Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Rahaa riittää, luonnonvaroja ei

Kaupunkiviljely on käytännön esimerkki siitä, kuinka taviskansalaiset voivat oppia näkemään tuotantoprosesseja laajemmalla perspektiivillä.

Paavo Järvensivu:

Rajattomasti rahaa niukkuudessa

Like 2016, 230 s.

Talouskulttuurintutkja Paavo Järvensivun kirjan otsikko saattaa kummastuttaa. Eikö  rahasta päinvastoin ole pulaa, etenkin kun lama on velkaannuttanut valtiot korviaan myöten?

Järvensivun mielestä pulaa on pikemminkin luonnonvaroista.

Rahan rajattomuutta tutkija perustelee jälkikeynesiläisillä argumenteilla. Raha on pohjimmiltaan vain ihmisten luoma sopimus, ja syntyy kun pankit pistävät rahaa kiertoon myöntämällä lainoja.

Näin valtio ei ole riippuvainen verotuloista, vaan voi rahoittaa kulutuksensa keskuspankkirahoituksella – valtio velkaantuu tällöin vain itselleen eikä takaisinmaksuista ole huolta. Järvensivun mukaan tiukka talouskuri nojaa käsitykseen siitä että rahaa on niukasti mutta resursseja rajottamasti.

Toisaalta luonnonvarojen ehtymisen kaikki kyllä myöntänevät. Syy siihen, miksi meno  jatkuu lähes entiseen tapaan johtuu siitä, että teoreettinen tieto on irrallaan käytännön elämästä ja arjesta.

Ihmiset eivät osaa hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja nähdä sitä, mistä autot, muovipussit, ruoka-aineet, ja muut arkiset esineet ovat tulleet ja minkälaisia vaiheita ne ovat käyneet läpi ennen päätymistään kauppoihin ja koteihin.

Yksi tekijä,  mikä häivyttää tehokkaasti esineiden historian on se, että lähes kaikki tavarat legoista taloihin ja hedelmistä paisteihin ovat persoonattomia massatuotteita. Muovipussi sen enempää kuin lihankimpale ei kerro mitään siitä mistä ja miten se on valmistettu. Pussin fossiiliset raaka-aineet ja tehotuotetun eläimen kärsimykset eivät näy lopputuloksessa.

Itsetekeminen on toimivin keino tulla tietoiseksi asioiden välisistä kytköksistä ja pyrkiä muuttamaan niin omia kuin yhteiskunnan toimintatapoja. Ruokaosuuskunnat ja kaupunkiviljely ovat esimerkkijä kansalaisten aktiivisuudesta. Kaupunkiviljelijä näet oppii, miten kasvi kehittyy siemenestä ruoka-aineeksi ja mitä ulkoisia edellytyksiä kuten vuodenaikoja ja sääolosuhteita  kasvuprosessi vaatii.

Järvensivun mielestä valtion tulisikin luoda rahaa tälläisten hankkeiden tukemiseksi. Myös perustulo, sallisi kieltäytymisen epäeettisistä töistä ja mahdollistaisi keskittymisen mielekkääseen toimintaan.

Järvensivu toteaa että kesällä kesämökki on mitä tehokkain tapa oppia oivaltamaan yhteyksiä. Kesämökkielämä on riippuvaista ympäristöstä,  ja esimerkiksi aurinkopaneelien akut eivät lataudu ilman auringonpaistetta. Paras on sähkötön hirsimökki, jossa lomaileva kalastelee, kerää marjoja ja sieniä, viljelee pientä palstaa ja lämmittää mökin lähimetsän puilla.

Pekka Wahlstedt

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE