukseen vaikeuttaa tasapainottamista eri politiikan eri alojen välillä. Rahaa puolustukseen vai syrjäytymisen ehkäisemiseen?

Näilläkö keinoin sitten syrjäytyminen loppuu Euroopassa? Ei tietenkään. Joskus on aika turhauttavaa, että EU:lla on niin vähän valtaa sosiaaliasioihin. Toimivalta menee niin, että EU voi ärähtää jäsenmaalle silloin, jos velkaa on liikaa, mutta ei silloin, jos lapsilla ei ole ruokaa. Edellä tuli kuitenkin esimerkkejä siitä, mitä EU voi toimivaltansa puitteissa tehdä: suositella ja kehottaa, mutta onneksi myös jossain määrin käskeä ja jakaa rahaa.

 

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SPD dansar på ett rakblad i regeringsfrågan

Kuva: Foto: Joachim Kasten

När får Tyskland (äntligen) en ny regering? Sedan valet den 24 september förra året står detta spörsmål högst på den inrikespolitiska agendan och även utanför landets gränser i Bryssel, Paris eller London blickar man irriterat och otåligt på det som ännu inte händer i Berlin.

Lue lisää

Diskussion

Kris för UNRWA när USA drar in bidrag

Kuva: Foto: Khaled Alashqar
Flyktingbarn i en skola som drivs av FN i området Shujaiyeh i Gaza.

Internationella organisationer kritiserar USA:s beslut att dra in mer än hälften av det planerade amerikanska bidraget till FN:s hjälporganisation för palestinska flyktingar, UNRWA.

 

Den amerikanska administrationen har meddelat att landet ska hålla inne utbetalningar på motsvarande 65 miljoner dollar.

UNRWA bedriver undervisning, sjukvård, socialhjälp och delar ut livräddande nödhjälp i Mellanöstern och når ut till omkring fem miljoner flyktingar.

USA har varit den största bidragsgivaren till FN:s hjälporganisation.  UNRWA står nu inför sin största kris hittills när det gäller finansieringen.

‒Det som står på spel är värdigheten och säkerheten för de miljontals palestinier som är i behov av akut livsmedelsbistånd och annat stöd, det som står på spel är flyktingarnas tillgång till grundläggande hälsovård – bland annat förlossningsvård och andra insatser som räddar liv, säger Pierre Krahenbuhl, chef för UNRWA.

Det sänkta bidraget påverkar också säkerheten i regionen vid en tidpunkt när Mellanöstern står inför många olika typer av risker och hot, särskilt när det gäller ytterligare radikalisering, tillade han.

Tidigare undergeneralsekreterare i FN och numera Norska flyktingrådets generalsekreterare Jan Egeland konstaterar att det minskade bidraget kommer att få förödande konsekvenser för palestinska flyktingbarn som är beroende av bidragen för sin skolgång.

‒Det innebär även att föräldrar förvägras ett socialt skyddsnät som hjälper dem att överleva. Det undergräver även UNRWA:s möjligheter att agera i händelse av att Israel-Palestina-konflikten blossar upp igen, säger han.

 

Lever i fattigdom

UNRWA tillhandahåller utbildning för över en halv miljon pojkar och flickor i 700 skolor och möjliggör över 9 miljoner patientbesök på över 140 kliniker.

Akshaya Kumar, biträdande chef vid Human Rights Watch FN-kontor, framhåller att många palestinska flyktingar lever i fattigdom, däribland en majoritet i Syrien som är i behov av humanitärt bistånd för att kunna överleva.

‒Om inte andra regeringar fyller denna lucka snart kommer USA:s sänkta bidrag att äventyra skolgång, vaccinationer och mödrahälsovård för flyktingar, säger hon.

Trumpadministrationen uppger att beslutet togs för att trycka på för olika reformer av organisationen. Även om Heather Nauert, talesperson för amerikanska utrikesdepartementet, uppgav att beslutet inte har syftet att få palestinierna till förhandlingsbordet, visade president Donald Trumps uttalanden på twitter några veckor tidigare något annat.

Han skrev att USA ger palestinierna “hundratals miljoner dollar varje år utan någon uppskattning eller respekt i gengäld.”

”När palestinierna inte längre är villiga att tala om fred, varför skulle vi göra några av dessa enorma framtida utbetalningar till dem?”, twittrade Donald Trump.

Akshaya Kumar påpekar att UNRWA är en hjälporganisation och inte en part i fredsprocessen.

‒Den amerikanska administrationen verkar ha för avsikt att hålla dem som gisslan – och först och främst straffa utsatta palestinska flyktingar – för att på ett indirekt sätt sätta press på den palestinska myndigheten för att de ska delta i fredsförhandlingarna, säger hon.

 

Sänkt bidrag gynnar inte fred

PLO:s högste representant i Washington, Husam Zomlot, har en liknande uppfattning och slår fast att flyktingars tillgång till humanitär nödhjälp inte kan utnyttjas som förhandlingsobjekt utan handlar om internationella skyldigheter.

‒Att ta mat och utbildning från utsatta flyktingar bidrar inte till varaktig och vittomfattande fred och de palestinska flyktingarnas rättigheter kan inte äventyras av ett beslut i ekonomiska frågor, säger han.

