Raiskausuhkaukset hyväksyttyä arvostelua? – “Täysin absurdia”

Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen mukaan toimittajien ei tarvitse sietää henkilöön kohdistuvia loukkauksia tai uhkauksia.

– Niihin tulee suhtautua kautta linjan vakavasti sananvapautta rajoittavina tekoina. Viranomaisten tulee selvittää sekä puuttua näihin tapauksiin.

Yhdistys mainitsee kevätkokouksen kannanotossaan Suomen Journalistiliiton jäsenlehden Journalistin uutisoinnin 25.2.2016 Uuden Suomen toimittajasta Linda Pelkosesta, joka kyseenalaisti Kempeleen raiskaustapausta käsittelevässä jutussaan poliisin tiedotuslinjan epäillyn tekijän etnisestä taustasta. Siitä seurasi lukuisia viha- ja uhkailuviestejä.

Pelkonen ilmoitti asiasta poliisille, mutta esitutkinnan jälkeen syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen, jonka mukaan toimittajan edellytetään asemansa takia sietävän enemmän loukkaavia kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa työtään tekevän henkilön.

Yhdistys huomauttaa, että Pelkosen tapauksen lisäksi vastaavanlaisia tapauksia on ollut muidenkin toimittajien kohdalla, eivätkä suorat uhkaukset ja kunnianloukkaukset ole johtaneet yhteenkään syytteeseen saatikka tuomioon.

Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys kokee syyttämättäjättämispäätöksen uhkausten vähättelynä ja vaatii viranomaisia puuttumaan nopeasti sekä tehokkaasti näihin sananvapautta rajoittamaan pyrkiviin tapauksiin.

– Syyllisten nimet ovat usein tiedossa, sillä monesti uhkaukset tehdään henkilöiden omista puhelinliittymistä sekä netissä jopa omalla nimellä, joten viranomaisten olisi helppo selvittää tapaukset. Viranomaisten tulee selvittää mahdolliset rikokset joka tapauksessa, joten päätös heijastelee viranomaisten välinpitämätöntä asennetta sananvapautta ja toimittajien koskemattomuutta kohtaan.

Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen mielestä on täysin absurdia väittää, että raiskausuhkaukset sekä täysin henkilöön menevät loukkaukset kuuluvat julkisessa asemassa toimivan henkilön yleisesti hyväksyttyihin arvostelukeinoihin.

– Toimittajan työtä, sen laatua ja ammattitaitoa saa ja pitääkin arvostella kriittisesti. Ammattikuntamme ei ole herkkähipiäinen, mutta koemme suoraan henkilöön menevät vihakampanjat ja uhkaukset rikoslain vastaisina ja sananvapautta rajoittamaan pyrkivinä tekoina. Viranomaisten tulee huolehtia jatkossa, että toimittajat pystyvät tekemään työnsä ilman, että heidän turvallisuutensa vaarantuu, oli aiheena sitten maahanmuutto, susikeskustelu tai mikä tahansa.

Keskustelua aiheesta

Rajavartiolaitos: Itärajalla jatkuva paine – Venäjän rajavartiopalvelu toiminut tehokkaasti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Sallan rajanylityspaikka 23. tammikuuta 2016.

Suomen ja Venäjän rajalla on koko ajan laittomia maahantulon yrityksiä, sanoo Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston päällikkö Pasi Kostamovaara.

– Nyt on itärajalla ollut rauhallinen kevät ja kesä. Se tarkoittaa sitä, että Venäjän rajavartiopalvelu on toiminut hyvällä tehokkuudella ja pystynyt ennaltaestämään laittoman maahantulon Suomen suuntaan. Jatkuvaa painetta on ja yrityksiä tasaiseen tahtiin, mutta Venäjän rajamiehet ovat omalla puolellaan toimineet hyvin, hän sanoo Demokraatille.

Kostamovaara toteaa, että Venäjällä on suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia – ja lisää tulee.

Rajavartiolaitoksessa on ollut käynnissä ankara sopeuttamisohjelma vuodesta 2012 lähtien ja se jatkuu. Tästä huolimatta se pyrkii nyt palauttamaan henkilöitä, joita vuoden 2012 päätöksellä vähennettiin, takaisin itärajan maastorajan valvontaan.

– Turvallisuusympäristö on muuttunut. Rajaturvallisuuden näkövinkkelistä talouden sopeuttamisohjelman seurauksena vähennettyjä voimia pitää palauttaa takaisin ja nimenomaan maastorajan valvontaan. Tavoitteemme on pyrkiä takaisin vähintään sille tasolle, jossa oltiin muutama vuosi sitten eli aikaan ennen turvallisuusympäristön muutosta.

