ehdokasmainos

Raiskausuhkaukset hyväksyttyä arvostelua? – “Täysin absurdia”

Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen mukaan toimittajien ei tarvitse sietää henkilöön kohdistuvia loukkauksia tai uhkauksia.

– Niihin tulee suhtautua kautta linjan vakavasti sananvapautta rajoittavina tekoina. Viranomaisten tulee selvittää sekä puuttua näihin tapauksiin.

Yhdistys mainitsee kevätkokouksen kannanotossaan Suomen Journalistiliiton jäsenlehden Journalistin uutisoinnin 25.2.2016 Uuden Suomen toimittajasta Linda Pelkosesta, joka kyseenalaisti Kempeleen raiskaustapausta käsittelevässä jutussaan poliisin tiedotuslinjan epäillyn tekijän etnisestä taustasta. Siitä seurasi lukuisia viha- ja uhkailuviestejä.

Pelkonen ilmoitti asiasta poliisille, mutta esitutkinnan jälkeen syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen, jonka mukaan toimittajan edellytetään asemansa takia sietävän enemmän loukkaavia kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa työtään tekevän henkilön.

Yhdistys huomauttaa, että Pelkosen tapauksen lisäksi vastaavanlaisia tapauksia on ollut muidenkin toimittajien kohdalla, eivätkä suorat uhkaukset ja kunnianloukkaukset ole johtaneet yhteenkään syytteeseen saatikka tuomioon.

Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys kokee syyttämättäjättämispäätöksen uhkausten vähättelynä ja vaatii viranomaisia puuttumaan nopeasti sekä tehokkaasti näihin sananvapautta rajoittamaan pyrkiviin tapauksiin.

– Syyllisten nimet ovat usein tiedossa, sillä monesti uhkaukset tehdään henkilöiden omista puhelinliittymistä sekä netissä jopa omalla nimellä, joten viranomaisten olisi helppo selvittää tapaukset. Viranomaisten tulee selvittää mahdolliset rikokset joka tapauksessa, joten päätös heijastelee viranomaisten välinpitämätöntä asennetta sananvapautta ja toimittajien koskemattomuutta kohtaan.

Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen mielestä on täysin absurdia väittää, että raiskausuhkaukset sekä täysin henkilöön menevät loukkaukset kuuluvat julkisessa asemassa toimivan henkilön yleisesti hyväksyttyihin arvostelukeinoihin.

– Toimittajan työtä, sen laatua ja ammattitaitoa saa ja pitääkin arvostella kriittisesti. Ammattikuntamme ei ole herkkähipiäinen, mutta koemme suoraan henkilöön menevät vihakampanjat ja uhkaukset rikoslain vastaisina ja sananvapautta rajoittamaan pyrkivinä tekoina. Viranomaisten tulee huolehtia jatkossa, että toimittajat pystyvät tekemään työnsä ilman, että heidän turvallisuutensa vaarantuu, oli aiheena sitten maahanmuutto, susikeskustelu tai mikä tahansa.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Työntekijän vesimelonin pihistäminen työpaikalta tuli kalliiksi – työnantajalle

Kuva: Wikimedia Commons
1200px-watermelon
Vesimelonilla voi joskus olla yllättävän korkea hinta.

Työntekijän epärehellisyys – tällä kertaa vesimelonin pihistäminen – voi joskus tulla kalliiksi työnantajalle. Riihimäen Prismassa viisi vuotta työskennellyt nainen oli ottanut vastaan asiakkaan palauttaman vesimelonin ja hunajamelonin puolikkaan. Hän ei kuitenkaan vienyt meloneita hävikkiin, vaan piti ne itsellään.

Poistumistarkastuksessa hän jäi kiinni ja sai potkut. Asiasta sukeutui pitkä oikeusjuttu, jonka nainen lopulta Korkeimmassa oikeudessa voitti. KKO määräsi osuuskaupan maksamaan naiselle kaikkinensa työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan. Lisäksi nainen sai lomapalkkaa ja irtisanomisajan palkkaa.

Korvausta alentavana seikkana KKO otti huomioon, että nainen oli pihistyksellään aiheuttanut työsopimuksen purun. KKO kuitenkin piti naisen saamia potkuja kohtuuttomina teon vähäisyyteen nähden.

 

Keskustelua aiheesta

“Päätoimittaja” Ilja Janitskinin MV-“lehdelle” tukea perussuomalaisten riveistä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten Järvenpään kaupunginvaltuutettu on järjestämässä tukimielenosoitusta rasistisista sisällöistä tunnetulle MV-lehdelle. Mielenosoitus on tarkoitus järjestää Helsingin Oikeustalolla samaan aikaan Ilja Janitskinin vangitsemisistunnon kanssa.

