Ensinnäkin kuntien itsehallinnosta katoaa yli puolet. Jäljelle jäävien tynkäkuntien toimintaedellytykset heikkenevät oleellisesti näin hajautetussa kuntarakenteessa. Olen jo pitkään ihmetellyt kepu-kansan uskollisuutta. Toinen vielä suurempi vallankaappaus koskee valtion hallinnollista roolia sote-palveluissa ja rahoituksessa. Ihmettelen keskeisten poliittisten päättäjien mykkyyttä tässä asiassa. Kolmanneksi ihmettelen, miten pienellä porulla vallassa oleva eliitti hyväksyy suomalaisten veronmaksajien rahojen siirrot kansainvälisiin terveysjätteihin edistämään sitä kautta veronkiertoa.

Soten kokonaismenot ovat noin 26 miljardia euroa. Siitä terveydenhuollon osuus on 18,5 miljardia. Vajaa puolet sote-kustannuksista on kuntien piikissä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan budjettiesitys ensi vuodelle on 14,6 miljardia. Rahoituksen vallankaappaus laittaa tämän potin aivan uusiksi. Valtio kerää kunnilta 12,3 prosenttia verotuloista omaan hallintaansa ja jakaa sen sitten tiettyjen kriteerien perusteella maakunnille sote-palvelujen järjestämistä varten. Nykyiset valtionosuudet menevät suoraan maakunnille. Sote-uudistuksessa myös valtionosuusjärjestelmiä rukataan uusiksi. On helppo arvata, miten se tapahtuu suurien kasvukeskusten ja pienten kuntien kesken. Lisäksi Sipilän hallitus kaavailee tilapäistä kuntien veroprosenttien nostamiskieltoa. Sote-menojen kehysbudjetoinnin vaikutuksia voi vain arvailla.

Mielestäni uudistuksen suurin pommi liittyy juuri rahoituksen uudelleen jakoon. On kerrottu, että tämä valtion väliintulo olisi tilapäinen ja maakuntien omaa verotusoikeutta valmistellaan. Tätä odotellessa valtio ehtii paikata budjettiaan monta kertaa sote-rahoista, kuten nähtiin juuri vanhusten palvelujen säästöjen kohdalla kun hoitajamitoitusta karsittiin ja lapsilisiä supistettiin. Hallitus tarvitsi rahaa yritys- ja maataloustukiin. Ei näin isoja muutoksia voida tehdä lyhyin väliajoin. Sote-uudistus olisi alun alkaen pitänyt olla kuntapohjainen. Valtion ja kuntien/maakuntien roolien pitäisi olla selkeät ja erilliset.

Kokoomuksen ajama valinnan vapaus on lottovoitto veroparatiisiyhtiöille. Työterveyshuoltoon, mikä on näiden jättien kasvualusta, käytetään tällä hetkellä THLn tilastojen mukaan noin 800 miljoonaa. Mutta nyt Sipilän hallitus lupailee, että valinnanvapauden ja kilpailutuksen piiriin pitäisi tulla noin kolmannes sote-palveluista. Ei ihme, että mehiläiset ja terveystalot odottavat kieli pitkällä marraskuun linjauksia,  3-5 miljardin pottia on syytä kalastaa. Olen jo vuosien ajan ihmetellyt, miksi kokoomuslaiset, mutta myös osa vihreistä ja jopa sosialidemokraateistakin niin innokkaasti haluavat tukea näitä veroparatiisiyhtiöitä. Kuntien järjestämät sote-palvelut ovat paljon parempia kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää.

En panisi pahakseni jos Sipilän hallituksen sote-uudistus kaatuisi ja pahimmat uudistuksen valuviat korjattaisiin parlamentaarisesti. Mutta silloin opposition pitäisi ottaa kriittiset asiantuntijat mukaan ja tehdä nykyistä selkeämmät parannusehdotukset. Pitkään jatkuneella sote-keskustelulla on väsytetty kansa. Olisi katastrofi, jos sen takia todettaisiin, että nyt on parasta on saada päätöksiä aikaan, niiden laadusta viis.