Käytännössä maastorajalle on siirrettävä 160 henkilöä. Noin 100 henkilöä voidaan Kostamovaaran mukaan siirtää Rajavartiolaitoksen omin sisäisin toimenpitein.

Maaston rajavartijoita voitaisiin vapauttaa muun muassa rajanylityspaikkojen aukioloa supistamalla.

–  Puuttuvaan 60:een henkilötyövuoteen Rajavartiolaitos on esittänyt lisärahaa, Kostamovaara toteaa.

– Meidän pitää oma valvontamme mitoittaa sillä tavalla, että kykenemme hoitamaan mahdollisesti näköpiirissä olevat tilanteet. Se tarkoittaa sitä, että tarvitaan tietty määrä henkilöstöä perusvalvontaan ja sen lisäksi voimia tilanteisiin reagointiin. Tällaisella 160 henkilön lisäyksellä maastoon pystyisimme parantamaan omaa suorituskykyämme rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.

Uutinen Norjan “200 metrin aidanpätkästä” ei ole merkittävä.

SDP:n kansanedustaja Mika Kari vaati eilen hallituksen kaavailemien Rajavartiolaitoksen lisäleikkausten perumista. Rahoituksen yhä jatkuvan vähenemisen vuoksi Rajavartiolaitos pohtii nyt joidenkin rajanylityspaikkojen sulkemista yöksi.

Kari kantoi huolta, että tämä vaikuttaisi vientiin ja muun muassa maamme liikenneturvallisuuteen, kun raskasta liikennettä tulisi päivisin teille lisää.

– Kyllä me ymmärrämme nämä huolet. Me arvioimme nyt sitten kuulemistilaisuuksissa saatua palautetta ja teemme johtopäätökset analyysin jälkeen, Kostamovaara sanoo.

– Mutta fakta on se, että rajaliikenne on vähentynyt noin kolmanneksella vuodesta 2013. Öiseen aikaan joidenkin rajanylityspaikkojen käyttö on ollut selvästi vähäisempää. Siksi selvitetään, olisiko rajanylityspaikkojen sulkemisesta yöaikoina rikaksi rokassa Rajavartiolaitoksen säästöpaineitten helpottajana. Tässä vaiheessa en lähde arvioimaan asian todennäköisyyttä, hän jatkaa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Norja on pystyttämässä 3,5 metriä korkean ja 200 metriä pitkän teräsaidan Venäjän rajalleen.

Kostamovaara ei pidä uutista “200 metrin aidanpätkästä”  Norjan ja Venäjän rajalla merkittävänä.

– Aidalla voidaan varmaan edistää järjestystä rajanylityspaikan lähialueella, hän arvioi. Tässä on hyvä muistaa, että Norjan ja Venäjän välinen rajan kokonaispituus on noin 200 kilometriä.

Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ei ole aitoja, jotka toimisivat rajanylityksiä estävässä tarkoituksessa. Suomen rajan pohjoisella osuudella on kyllä poroaitaa ja etelässä karja-aitaa. Venäjän puolella sisämaassa on erilaisia esteaitajärjestelmiä, mutta aivan rajalla niitä ei ole.

Rajavartiolaitoksen säästöt ovat päällä ja toimintaympäristö on heikompi kuin pitkiin aikoihin, miten Kostamovaara summaa kokonaistilannetta?

– Toimintaympäristöä varmaan itse kukin osaamme analysoida ja vetää siitä johtopäätöksiä. Mutta maan taloudellinen tilanne näyttää olevan niin vaikea, että edes tällaiseen aikaan rajaturvallisuuteen ei ole osoittaa sellaisia resursseja, joita tilanne edellyttäisi.

Kaupunginjohtajat tahtovat pääkaupunkiseudulle sote-erillisratkaisun – tehtäviä ei maakunnalle

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ehdottavat sote- ja aluehallintouudistuksessa erillisratkaisua pääkaupunkiseudulle.

Kaupunginjohtajien esitys yhteisen valmistelun käynnistämiseksi valtioneuvoston kanssa menee kaupunginhallitusten käsiteltäväksi. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginhallitukset saavat asian eteensä jo maanantaina ja Kauniaisten kaupunginhallitus keskiviikkona.

Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudulle perustettaisiin lailla oma sote-toimialue, joka järjestää pääkaupunkiseudun perussote-palvelut ja sillä on mahdollisuus omaan palvelutuotantoon. Pääkaupunkiseudun kaupunkien mahdollisuus omaan palvelutuotantoon sote-peruspalveluihin säilyy.

