Radikalisoituminen ei Suomessa kytkeydy tietyille asuinalueille kuten Ruotsissa

Kuva: LEHTIKUVA / MATIAS ÅBERG
Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon päällikön Anders Thornbergin mukaan väkivaltaisiin radikaali-islamistisiin aineksiin lasketaan Ruotsissa jo 2 000 ihmistä.

Radikaali-islamistisiin piireihin kuuluvien määrä on kasvanut Ruotsissa voimakkaasti ja monella radikalisoituneella on kytköksiä ruotsalaiskaupunkien huono-osaisiin lähiöihin.

Syyriaan ja Irakiin viime vuosina matkanneista 300 vierastaistelijasta yli 70 prosenttia tulee pahimmissa ongelmissa kamppailevista ruotsalaislähiöistä, selviää Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tuoreesta raportista. Useimmat vierastaistelijoista ovat ulkomaalaistaustaisia.

Suomeen ei sen sijaan ole syntynyt asuinalueita, joihin keskittyisi merkittävissä määrin radikalisoituneita henkilöitä, kertoo erikoistutkija Saana Nilsson suojelupoliisista.

Nilssonin mukaan esimerkiksi konfliktialueille lähteminen on tällä hetkellä pysähtynyt. Tunnistettuja konfliktialueille lähteneitä aikuisia on yhä noin 80, vaikka tunnistamattomien määrä nostaa tosiasiallisen luvun suuremmaksi.

Vaikka maantieteellistä keskittymistä ei Suomessa ole ja lähtijöiden määrä on lähes pysähtynyt, on Supo nostanut uhka-arviotaan terrorismista. Syynä on muun muassa terrorismin kohdehenkilöiden lisääntyminen, heidän aiempaa vakavammat kytköksensä terroristiseen toimintaan sekä iskuihin kehottava propaganda.

Koska Suomessa maantieteellinen keskittyminen puuttuu, toimii keskeisenä alustana radikalisoitumiselle verkko. Toisaalta myös Ruotsissa verkolla on roolinsa radikalisoitumiskehityksessä.

Suurin uhka pienestä joukosta.

Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon mukaan ääriaineksiin kuuluvista ihmisistä pienellä joukolla on kykyjä ja halua terrori-iskun toteuttamiseen. Kaikkiaan väkivaltaisiin radikaali-islamistisiin aineksiin lasketaan jo 2 000 ihmistä.

– Kyse voi olla henkilöistä, jotka antavat tukensa, keräävät rahaa tai rekrytoivat ihmisiä, mutta myös niistä, jotka ovat ehkä turhautuneita ja jostain syystä voivat ajatella tekevänsä terrorismirikoksen jossain vaiheessa, sanoo Säpon päällikkö Anders Thornberg.

Myös Suomessa suurimman uhan muodostavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka voisivat tehdä terrori-iskun.

– Motivaatio voi tulla nähdäksemme esimerkiksi suoraan (äärijärjestö) Isisin propagandasta, Supon Nilsson sanoo.

Kaiken kaikkiaan Supo on määritellyt 350 kohdehenkilöä eli terrorismille myötämielistä henkilöä. Lisäksi poliisi on seulonut noin 400 riskihenkilöä turvapaikanhakijoista.

Supon Nilssonin mukaan Isisin vetovoima on hiipunut sen tappioiden myötä. Lisäksi muutoksessa näkyy Isisin propaganda, jossa kehotetaan tekemään iskuja esimerkiksi Euroopan maissa konfliktialueelle lähtemisen sijaan.

Poliisi siirtää resursseja.

Eteläisen Tukholman alueella poliisipäällikkönä toimiva Carolina Paasikivi sanoo, että paikallisen poliisin työssä etusijalle on pantu juuri erityisen ongelmallisessa tilanteessa olevat alueet, joissa myös radikalisoituminen on ongelma.

– Meidän on pitänyt vähentää panostuksia joillakin (muilla) alueilla, jotta nämä erityisen hankalassa tilanteessa olevat alueet voidaan laittaa etusijalle, sanoo Paasikivi.

