Raideliikenteen puolesta tempaistaan – työmatkajunailija voi törmätä Mikko Kiviseen

Kuva: Kari Hulkko

JHL ja Veturimiesten Liitto aloittavat tänään kampanjan Suomen raideliikenteen puolesta. JHL tempaisee tiistaina aamun työmatkaliikenteessä Helsingin rautatieasemalla. Kampanjan tapahtumat etenevät eri puolille Suomea.

Raideammattilaiset JHL ja Veturimiesten liitto ovat perustaneet verkkoon myös kampanjasivuston.

Liitot ovat hyvin huolissaan nykyisen hallituksen politiikasta, jonka ne näkevät ajavan alas nykymuotoisen VR:n ja avaavan kilpailun rajulla tavalla kansainvälisille suurtoimijoille.

Tempauksen tähtenä Helsingin Rautatieasemalla nähdään taiteilija Mikko Kivinen. Tapahtuma on suunnattu aamun työmatkajunailijoille ja se alkaa klo 7 ja päättyy klo 10.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Vaasan hovioikeus kumosi Pietarsaaren raiskaustuomion

Vaasan hovioikeus on kumonnut Pohjanmaan käräjäoikeuden raiskaustuomion.
Vuonna 1985 syntynyt mies oli käräjillä tuomittu 2 vuoden ja 2 kuukauden vankeusrangaistukseen. Käräjätuomion mukaan Alyosha Nikolaev Marinov raiskasi uhrinsa Pietarsaaren keskustassa viime vuoden helmikuussa.

Hovioikeus katsoi, että Marinovin syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Oikeuden mukaan sekä Marinovin että asianomistajan kertomuksissa oli epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia.
Lisäksi käsittelyssä esitettiin uusia todisteita, kuten valokuvia ja sähköposteja sekä kuultiin kolmea uutta todistajaa.

– Vain asianomistajan kertomuksen perusteella ei voida vetää johtopäätöstä, että vastaajan kertomus olisi valheellinen, eritoten kun todisteet eivät tue asianomistajan kertomusta, hovioikeus katsoi tuomiossaan.

Keskustelua aiheesta

Eron jälkeistä vainoa kokeneiden lasten tilanne huolestuttaa auttajia

Kuva: Kari Hulkko
Moni väkivaltaa kokenut lapsi voi joutua vainon kohteeksi eron tullessa.

Eron jälkeistä vainoa kokevat lapset huolestuttavat Helsinkiin keskiviikkona kokoontuvia tutkijoita ja apua tarjoavia järjestöjä,tiedottaa  Ensi- ja turvakotien liitto. Suurin osa vanhemmista kykenee sopimaan eron jälkeen lasten tapaamiskäytännöistä, mutta vuosittain noin 500-700 eroon liittyy merkittäviä ongelmia. Eron jälkeisen vainon arvioidaan kasvavan samassa suhteessa, kun erot ja niihin liittyvät huoltajuusriidat lisääntyvät.

Poliisi saa noin 600 vainoon liittyvää tutkintapyyntöä vuodessa. Määrä kertoo siitä, että vuonna 2014 voimaan tullut laki vainon kriminalisoinnista on otettu hyvin vastaan ja sille on ollut selkeä tarve. Vainon kohteita auttavat järjestöt arvioivat, että eron jälkeinen vaino koskettaa vähintään muutamia tuhansia ihmisiä vuosittain, joista apua hakee vain murto-osa.

– Vainoa kokeneiden ja apua saaneiden määrä on vähitellen kasvanut, mikä voi johtua siitä, että vaino tunnistetaan aiempaa paremmin ja siihen on löytynyt keinoja puuttua. Useille kuitenkin ”maan alla eläminen” voi olla edelleen ainut selviytymiskeino arjessa, mutta valitettavasti se myös kaventaa heidän elinpiiriään, sanoo VARJO-hankkeessa työskentelevä, psykoterapeutti Riitta Hannus Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry ja Oulun ensi- ja turvakoti ry, oikeusministeriö ja THL järjestävät yhteistyössä eron jälkeiseen vainoon liittyvän seminaarin Helsingissä, jonka teemana on ”Lapset eron jälkeisen vainon tilanteissa”. Seminaarin tavoitteena on nostaa esille lasten vainoon liittyviä kokemuksia ja keskustella eropalveluihin liittyvien käytäntöjen ja oikeusprosessien kehittämisestä.