Esityksen mukaan kaupungit voivat tuottaa sote-palvelut itse, yhteistoiminnassa tai hankkia ne ostopalveluina ulkopuolisilta. Myös yhteinen sote-alue voisi tuottaa palveluja.

Rahoituksen osalta kaupunginjohtajien ehdotuksen lähtökohta on, että erillisratkaisu tulee toteuttaa neutraalisti muuhun Suomeen nähden.

Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudun kaupunkien toimivaltaan kuuluvia tehtäviä ei siirretä uudelle maakunnalle. Osa valtion aluehallinnon palveluista resursseineen esitetään siirrettäväksi pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien järjestämis- ja tuottamisvastuulle.

Näitä tehtäviä ovat elinkeino- ja työllisyyspalvelut ja maahanmuuttajien palvelut. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä tiivistetään ja tavoitteena on tarjota asukkaille ja yrityksille mahdollisimman yhdenmukaisia palveluja.

Kaupunginjohtajat ehdottavat, että valtio ja pääkaupunkiseudun kaupungit aloittavat yhdessä erillisratkaisun mahdollistavan lainsäädännön valmistelun välittömästi.

Mikäli valtio suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, pääkaupunkiseudun kaupungit perustavat tilapäisen, laajapohjaisen luottamushenkilöelimen, johon kaupungit nimeävät jäseniä asukasluvun ja poliittisen edustavuuden mukaan. Yhteinen toimielin päättäisi valtuustoille tehtävästä esityksestä.

Kerava ja Kirkkonummi kutsutaan mukaan erillisratkaisun valmisteluun. Ne päättävät omasta osallistumisestaan.

Kaupunginjohtajien ehdotuksen taustana ovat hallituksen 5. huhtikuuta julkistamat sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallintouudistuksen linjaukset. Niissä todetaan, että pääkaupunkiseutu muodostaa muusta maasta poikkeavan väestökeskittymän, ja että hallitus on valmis arvioimaan pääkaupunkiseudun erillisratkaisua, mikäli kaupungit tekevät asiasta yhteisen ehdotuksen.

Jos nyt tehty ehdotus toteutuu, Suomeen tulee 18 itsehallintoalueen eli maakunnan lisäksi pääkaupunkiseudun erityislainsäädäntöalue, jossa sote- ja aluehallinnon uudistus toteutetaan muusta maasta poikkeavalla tavalla.

Viljasadosta tulossa pienin viiteen vuoteen

Kuva: Kari Hulkko
maatalous-vilja

Viljasadosta on tänä kesänä tulossa pienin viiteen vuoteen, kertoo Luonnonvarakeskus.

Sadosta on tulossa pari prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Jos sadonkorjuu onnistuu ilman sateita, saadaan Luonnonvarakeskuksen mukaan kohtuullinen, noin 3,6 miljardin kilon sato. Luonnonvarakeskuksen satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden arvioihin.

Etenkin vehnäsato on jäämässä pieneksi, sillä se on pienenemässä viime vuodesta noin 15 prosenttia. Kaurasadosta on tulossa hiukan suurempi kuin viime vuonna, ja ohrasato jää viime vuoden tasolle.

Viljasatoa ovat rokottaneet kesän vaihtelevat säät. Alkukesän kuumuus ja kuivuus, hallayöt ja kesäkuun puolivälin jälkeiset sateet ovat pienentäneet satoa. Myös perunan sato näyttäisi olevan viime vuotta suurempi, tosin sen kasvukausi on vielä kesken, joten satoarviot ovat vielä epävarmoja.

Rapsista, herneestä ja härkäpavusta voidaan kuitenkin odottaa viime vuotta suurempaa satoa.

Satonäkymien toteutumisen ratkaisevat lopulta korjuuhetken sääolot.

STTK: Diagnoosikohtaisia suosituksia sairauspoissaolojen arviointiin ei tarvita

Kuva: Getty Images

Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta.

Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja.

Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.

−Työryhmä oli yksimielinen siitä, että ohjeistus yleisen suosituksen muodossa on tarpeen ja mahdollinen. Sen sijaan eri mieltä oltiin siitä, pitäisikö suositusten olla yksittäiseen sairauteen tai diagnoosiin liittyviä, kertoo työryhmän puheenjohtaja Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.

─ Diagnoosiin liittyvien ohjeiden epäillään olevan liian kaavamaisia, jolloin työntekijän työn vaatimukset ja työolosuhteet huomioon ottava arviointi jäisi liian vähäiseksi.

Ruotsissa ohjeistus on diagnoosikohtainen.

