– Nyt on itärajalla ollut rauhallinen kevät ja kesä. Se tarkoittaa sitä, että Venäjän rajavartiopalvelu on toiminut hyvällä tehokkuudella ja pystynyt ennaltaestämään laittoman maahantulon Suomen suuntaan. Jatkuvaa painetta on ja yrityksiä tasaiseen tahtiin, mutta Venäjän rajamiehet ovat omalla puolellaan toimineet hyvin, hän sanoo Demokraatille.

Kostamovaara toteaa, että Venäjällä on suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia – ja lisää tulee.

Rajavartiolaitoksessa on ollut käynnissä ankara sopeuttamisohjelma vuodesta 2012 lähtien ja se jatkuu. Tästä huolimatta se pyrkii nyt palauttamaan henkilöitä, joita vuoden 2012 päätöksellä vähennettiin, takaisin itärajan maastorajan valvontaan.

Käytännössä maastorajalle on siirrettävä 160 henkilöä. Noin 100 henkilöä voidaan Kostamovaaran mukaan siirtää Rajavartiolaitoksen omin sisäisin toimenpitein.

–  Puuttuvaan 60:een henkilötyövuoteen Rajavartiolaitos on esittänyt lisärahaa, Kostamovaara toteaa.

– Meidän pitää oma valvontamme mitoittaa sillä tavalla, että kykenemme hoitamaan mahdollisesti näköpiirissä olevat tilanteet. Se tarkoittaa sitä, että tarvitaan tietty määrä henkilöstöä perusvalvontaan ja sen lisäksi voimia tilanteisiin reagointiin. Tällaisella 160 henkilön lisäyksellä maastoon pystyisimme parantamaan omaa suorituskykyämme rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.

SDP:n kansanedustaja Mika Kari vaati eilen hallituksen kaavailemien Rajavartiolaitoksen lisäleikkausten perumista. Rahoituksen yhä jatkuvan vähenemisen vuoksi Rajavartiolaitos pohtii nyt joidenkin rajanylityspaikkojen sulkemista yöksi.

Kari kantoi huolta, että tämä vaikuttaisi vientiin ja muun muassa maamme liikenneturvallisuuteen, kun raskasta liikennettä tulisi päivisin teille lisää.

– Kyllä me ymmärrämme nämä huolet. Me arvioimme nyt sitten kuulemistilaisuuksissa saatua palautetta ja teemme johtopäätökset analyysin jälkeen, Kostamovaara sanoo.

– Mutta fakta on se, että rajaliikenne on vähentynyt noin kolmanneksella vuodesta 2013. Öiseen aikaan joidenkin rajanylityspaikkojen käyttö on ollut selvästi vähäisempää. Siksi selvitetään, olisiko rajanylityspaikkojen sulkemisesta yöaikoina rikaksi rokassa Rajavartiolaitoksen säästöpaineitten helpottajana. Tässä vaiheessa en lähde arvioimaan asian todennäköisyyttä, hän jatkaa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Norja on pystyttämässä 3,5 metriä korkean ja 200 metriä pitkän teräsaidan Venäjän rajalleen.

Kostamovaara ei pidä uutista “200 metrin aidanpätkästä”  Norjan ja Venäjän rajalla merkittävänä.

– Aidalla voidaan varmaan edistää järjestystä rajanylityspaikan lähialueella, hän arvioi. Tässä on hyvä muistaa, että Norjan ja Venäjän välinen rajan kokonaispituus on noin 200 kilometriä.

Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ei ole aitoja, jotka toimisivat rajanylityksiä estävässä tarkoituksessa. Suomen rajan pohjoisella osuudella on kyllä poroaitaa ja etelässä karja-aitaa. Venäjän puolella sisämaassa on erilaisia esteaitajärjestelmiä, mutta aivan rajalla niitä ei ole.

Rajavartiolaitoksen säästöt ovat päällä ja toimintaympäristö on heikompi kuin pitkiin aikoihin, miten Kostamovaara summaa kokonaistilannetta?

– Toimintaympäristöä varmaan itse kukin osaamme analysoida ja vetää siitä johtopäätöksiä. Mutta maan taloudellinen tilanne näyttää olevan niin vaikea, että edes tällaiseen aikaan rajaturvallisuuteen ei ole osoittaa sellaisia resursseja, joita tilanne edellyttäisi.