Att de palestinska flyktingarna har ett eget flyktingorgan har länge varit kontroversiellt. Organet inrättades för att tillfälligt hjälpa de som flydde från sina hem under 1948 års arabisk-israeliska krig.

Till skillnad från andra flyktingar i världen kan flyktingstatus via UNRWA ärvas från generation till generation. Det innebär att antalet har vuxit från 700 000 till mer än fem miljoner registrerade flyktingar i Syrien, Jordanien, Libanon och i palestinska områden. De som får medborgarskap på annat håll tas inte bort från UNRWA:s register.

Medan UNRWA kritiseras för att inte arbeta för vidarebosättning av flyktingar har Israel inte gett flyktingar möjlighet att återvända och andra länder som Libanon har i stor utsträckning vägrat att bevilja palestinier medborgarskap och möjlighet till arbete eller tillgång till mark.

UNRWA har startat en global kampanj för att kunna samla in de medel som saknas i stället för att behöva skära ned på det stöd som utgör ett skyddsnät för många flyktingar. Belgiens regering har lovat att bidra med motsvarande 23 miljoner dollar till UNRWA.

‒För många palestinska flyktingar är UNRWA den sista livbojen, säger den belgiske vice premiärministern Alexander De Croo.

ÄMNESORD

Diskussion

Mielipide: Soinin on aika kertoa kantansa

Suomen ulkoministeri Timo Soini kehui kuinka ”Suomi ja Turkki jakavat samat demokraattiset arvot”. Turkissa kurdina oleminen on rikos ja kaikki maan hallituksen aggressiot kohdistuvat kurdeihin .

Turkki on aloittanut täydellä voimalla hyökkäyksenkurdikaupunki Afriniin Syyriassa. Turkki on tehnyt eilisestä lähtien yli 150 pommitusta käyttäen Afrinissa F16- hävittäjiä sekä tykkitulta.

Naton toiseksi suurin armeijan omaava Turkki ei näytä kunnioittavan sotilasliiton arvoja tai sitten Nato on juuri tämänkaltainen liittouma. Montako kansanmurhaa Turkki saa tehdä, ennen kuin maailma herää?

Juha Sipilän, Timo Soinin ja Jussi Niinistön Lähi-idän politiikka on ollut täysin vastuutonta. Missä ovat heidän kannanottonsa?

Eivätkö he ymmärrä, että myös he ovat vastuussa tästä. Ymmärtääkö ulkoministeri Soini Turkin arvot? Nyt on korkea aika tulla ulos ja kertoa mitä asiasta ajattelee! Vai onko ulkoministeri vieläkin sitä mieltä, että ”Suomi ja Turkki jakavat samat demokraattiset arvot”?

Vaadin tässä ja nyt Timo Soinilta, että hän ottaa kantaa Turkin hyökkäykseen kurdeja vastaan. Naton jäsenenä Turkki ei voi jatkaa näin! Viattomien ihmisten tappaminen on pysäytettävä!

Keskustelua aiheesta

Suomeen palaava Kataisen kabinettipäällikkö: Brexit pakottaa EU-jäsenmaksujen korotukseen

Kuva: LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN
EU-komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi siirtyy Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi maaliskuussa. Kuva otettu Brysselissä 3. tammikuuta.

Suomen pitäisi olla valmis kasvattamaan EU-jäsenmaksuaan, jotta Britannian jättämä aukko saataisiin täytettyä ja rahat riittäisivät uusiin tehtäviin.

Näin vetoaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana pian aloittava Juho Romakkaniemi (kok.). Hän on työskennellyt viime vuodet suomalaiskomissaarien kabineteissa Euroopan komissiossa.

Romakkaniemen mielestä on selvää, ettei tulevien vuosien budjettiraameja saada kasaan ilman jäsenmaksujen korotusta. EU:n budjetti on nyt suuruudeltaan yksi prosentti EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta vuodessa.

Komissiosta on ehdotettu budjetin kasvattamista vähintään noin 1,1 prosenttiin, ja Romakkaniemi toivoo Suomelta tukea ehdotukselle.

– Toivon todella, että hallitus ja eduskunta on käynyt pohdintaa siitä, millä ehdoin kannassa voidaan liikkua.

Nettomaksaja Britannian lähtö jättää EU:n budjettiin tuoreimman arvion mukaan 12–15 miljardin euron vuotuisen aukon. Budjetista vastaavan komissaarin Günther Oettingerin mukaan komissio olisi esittämässä, että puuttuva summa katetaan puoliksi leikkauksilla ja puoliksi uudella rahalla.

Monimutkaisemmaksi yhtälön tekee vielä se, että EU:lle ollaan esittämässä uusia menoja aina maahanmuutosta puolustusyhteistyöhön ja rajavalvontaan. Uudet menot katettaisiin budjettikomissaarin mukaan valtaosin uudella rahalla.

Komissio antaa esityksensä vuosien 2021–2027 budjettiraameista toukokuussa.

Romakkaniemen mukaan nyt on Suomellekin oikea aika yrittää vaikuttaa budjetin valmisteluun.

– EU-komissioon on helppo vaikuttaa, kunhan on vain jotain sanottavaa.

Anniina Luotonen–STT