Hänen mukaansa poliisissa työskennellään säästöpaineiden alla, vaikka ruotsalaispoliitikot ovat tehneet avauksia poliisin resurssien lisäämisestä. Paasikivi sanoo, että pysyviä määrärahalisäyksiä ei ole näkynyt.

– Hankalassa tilanteessa olevilla alueiden kohdalla perspektiivi on 10–15 vuotta, kun taas poliitikkojen vaalikausi on neljä vuotta.

Alueita, joilla poliisin on vaikeaa tai lähes mahdotonta suoriutua annetuista tehtävistä.

Ruotsin poliisin tilanneraportin perusteella maassa on jo 55 aluetta, joiden elämää varjostavat rikollisuus, painostus, väkivallanteot, avoin huumekauppa sekä tyytymättömyys yhteiskuntaa kohtaan. Lisäksi kuusi aluetta on vaarassa ajautua tähän joukkoon.

Vaikeuksissa olevilla alueilla suuri osa asukkaista on usein maahanmuuttajataustaisia. Työttömyys alueilla on yleensä korkea ja tulotaso matala. Perheet saattavat myös asua hyvin ahtaasti, mikä vaikeuttaa lasten opintoja.

Poliisin viimekuisen raportin mukaan tilanne on erittäin hankala jo 23 alueella Ruotsissa. Näillä alueilla poliisin on vaikeaa tai lähes mahdotonta suoriutua sille annetusta tehtävästä. Poliisit kohtaavat työssään myös fyysistä vastarintaa.

Tukalimmassa tilanteessa oleville alueille on keskittynyt paljon rikollisia, ja niissä on nähtävissä rinnakkaisia yhteiskuntarakenteita, ihmisten henkilökohtaisia vapauksia rajoittavaa fundamentalismia sekä radikalisoitumista.

Tällaisten alueiden määrä on lisääntynyt lyhyessä ajassa, sillä noin puolitoista vuotta sitten niitä arvioitiin olevan nykyisen 23:n sijaan 15.

Eteläisessä Tukholmassa poliisipäällikkönä toimiva Carolina Paasikivi uskoo, että vaikeuksissa olevien alueiden ongelmat eivät ratkea hetkessä.

– Ei ole ehkä syytä edes odottaa, että kehitystä voi kääntää täysin, vaan on otettava sopivan pitkiä harppauksia ja ajateltava, että alueita pitää vakauttaa, turvallisuutta parantaa, rikollisuutta vähentää sekä kohdata rikolliset, sillä nämä eivät ole antamassa heti periksi, sanoo Paasikivi.

STT–MIKKO GUSTAFSSON, MATIAS ÅBERG

Keskustelua aiheesta

Erikoinen tapaus: vaarallisena pidetty mies, jolla on silmä mustana, pakeni poliisiasemalta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Poliisi etsii Jämsän poliisiasemalta paennutta miestä. 34-vuotias mies oli pidätettynä epäiltynä muun muassa väkivaltarikoksesta.

Mies kuitenkin pakeni keskiviikon ja torstain välisen yön aikana.

Poliisin mukaan mies saattaa pyrkiä Kokkolan tai pääkaupunkiseudun suuntaan. Virkavallan mukaan paennut on nimeltään Kimmo Louhivuori. Hän saattaa olla vaarallinen. Poliisi pyytää, että havainnot miehestä ilmoitetaan hätänumeroon 112.

Louhivuorella on tällä hetkellä toinen silmä mustana.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Miehet eroavat kirkosta yksittäisten kohujen vuoksi, naiset tasaisesti ympäri vuoden

Kuva: Jari Soini

Kirkosta eroamista helpottavaa Eroakirkosta.fi -palvelua on sen ylläpitäjien mukaan käyttänyt jo 600 000 suomalaista eli noin 11 prosenttia maan väestöstä.