MV-lehti on poliisin mukaan julkaissut lukuisia juttuja, joiden epäillään olevan perättömiä, vääristeltyjä tai rikkovan tekijänoikeuksia.

Julkaisun päätoimittajaksi itseään kutsuvaa Ilja Janitskinia vaaditaan vangittavaksi poissaolevana Helsingin käräjäoikeudessa. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Kristiina Vainikka vahvistaa STT:lle, että hän on järjestämässä tukimielenosoitusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h?” — nyt tuli vastaus poliisikansanedustajan yllättävään heittoon nopeussääntöjen rikkomisesta

Kansanedustaja Tom Packalénin (ps.) mukaan nykyinen ajokorttilainsäädäntö tulee johtamaan merkittäviin ajokieltoihin määräämisen nousuun, koska ylinopeuden sakotusrajaa on laskettu ja automaattista nopeusvalvontaa lisätty.

Packalén on tehnyt asian korjaamiseksi lakialoitteen. Ajokorttilain muutoksen myötä toistuviin lieviin ylinopeuksiin syyllistyvää kuljettajaa ei enää määrättäisi ajokieltoon. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on Packalénin mukaan inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä.

”Jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, hän kirjoitti eilen lähettämässään tiedotteessa.

”Esimerkiksi hitaasti kulkevan ajoneuvon, kuten traktorin, ohittaminen liikenteessä vaatii tilapäistä ajonopeuden kiihdyttämistä, jotta ohitus voidaan tehdä turvallisesti. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä, kun tiedetään, että jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, varsinaisessa lakialoitteessa lukee.

Packalén on poliisi. Demokraatti kysyi poliisihallituksen kantaa nimenomaan ohitustilanteiden ylinopeuksiin. Poliisihallituksen liikenneturvallisuuden vastuualueen päällikkö, poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen luonnollisesti sanoo olevansa asiasta sillä linjalla, mitä laki sanoo.

– Tietysti jos lakia muutetaan, poliisihan valvoo sitä lakia, miten se on kirjoitettu. Ei tämä mikään mielipidekysymys ole, Holopainen jatkaa.

Hän lisää, että kansanedustajien tehtävä nostaa asioita esiin. Suomessa on sananvapaus ja kaikista asioista kannattaa keskustella.

Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille.

Voiko sitten ohitustilanteissa ajaa ylinopeutta?

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että jos ei pääse nopeusrajoituksen puitteissa ohi, silloin ei voi ohittaa. Lakiteknisesti ei ole mikään peruste, että kun ohitan, voi rikkoa lakia ja ajaa nopeammin.

Packalénin heitto mahtuu taatusti monen liikenteessä liikkuvan ajatteluun. Kun poliisiylitarkastaja Holopaiselle ehdottaa, että hänkin saattaa ajaa esimerkiksi 95 kilometriä tunnissa jonkun ohi, jos edessä oleva ajaa 80 kilometrin rajoituksella 75:tä, hän ei lähde tähän mukaan.

– Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille. Idea on se, että ihmisillä on turvallista.

Holopainen muistuttaa, että 1970-luvun vapaista rajoituksista luopuminen on näkynyt loukkantuneiden ja kuolleiden määrän huimassa putoamisessa.

– Tämä lainsäätäjän on otettava huomioon. Jos sääntelyä väljennetään, voi olla, että sillä on vaikutuksia tällaisiin asioihin.

Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan?

Holopainen pohtii myös, että mikäli nopeus saisi nousta ohittaessa yli rajoituksen, syntyisi käytännön ongelmia.

– Jos on satasen rajoitus, saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h vai saako vasenta kaistaa ajaa kilometritolkulla? Lainsäädännön pitää olla tarkkarajainen. Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan? Haasteita olisi, jos lakiin kirjoitettaisiin nopeusrajoitusten ylittäminen ohitustilanteissa, Holopainen muistuttaa.

– Entä jos itse olet vastaantuleva ja ohittaessa saisi ajaa kovempaa ja luotat, että kaikki ajavat satasta. Jos et tiedä, tuleeko vastaantuleva satasta vai kahtasataa, siinä tulee törmäys. Ovathan nämä aika hankalia asioita, hän jatkaa.

Holopainen kuitenkin muistuttaa, että poliisi ei lakeja säädä ja hänen mielipiteensä eivät ratkaise.