Vainoajan tekojen haitallisia vaikutuksia lapsille vaikea tunnistaa

Eron jälkeisen vainon ensisijainen kohde on yleensä lapsen äiti. Vainoaja voi olla myös nainen ja vaino voi kohdentua mieheen ja myös samaa sukupuolta olevien vaino on tunnistettu ilmiö.

Vanhempien välinen vaino ja lasten altistuminen sille tai toisen vanhemman vainon uhriksi joutuminen on kuitenkin todellisuutta monen suomalaisen lapsen elämässä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi vanhempien yhteistyökyvyttömyytenä tai huoltajuusriitana. Esimerkiksi kysymykset yhteisten lasten huoltajuudesta ja elatusmaksuista antavat vainoajalle tilaisuuden kontrolloida niin vainon kohteena olevan äidin kuin lasten arkea. Vainon tavoitteena on usein heikentää toisen vanhemman vanhemmuuden edellytyksiä. Tämä tapahtuu toista vanhempaa mustamaalaamalla, lasta manipuloimalla tai emotionaalisesti kaltoin kohtelemalla. Pahimmillaan vanhempi aiheuttaa lapselle vakavaa väkivallan uhkaa, jonka seurauksena lapsi pelkää ja on jatkuvasti huolissaan omasta ja toisen vanhemman turvallisuudesta.

Seminaarissa esiintyvä, Lapin yliopiston yliopistonlehtori Anna Nikupeteri painottaa, että vanhempien eron jälkeistä vainoa kokevat ja sille altistuneet lapset eivät ole vain väkivallan näkijöitä tai kuulijoita, vaan vaino ja väkivalta voivat ilmetä lasten elämässä jatkuvana väkivallan kokemisena – uhkana ja pelkona.

Lasten suhtautuminen vainoon ja heidän toimintansa vainon varjostamassa arjessa voi ulottua lasten sopeutuvasta ja vetäytyvästä toiminnasta muutosta etsivään ja kriittiseen toimintaan. Lasten kokemukset ja tieto vainosta voi olla erilaista myös saman perheen sisarusten välillä. Lasten erilaisten kokemusten ja siitä seuraavan toimijuuden tunnistaminen voi mahdollistaa heidän tuen ja avun tarpeisiin vastaamisen.

Parisuhdeväkivalta lisää vainon riskiä

Seminaarin pääesiintyjä on englantilainen sosiaalityön professori Nicky Stanley. Hän on tutkinut perheväkivaltaa, lastensuojelua, vanhemmuuden yhteyttä mielenterveyteen ja nuorten mielenterveyttä. Häneltä on julkaistu lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia tieteellisiä artikkeleja.

Riski eron jälkeiseen vainoon on erittäin suuri, jos parisuhteessa on ollut väkivaltaa. Vaino voidaan kutsua jopa parisuhdeväkivallan jatkumona. Pitkään ajateltiin, että parisuhde- ja perheväkivalta loppuvat eron jälkeen. Tutkimuksen mukaan puolet miehistä, jotka olivat käyttäytyneet väkivaltaisesti parisuhteen aikana, jatkoivat väkivaltaista käytöstään parisuhteen päättymisen tai erilleen muuton jälkeen. Yhteiset lapset mahdollistavat erilaisia kontrolloinnin keinoja ja lapset joutuvat eri tavoin osallisiksi toisen vanhemman toteuttamaan vainoon. Lasten lisäksi vainoon voivat joutua osalliksi muut ihmiset, kuten uhrin vanhemmat, ystävät ja työtoverit, jotka voivat toimia, tiedostaen tai tiedostamattaan, tekijän väylänä saada tietoa kohteestaan. Vaikka vainossa on yksi kohde, voi siinä olla useita uhreja.

Saduista apua vainosta puhumiseen

Vanhempien eron jälkeistä vainoa kokevien ja sille altistuneiden lasten kokemukset osoittavat, että lapset eivät ole vain väkivallan näkijöitä tai kuulijoita, vaan vaino ja väkivalta voivat ilmetä lasten elämässä jatkuvana uhkana ja pelkona. Asian käsitteleminen on vaikeaa erityisesti pienten lasten kanssa. Seminaarin yhteydessä esitellään Ensi- ja turvakotien liiton julkaisema satukirjan, jonka avulla vainoon liittyvistä kokemuksista on helpompi puhua.