─ Suomessa yksi toimiva tapa voisi olla sairauspoissaolon arviointiohjeen liittäminen Käypä hoito -suositukseen, Oksanen esittää.

Esimerkiksi masennuksen käypä hoito -suosituksessa näin jo onkin. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitosuosituksia, jotka ovat laajasti käytössä. Niitä ylläpitää Lääkäriseura Duodecim.

Työryhmä ehdottaa, että suositus valmistellaan asiantuntijatyönä siten, että riittävä lääketieteellinen ja työelämän asiantuntemus on edustettuna.

Toimintakyky voi vaihdella diagnoosin sisällä.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi katsoo, että parhaiten sairauspoissaolojen arviointi sopii työterveyslääkäreille, joilla on tieto työolosuhteista ja mahdollisuus tukea osittaista työkykyä.

STTK ei näe tarvetta diagnoosikohtaisille suosituksille sairauspoissaoloista.

– Sairauspoissaloja määrättäessä olennaista on toimintakyky, joka saattaa vaihdella suuresti saman diagnoosin sisällä. Olennaista on myös työn sisältö ja vaatimukset, joita työ terveydelle ja toimintakyvylle asettaa. Työntekijällä saattaa myös olla useita samanaikaisia sairauksia tai oireita, joiden yhteisvaikutuksista on vaikea tehdä kaavamaista ohjeistusta, Työläjärvi korostaa.

Teemasta on hänen mukaansa vain niukasti tutkittua tietoa.

– Siksi yksilöllinen ja tapauskohtainen harkinta sekä kokemuksen kautta tapahtuva sairauspoissaolon määrittäminen on joka tapauksessa tulevaisuudessakin keskeinen työskentelytapa poissaolotarpeen arvioinnissa.

OAJ supistaisi tuntuvasti ammatillista ja aineenopettajakoulutusta

Kuva: Getty Images
amis

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen supistaisi tuntuvasti ammatilliseksi opettajaksi pätevöittävän koulutuksen määrää jo ensi vuodesta lähtien. Luukkainen karsisi nykyiset yli 1 600 koulutuspaikkaa 1 100 koulutuspaikkaan kolmena vuotena peräkkäin, minkä jälkeen tarvetta voitaisiin tarkastella uudelleen.

Opettajien peruskoulutuksesta vapautuvat resurssit Luukkainen haluaa ohjata ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen opettajankoulutusyksiköiden toteuttamaan ammatillisten opettajien muuntokoulutukseen, erikoistumiskoulutuksiin ja muuhun ammatillisten opettajien täydennyskoulutukseen.

Opettajankoulutuksen pitää Luukkaisen mukaan vastata ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksiin ja kaikkien ammatillisten opettajien muuttuneeseen työtilanteeseen ja työnkuviin.

–  Opettajankoulutukseen pääsyssä etusija tulisi antaa niille hakijoille, jotka jo toimivat opettajina, mutta joilta puuttuvat pedagogiset opinnot. Ammatillisista opettajista noin kolmella neljästä on kelpoisuus tehtäväänsä ja kelpoisten osuutta pitää pystyä nostamaan, Luukkainen toteaa.

Luukkainen vähentäisi myös yliopistojen aineenopettajakoulutusta.

– Aloituspaikkoja pitäisi karsia sadoilla vuosittain, erityisesti humanistisilta aloilta, joilta on vaikein työllistyä. Esimerkiksi heinäkuussa aineenopettajista oli työttöminä 12,5 prosenttia.

 Hallitus aikoo leikata ammatillista koulutusta 190 miljoonalla eurolla. OAJ erittäin huolissaan myös leikkauksen työllisyysvaikutuksista.

– Jos koko leikkaus tehtäisiin henkilöstömenoista, vaarassa olisi jopa 3 800 oppilaitosten työpaikkaa. Myös ammattikorkeakoulutuksessa on tehty ja tehdään henkilöstöresursseihin kohdistuvia leikkauksia. Henkilöstömenot ovat oppilaitosten suurin menoerä, joten henkilöstövaikutukset ovat väistämättömiä. Aikuiskoulutuksessa opettajien työttömyysaste on jo yli 20 prosenttia. Leikkausta pitääkin lykätä ja kohtuullistaa.

Luukkainen huomauttaa, että koulujen ja oppilaitosten yhdistäminen ja yksikkökoon kasvaminen sekä ainevalikoiman supistuminen vähentävät opettajien työpaikkoja myös yleissivistävässä koulutuksessa.

Olli Luukkainen puhui tänään Vapaan sivistystyön päivillä Kuopiossa.