Packalénin lakialoite korosti myös ajokieltoihin määräämisen lisääntymisen johtavan ongelmiin henkeen ja terveyteen liittyvissä tilanteissa.

”Aina ei ole aikaa odottaa ambulanssia pitkien välimatkojen Suomessa, ja monen henki on pelastunut, kun on ollut auto ja ajolupa kunnossa ja hengenvaarassa oleva henkilö on saatu ajoissa hoitoon”, hän totesi tiedotteessaan.

Tässä yhteydessä Samppa Holopainen nostaa esiin niin sanotun pakkotilan käsitteen. Se voi olla oikeuttamisperuste tuomioistuimen käyttämässä juridisessa harkinnassa. Toisin sanoen, tuomioistuin voi antaa esimerkiksi ylinopeuden anteeksi, jos on ajanut sitä vaikkapa harvaanasutulla alueella, jossa ambulanssia ei ole ollut nopeasti saatavilla, tarkoituksena auttaa vaarassa olevaa.

Keskustelua aiheesta

Suomen piilokorruptio herättää vakavia kysymyksiä — SDP:n Marin kuvailee kokoomuksen mallia

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marinin mukaan sote-uudistuksessa piilee rakenteellisen korruption vaara. Hallitus on linjannut, että iso osa julkisesta palvelutuotannosta on tulevaisuudessa yhtiöitettävä ja yksityisten terveysyritysten osuus palvelutuotannossa kasvaa merkittävästi.

— Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyy isot taloudelliset intressit siitä, mihin veronmaksajien rahoja tulevaisuudessa ohjautuu. On hyvin ongelmallista, että esimerkiksi keskeisiä kokoomusvaikuttajia on ajanut yksityisten terveysyritysten etujen mukaisia muutoksia sote-uudistuksen yhteydessä ja tämän jälkeen samat henkilöt ovat siirtyneet näiden yritysten palkkalistoille, Marin sanoo.

Vaasan yliopiston professori Ari Salminen kutsui tänään Suomea piilokorruption maaksi. Hän peräänkuuluttaa eettistä arviointia sote-uudistuksesta.

Marin pitää ongelmallisena esimerkiksi sitä, että kokoomuksen ministeriryhmän keskeinen erityisavustaja Joonas Turunen siirtyy terveysyritys Mehiläisen palvelukseen, vaikka on ollut keskeisesti mukana aikana, kun sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta on valmisteltu. Marin huomauttaa, että Turunen on jo kolmas kokoomusvaikuttaja, joka siirtyy lyhyen ajan sisään yksityisen terveysyrityksen palkkalistoille.

— Näyttää siltä, että kokoomuksen malli on, että ensin kanavoidaan sote-uudistuksella veronmaksajien rahat yksityisille terveysfirmoille ja sen jälkeen siirrytään näiden firmojen palkkalistoille kuittaamaan tehdyn työn hedelmät. Tämä näyttää juuri sellaiselta piilokorruptiolta, jota vastaan nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittävästi keinoja, Marin kommentoi.

Mehiläisellä, johon Turunen siirtyy, on tällä hetkellä miljoonariidat Suomen verottajan kanssa.

Professori: “Suomi on piilokorruption maa”

Kuva: Getty Images

Professori Ari Salmisen mukaan julkisten hankintojen eettisyyttä voi horjuttaa piilokorruptio, kertoo muun muassa Hämeen Sanomat. Aiheeseen liittyvä tutkimushanke on käynnissä Vaasan yliopistossa.

– Piilokorruptiossa poliittista tai taloudellista valtaa käytetään väärin, vaikka toimitaan muodollisesti lakien ja säädösten puitteissa.

Salmisen mukaan piilokorruptiolle on tyypillistä myös se, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja.

Suomi on professorin mielestä piilokorruption, hyvä veli -verkostojen maa.

– Sukulaisten ja tuttujen suosimista sekä epäterevttä taloudellisten etujen jakamista on Suomessa ilmeisen paljon monella yhteiskunnan alalla.

Salmisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen kaipaa eettistä näkökulmaa.

– Tässä sotessa on kyse niin suurten rahojen, isojen hankintojen ja ennenkuulumattoman merkittävien tehtävien uusjako, ettei pelkkä taloudellinen tehokkuuden näkökulma riitä, vaan tarvitaan uudentyyppistä hyvän hallinnon sisältöä.

Tutkimushanketta rahoittaa Koneen säätiö.

AVAINSANAT