Valtionkirkkojen ulkopuolella elää nykyään 1,5 miljoonaa suomalaista eli 28 prosenttia väestöstä.

Palvelu on toiminut vuodesta 2003. Ylläpitäjien mukaan miehet innostuvat usein eroamaan yksittäisten medianäkyvyyttä luovien tapausten myötä, kun taas naiset eroavat tasaisesti ympäri vuoden.

Moni eronneista on juuri 18 vuotta täyttäneitä, jotka eivät enää täysi-ikäisinä halua kuulua siihen kirkkoon johon heidät lapsina liitettiin.

Miehet eroavat naisia useammin, mutta yli 45-vuotiaiden keskuudessa sukupuolten välille ei enää synny eroa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun iskun seuraus: Hallitus asetti tutkintaryhmän – selvittää keinoja vastaavien tragedioiden estämiseksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtioneuvosto asetti tänään riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään Turussa 18. elokuuta tapahtunutta puukotusiskua. Ryhmältä odotetaan suosituksia siitä, miten vastaavanlaisia tapahtumia voitaisiin tulevaisuudessa estää tai lieventää niiden seurauksia.

Turun puukotuksessa kuoli kaksi ja loukkaantui kahdeksan henkilöä. Poliisi tutkii tekoja kahtena terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana ja kahdeksana terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhan yrityksenä. Teosta epäiltynä on vangittu yksi henkilö.

Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, ei oikeudellisen vastuun kohdentaminen. Tässä se eroaa esimerkiksi poliisin esitutkinnasta.

Ryhmällä on varsin laaja tiedonsaantioikeus.

Oikeusministeriön yhteydessä toimivaa tutkintaryhmää johtaa johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta. Jäsenet ovat psykologian tohtori Mika Hatakka, ensihoidon vastuulääkäri Vesa Lund (Satakunnan sairaanhoitopiiri), vanhempi tutkija Olli Ruohomäki (Ulkopoliittinen instituutti), vastuualueen johtaja Tarja Wiikinkoski (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto), filosofian maisteri Kari Ylönen ja maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen (Tampereen kaupunki).

Ryhmällä on varsin laaja tiedonsaantioikeus. Tutkinnassa selvitetään muun muassa pelastustoimen, ensihoidon, psykososiaalisen tuen, poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten toimintaa sekä organisaatioiden välistä tiedonkulkua.

Tutkintaryhmä laatii selostuksen, joka annetaan valtioneuvostolle. Se sisältää selostuksen tapahtuman kulusta ja siihen johtaneista tekijöistä sekä turvallisuussuosituksia viranomaisille ja muille toimijoille mahdollisten uusien vastaavien tapahtumien varalle. Tutkintaselostus on julkinen.

Tavoitteena on, että ryhmä saa selvityksensä valmiiksi kesään 2018 mennessä.

Tuore kirja paljastaa: Mannerheim armahti suosikkejaan juopottelusta – oli heistä riippuvainen sodanjohdossa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim katsoi ylimmän upseeriston ja varsinkin suosikkikenraaliensa juopottelua läpi sormien, mutta johtavien upseerien hermojen pettämistä hän kavahti. Näin arvioi kolmen yliopiston dosentti Lasse Laaksonen (kuvassa), jonka kirja Viina, hermot ja rangaistukset – sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918–1945 ilmestyi torstaina.

Mannerheim ei itse tunnetusti sylkenyt lasiin.

– Ei Mannerheimin määrällisesti merkittävä alkoholinkäyttö ainakaan raittiutta edistänyt. Kyllä henkilökohtainen esimerkki varmasti vaikutti, Laaksonen arvioi päämajan tilannetta.

Marsalkan suhtautuminen muun sotilasjohdon juomiseen oli Laaksosen mukaan äärimmäisen valikoivaa.

– Marsalkka ei edes pystynyt puuttumaan tärkeän työparinsa, kenraali A. F. Airon, runsaaseen alkoholinkäyttöön päämajassa. Samoin hän olisi halunnut vaieta toisen suosikkinsa, rintamakenraali Taavetti Laatikaisen juopumusrikkomuksista.

Vähemmän onnekas oli esimerkiksi K. M. Wallenius: alkoholilla oli osuus Mannerheimin inhoaman kenraalin uran katkeamiseen.

Useat juomisesta kärähtäneet korkeat upseerit saivat ylipäälliköltä uuden mahdollisuuden, mutta hermoheikkous oli tyystin eri, kohtalokas asia.

– Mannerheim jollakin tavalla pelkäsi komentajia, joiden hermojen pitävyyteen ei voinut luottaa. Juopottelusta marsalkka pystyi tarvittaessa tukistamaan, mutta stressireaktioita ei ollut mahdollista kontrolloida.

Ylipäällikkö Mannerheim hermoili huomattavasti enemmän.

Mannerheimin omat hermot joutuivat erittäin koville Neuvostoliiton kesän 1944 suurhyökkäyksen aikaan. Laaksosen mukaan marsalkka selvisi kiirastulestaan kaksijakoisesti.

Suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen Mannerheim häilyi omalla tontillaan, sodan johtamisessa.

– Tärkeimpien alaisten kuten Airon paineensietokyky oli hädän hetkellä korkealla. Ylipäällikkö Mannerheim hermoili huomattavasti enemmän.

Sen sijaan poliittisena toimijana Mannerheimin valta korostui suurhyökkäyksen aikana ja rauhasta neuvoteltaessa.

– Hän ei piitannut valtaoikeuksiensa rajoista vaan ohjaili valtionjohtoa suvereenisti.

Laaksonen katsoo, että Mannerheim saattoi painaa läheisimpien upseeriensa viinatöppäilyt villaisella osin siksi, että oli heistä täysin riippuvainen johtamisessaan.

– Mannerheimin koulutus ja pätevyys tuon tason tehtäviin oli melko ohut.

Sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtola on tästä Laaksosen kanssa samaa mieltä.

– Mannerheimin on täytynyt olla äärimmäisen jännittynyt siitä, että pystyykö hän johtamaan. Siksi hän tarrasi henkilöihin kuten Airo, jotka takasivat, että sotaa johdetaan. Mielestäni Airo oli oikeassa sanoessaan ”Mannerheim johti sotaa, minä johdin sotatoimia”. Marski ei hallinnut tätä valtavaa koneistoa.

Enää ei tarvita raivopäisiä kurinpitäjiä.

Lasse Laaksonen tutki armeijan takavuosien johtoa, mutta hän suostuu tekemään vertauksen Suomen tämän päivän sodanjohtajiin.

– Sodankäynti on teknistynyt siinä määrin, että johtaminen vaatii nyt aivan toisentyyppistä tarkkuutta kuin toisen maailmansodan aikaan. Tuolloin se oli enemmän suoraa komentamista. Nyt sotatoimien johtaminen edellyttää esimerkiksi informaation hallintaa ja monipuolista osaamista – eikä niistä suoriudu kuin selvin päin.

– Enää ei myöskään tarvita sen tyyppisiä raivopäisiä kurinpitäjiä kuin meillä oli viime sotien aikana.

Summaten: lasia kallistavien Eversti Karjuloiden aika on vääjäämättä ohi.

STT–PERTTI MATTILA

Postilta jättirekry, ja vain tätä edellytetään: pääsääntöisesti 18 vuoden ikää ja suomen kielen taitoa

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Posti palkkaa 3 500 jouluapulaista lajittelemaan, kuljettamaan ja jakelemaan joulutervehdyksiä ja -paketteja.

Tänä vuonna jouluapulaisia palkataan myös 130 uuteen pop up -palvelupisteeseen, joita Posti perustaa varmistamaan pakettien sujuvan noutamisen, yrityksestä kerrotaan. Työpaikat sijaitsevat ympäri Suomea.

Jouluapulaisilta edellytetään pääsääntöisesti 18 vuoden ikää ja suomen kielen taitoa.

AVAINSANAT