– Satukirjan sadut on kirjoitettu erityisesti eron jälkeistä vainoa kokeneille lapsille. Se on myös kirja kaikille lapsille, jotka joutuvat kohtaamaan vanhempien eron, sillä saduissa kuvatut suojattomuuden kokemukset ovat tuttuja lähes kaikille, jotka ovat kohdanneet vanhempien eron, sanoo satujen kirjoittaja, sanataiteilija Timo Harju.

Sadun vertauskuvallisella kielellä voi kuvata tunteita, joille ei muuten olisi sanoja. Satua kuunnellessa tunteet voi kokea turvallisesti.

AVAINSANAT

Teknologiateollisuuden henkilöstöstä 95 %:n työpäivä piteni – pekkaspäiville ja arkipyhävapaille kyytiä

Teknologiateollisuuden työpaikoilla on sovittu erittäin laajasti työajan pidentämisestä. Työaika pitenee kuluvan vuoden alusta yli 95 prosentilla teknologiateollisuuden henkilöstöstä alan työehtosopimusten ja kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tekemään kyselyyn, jolla liitto selvitti työajan pidennyksen toteutumista jäsenyrityksissään.

Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen esitteli tuloksia tiistaina järjestön hallitukselle.

− Tulokset kertovat, että työajan pidentämisestä sovittiin hyvin laajasti ja moninaisin keinoin. Erityisesti ilahduttaa, että lähes poikkeuksetta pidennyksen toteuttamistavasta neuvoteltiin ja sovittiin työnantajan ja henkilöstön välillä eikä turvauduttu sopimusten niin sanottuun perälautaan.  Tämä oli tavoitteena, Inkeroinen sanoo tiedotteessa.

Neuvotteluja työajasta käytiin kaikkien henkilöstöryhmien kanssa, ja sopimuksia myös syntyi kattavasti kaikissa ryhmissä. Työajan pidentämisen keinoja olivat muun muassa pekkaspäivien vähentäminen, lauantain tai arkipyhän ottaminen työpäiväksi, työpäivän tai -viikon pidentäminen säännöllisellä tavalla tai vaikkapa tuntien vähentäminen työaikapankista.

Keskustelua aiheesta

Vaihteeksi jokseenkin hyviä uutisia hallitukselle: töissä käyvien määrä kasvoi 34 000:lla edellisvuodesta

Kuva: Thinkstock

Talouden piristymisestä saatiin jälleen uusi esimerkki, kun Tilastokeskus kertoi joulukuun työllisyysluvut. Työllisyysaste nousi 68,3 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 66,9 prosenttia. Marraskuuhun verrattuna kasvua tuli 0,6 prosenttiyksikköä. Töissä käyvien määrä kasvoi 34 000:lla edellisvuoden joulukuusta.

Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta, mutta suunta on parempaan päin.

Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden joulukuusta 2 prosenttiyksikköä 69,7 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 0,6 prosenttiyksikköä 66,8 prosenttiin.

Työvoiman ulkopuolella oli joulukuussa lähes 1,5 miljoonaa ihmistä eli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Piilotyöttömien määrä kuitenkin kasvoi 12 000:lla. Työvoiman määrä säilyi ennallaan.

Piilotyöttömäksi katsotaan henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana.

Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 9,2 prosenttia. Työttömyysprosentti oli viime vuonna keskimäärin 8,8 prosenttia.

AVAINSANAT

Näin näkyvät lukukausimaksut jo nyt: Turussa hakijamäärä peräti puolittui

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Yliopistojen käytävillä kulkee ensi syksynä aiempaa vähemmän uusia ulkomaisia opiskelijoita. Lukuvuosimaksut kansainvälisiin maisteriohjelmiin ovat odotetusti pienentäneet hakijamääriä suomalaisyliopistoihin.

Kaikilta EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta peritään ensi syksystä lähtien lukuvuosimaksu vieraskielisestä tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Haku kansainvälisiin ohjelmiin on päättynyt valtaosassa yliopistoissa. Monessa paikassa tultiin ropisten alas: esimerkiksi Turussa hakijamäärä puolittui ja Jyväskylässä miinusta tuli yli 40 prosenttia viime vuodesta.

Lukukausimaksu
– Ensi syksystä lähtien kaikki korkeakoulut perivät lukuvuosimaksun niiltä EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka tulevat vieraskieliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Opetusta annetaan lähinnä englanniksi.
– Ohjelmiin voivat hakea myös suomalaiset tai muista EU-maista tulevat. Heille opetus on maksuton.
– Lukuvuosimaksun alaraja on lain mukaan vähintään 1 500 euroa. Korkeakoulut voivat muutoin itse määritellä maksun suuruuden.
– Maksun tarkoitus on edistää korkeakoulujen koulutusvientiä ja laajentaa niiden rahoituspohjaa. Vieraskielisissä ohjelmissa tutkinnon suorittaminen luetaan mukaan koulutusvientiin.
– Korkeakouluissa opiskeli vuonna 2015 noin 20 000 ulkomaalaista opiskelijaa.
– Suomen- tai ruotsinkielisessä koulutuksessa opiskelevilta ei peritä lukuvuosimaksua, olipa opiskelijan kansalaisuus mikä tahansa.

Opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä uskoo, että määrät palaavat tämän vuoden notkahduksen jälkeen kohti aiempia lukemia. Maksujen tarkoituksena on saada varoja koulutuksen kehittämiseen, ei karsia tänne pyrkivien määrää.

– Emme halua houkutella tänne ilmaisella koulutuksella, vaan laadukkaalla koulutuksella. Laatua taas ei saa paremmaksi, ellei saada pelimerkkejä laadun parantamiseen.

Vuorinen huomauttaa, että maksujen vaikutusta voidaan oikeasti arvioida vasta ensi syksynä. Silloin nähdään, miten moni lopulta myös aloittaa opiskelut täällä.

Haku ammattikorkeakoulujen ohjelmiin ja osaan yliopistoista on yhä kesken. Esimerkiksi Aalto-yliopistosta tai Oulun yliopistosta ei haluttu arvioida ennen hakuajan päättymistä keskiviikkona, miten maksujen tulo näkyy vieraskielisten ohjelmien hakijamäärissä.

Emme halua houkutella tänne ilmaisella koulutuksella.

Maisteriohjelmien lukuvuosimaksut pyörivät valtaosin 10 000 euron tietämissä ja ovat enimmillään 18 000 euroa. Maksut vaihtelevat muun muassa sen mukaan, miten kallista koulutus on. Ammattikorkeakouluissa maksut ovat pienempiä.

Korkeakoulut velvoitettiin samalla tarjoamaan apurahoja maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuville. Stipendimallit vaihtelevat. Helsingin yliopistossa noin 75 prosenttia EU- ja Eta-alueen ulkopuolisista hakijoista haki samalla apurahaa. Tampereen yliopistossa noin 40 prosenttia saa stipendin kautta kokonaan vapautuksen maksusta. Molemmissa on jaossa rahaa myös elinkustannuksiin.

Maksu-uudistuksen jatkona selvityshenkilö pohtii parhaillaan sitä, miten muualta tulleet saataisiin jäämään tänne töihin valmistumisen jälkeen. Joissain maissa otetaan maksetut lukuvuosimaksut huomioon verotuksessa, Vuorinen kertoo esimerkkinä.

Tampereen yliopisto on toistaiseksi ainoana kasvattanut hakijamääriään. Tätä tosin selittää mm. se, että isoimmalta hakijaryhmältä eli suomalaisilta tuli roimasti viimevuotista enemmän hakemuksia ja että koulutusohjelmatarjontaa lisättiin.

– Ohjelmien kirjo on houkutellut hyvin hakijoita, arvioi yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Leena Wilkman.

Erityisesti terveydenhuollon Public and Global Health -koulutusohjelma ja Johtamiskorkeakoulun järjestämä Leadership for Change -koulutusohjelma ovat aiemminkin vetäneet hyvin hakijoita ja niin nytkin.

Wilkman uskoo, että myös panostukset ulkomaalaisten opiskelijoiden viihtyvyyteen ja palveluihin näkyvät. Viime syksynä julkaistussa kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyyttä mittaavassa StudyPortals-vertailussa yliopisto oli suomalaisista paras.

STT–MERJA KÖNÖNEN