Uppdrag Granskning -ohjelma kertoo, että ainakin 40 miljardia kruunua (3,8 miljardia euroa) rahaa on kulkenut Swedbankin ja Danske Bankin Baltian-yksikön välillä.

SVT:n saamien tilisiirtotietojen mukaan rahanpesuksi epäillyt siirrot tapahtuivat vuosina 2007–2015. Noin 50 asiakkaan joukossa on muun muassa kätkettyjä omistajia, kulissiyhtiöitä ja yritysasiakkaita, joilla ei ole näkyvää yritystoimintaa, mutta jotka tekevät miljoonien tilisiirtoja.

Swedbankin toimitusjohtaja Birgitte Bonnesen vakuutti viime syksynä, kun Dansken teettämä selvitys Viron-yksikön rahanpesusta julkaistiin, ettei hänen pankkinsa ole sekaantunut kyseiseen vyyhteen.

Uusia epäilyjä Swedbank kommentoi todeten, että viime syksynä annetut lausunnot ovat edelleen voimassa. Uusien väitteiden yksityiskohtia se ei voi kommentoida, osin pankkisalaisuuden ja osin Ruotsin rahanpesulainsäädännön takia.

– Rahanpesu on vakava rikos, joka on yksi alamme suurimpia haasteita. Rahanpesun estäminen ja torjuminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme, pankki vakuuttaa.

– Kun saamme varoituksia omista järjestelmistämme ja prosesseistamme, tartumme toimiin. Se päti viime syksynä ja pätee edelleen.

Pankki toteaa, että ruotsalaisen rahanpesulainsäädännön mukaan sillä ei ole oikeutta kertoa asiakkaalle tai ulkopuoliselle taholle, että epäilyistä on kerrottu talousrikoksia tutkivalle poliisille.

Danske Bank kommentoi SVT:n tietoja todeten, että pankin Viron-yksiköllä on ollut asiakkaita, “joita sillä ei olisi pitänyt olla”. Pankin mukaan sekä Virossa että konsernitasolla tehtiin virheitä, jotka mahdollistivat epäillyn rahanpesun. Arvio on, että Dansken Viron-yksikön kautta virtasi noin 200 miljardia euroa epäilyttäviä siirtoja.

Viron finanssivalvonta on antanut Danskelle kahdeksan kuukautta aikaa lopettaa Viron-yksikkönsä toiminta.