Lukijaristeily2017

Urheilukolumni

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Raju avaus kauden alla: ”Räjäyttäkää Suomi-futis!”

Fanaattisimmissa futisihmisissä muhii jo (elämän) kevään odotus. Se palkitaan 2.4., kun liiga alkaa kolmella pelillä. Voiko koko Suomi-futiksellekin vielä joskus paistaa aurinko? Mitä se vaatii?

Huuhkajien uusi koutsi nostaa odotuksia. Liigassa Stadin dramaattiset paikallisrähinät HJK:n ja nousija-HIFK:n kesken pumppasivat parin työnnön verran ilmaa futiskulttuurimme takarenkaaseen. Väkeä kävi varsinkin nousijoiden (HIFK, Ilves, KooTeePee) sekä HJK:n ja Interin peleissä. Yleisön kokonaismäärä kasvoi jopa 25%:lla edellisvuodesta.

Sarjoista on myös aito uhka pudota ja ehta sauma nousta. Urheilusta ei ole viety urheilua, kuten lätkässä, joka hengittää tuohta. Jotain on futiksessa tehty oikeinkin. Nyt on hyvä saumakin iskeä, kun lätkäpeleistä puuttuu tunnetta, latoja ei ladota täyteen playoffeissakaan, kiekko tarpoo kohusta toiseen ja harrastamisen kalleus syö lajin pohjaa.

Liigassa eletään joko yhden hillopäällikön loputtomalla lompakolla tai taloudellisesti kädestä suuhun.

Mutta. Kultaisen maajoukkuesukupolven jälkeen futis on rypistynyt, haalistunut ja huvennut, kuin isoisän eväsreppu. Maju on uinut syvänteissä ja liigasakit onnistuvat kesästä toiseen surkeasti europeleissä (pl. HJK:n taannoinen suonenveto). Seinäjoen dynastian nousu on sentään heruttanut lajiin paljon hyvää.

Muutamat sinänsä lupaavat käänteet eivät kuitenkaan pitkällä sihdillä ratkaise lajin isoja kehitysongelmia, vaan enemmänkin – ja sentään – alleviivaavat lohdullisesti, että meillä on yhä pohjaa futiskulttuurille. Muutos ei ole liian myöhäistä.

Tomppeleinta, mitä liiga ja Palloliitto voivat nyt tehdä, on tyytyä hyräilemään todellisuuspakoisesti neljänneksen suhteellista kasvua (ka. 2574) ja olla uskaltautumatta radikaaleihin ratkaisuihin.

Tarvitsemme vahvoja, suomalaisella mittapuulla suurseuroja, jotka pärjäävät maailmalla ja ruoppaavat pelaajille väylää isoille ulapoille. HJK ei ole ailahtelevaisuuttaan osannut ottaa futiksemme yksiselitteisen keulapurjeen roolia. Liigassa eletään joko yhden hillopäällikön loputtomalla lompakolla tai taloudellisesti kädestä suuhun. Ahdinkoihin on useita syitä ja ne ovat eri paikoissa osin erilaisia. Yhteistä on monelle sponsorimarkkinoiden kitsaus, puuhasteleva johtaminen ja matkustamisen kalleus.

Kotifutis saadaan kyllä pyörimään kunniakkaasti, jos jatketaan entiseen maalliin, ei kahta sanaa. Olemassa osataan pysyttäytyä. On kuitenkin päivänselvää, että ilman juuriin kajoavia muutoksia liiga näivettyy yhä vähäpätöisemmäksi arktiseksi pikkuliigaksi, josta käsin ei koskaan edes kiusata ketään isompaa, ja josta ei kasveta laatusarjoihin.

Jos niin halutaan päättää, se on totta kai ymmärrettävää, koska kotikulmien tunteikkaat kilpailuasetelmat ovat urheilun sulaa ydintä. Silloin on kuitenkin riuhtouduttava siitä haihattelusta, että Suomesta voi tulla tosi uhka arvokisakarsinnoissa tai edes tasapäinen verrokki pohjoismaisesti. Nykymenolla emme elätä sekä kattavaa ja suht tasokasta liigaa että laadukasta pelaajakehitystä. On aika valita.

On uskallettava miettiä lajin etua ohi paikallisten tunteiden.

Mikä eteen? Paljon ruoskittu FC Hongan ex-toimitusjohtaja Jouko Harjunpää puhui yhdestä vaihtoehdosta jo vuosikymmen sitten Haudatun talentin haastattelussa teeveen urheilu-uutisissa. Hän esitti, että futisosaamisemme keskitetään kasvukeskuksiin, joihin muut alueet kasvattavat pelaajia. Bingo!

Kun ideaa mutustaa, niin se alkaa maistua. Rehellistä suuruuden ekonomiaa: resurssit sinne, missä on väkeä, tuhti futiskulttuuri, hyvät stadionit ja rahnaakin. Talentit siirtyisivät jossakin iässä käytännössä etelän tai lännen akatemioihin. Toki siinä astuttaisiin monien liigatoimijoiden liikavarpaille.

Tehdaspaikkakuntien mesenaatit irvailivat tv-jutussakin Harjunpäälle näppärin sarkasmein. Tarkoitetut kasvukeskukset kun tuskin olisivat Myllykoski tai Valkeakoski. On kuitenkin uskallettava miettiä lajin etua ohi paikallisten tunteiden, samoin kuin kuntauudistuksessa tulisi poliitikkojen rohjeta.

Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Seinäjoki ja Oulu. Niissä ammattimaiset akatemiat ja liigaseurat eläisivät luontevasti ja voisivat paksusti. Ensimmäisiä ei tarvinne selitellä ja Seinäjoki näyttää pamahtaneen karmit kaulassa jäädäkseen. Hoitakoon Väli-Suomen. Oulun harteille taas sysättäisiin puoli Suomea, kunhan vain hankkivat jostakin ihmissuhdetaitoja ja yhdistävät voimansa. Nyt potentiaali haaskataan riitelemällä ja sen hedelmällä, hajanaisuudella. Traagisesta maagiseen!

Luotaisiin kuusihanainen tynnyri, josta valuttaa puolijäätävää futisverta maailmalle.

Kuudella sylinterillä ei liigakone pyöri, joten miksei pyrittäisi Ruotsin liigaan? Tai luotaisi Pohjoismaista liigaa, seuroja 4-5 maasta? Kehittäisi kaikkia.

Harvoihin keskuksiin kanavoituisi riittävän relevantteja rahamääriä. Tv-oikeuksia myydään jo uskottavilla summilla, jos katsoja näkee samalla FC Köpistä ja IFK Göteborgia. Cityissä seurat haastaisivat lätkän uskottavammin yritysmarkkinoilla.

Luotaisiin kuusihanainen tynnyri, josta valuttaa puolijäätävää futisverta maailmalle. Viritettäisiin myös alinomainen vaara Euroopan kakkoskastin jengeille Eurooppa-liigassa.

Yksi Klubi ei kesää tee, eikä sitä tee yksi parempi kesäkään; etenkin kun Suomessa ei ole ollut koskaan huippuseuraa, eikä kesää, jolloin futis olisi kiinnostanut kuten lajien kuninkaan kuuluu. Keväinen liiga-avaus tulee pelata – ei ainostaan tänä vuonna, vaan aina – vain kolmella kentällä. Ei siksi, että ne eivät ole pohjoisempana vielä pelikunnossa, vaan siksi, että liigaseuroja ei olisi enempää.

Voi elämän kevät, jos tätä ei uskalleta edes aidosti ajatella! Vai mitä satraapit Marjamaa, Lehtinen ja Alaja?

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Kolumni

Työturvallisuudessa painaa myös asenne – ylikuormitus ja huonot työasennot rassaavat

Työturvallisuus näyttää parantuneen eniten sellaisilla työpaikoilla, joissa panostetaan merkittävästi asiaan. Tämä käy ilmi Teknologiateollisuuden, Teollisuusliiton (entinen Metalliliitto) ja ammattiliitto Pron yhteisestä selvityksestä.

– Kun toimintaa mitataan ja seurataan, tulosten arviointi perustuu tietoon, ei tunteisiin, järjestöt korostavat.

Kysely tehtiin nyt viidettä kertaa. Sen avulla kartoitetaan muun muassa työturvallisuuden kehitystä, tapaturmien määrää, ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä. Kyselystä selviää niin ikään, että työpaikkojen heikentyneeseen työturvallisuuteen vaikuttavat keskeisesti myös työsuojeluun liittyvät asenteet.

Työsuojelukäytäntöihin pitäisi kyselyn mukaan opastaa tarkasti jo työhön perehdyttämisvaiheessa. Tällä torjutaan osaltaan huonojen asenteiden ja välinpitämättömyyden leviämistä työpaikalla.

Liitoilta toivotaan muun muassa koulutuksen lisäämistä.

Kolmannes toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuista arvioi, että jatkuva ylikuormitus on keskeinen työsuojeluongelma. Ylikuormitus nousee toimihenkilöiden vastauksissa enemmän esiin kuin työntekijöiden ja työnantajien edustajien vastauksissa.

Työntekijöillä keskeiset ongelmat ovat selkeämmin fyysisiä, kuten esimerkiksi huonot työasennot.

Työtapaturmat ja niissä menetetyt työtunnit ovat selvityksen mukaan laskeneet hieman edellisestä, vuonna 2015 toteutetusta kyselystä. Vastaajat toivoivat liitoilta muun muassa koulutuksen lisäämistä ja työpaikkakäyntejä työsuojelun edistämiseksi.

Kolumni

man-7

Tuhoisan iskun uhreja nyt ainakin 22 – joukossa lapsia, myös hyökkääjä kuoli

Manchesterin poliisin mukaan tuhoisassa pommi-iskussa kuolleiden määrä on noussut 22:een. Uhrien joukossa on myös lapsia. Miespuolinen hyökkääjä kuoli myös räjäyttäessään pommia.

Manchester-areenan tapahtumia tutkitaan tällä hetkellä terroritekona, kertoo poliisi. Poliisin mukaan tähän mennessä22 ihmisen on vahvistettu kuolleen. Lisäksi 59 on loukkaantunut.

Poliisi hälytettiin mahdollisten räjähdysten takia areenalle paikallista aikaa puoli yhdentoista tienoilla eilen illalla. Ihmisiä on useaan otteeseen kehotettu välttämään aluetta.

– Työskentelemme tiiviisti terrorismin vastaisen poliisiverkoston sekä Britannian tiedustelukumppaneiden kanssa, sanoo Manchsterin poliisipäällikkö tiedotteessa.

Itsemurhapommittajaa pidetään todennäköisenä syynä Manchester-areenan räjähdykselle, uutisoi yhdysvaltalainen uutiskanava CNN lähdetietoihinsa vedoten. Paikalla ollut mies on CNN:n mukaan tunnistettu mahdolliseksi itsemurhapommittajaksi. CNN:n tietoja ei ole virallisesti vahvistettu.

Juttuun lisätty klo 9.37, että hyökkääjä oli mies ja loukkaantuneita on 59.

man-7

Kolumni

man-6

Vaalikampanjointi keskeytyi Britanniassa: hätäkokous koolla

Britanniassa pääministeri Theresa May ja oppositiossa olevan työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn keskeyttävät vaalikampanjansa toistaiseksi Manchesterin epäillyn terrori-iskun takia. Britanniassa pidetään kesäkuussa parlamenttivaalit.

Corbyn sanoi että oli keskustellut asiasta Mayn kanssa, ja he olivat yhdessä sopineet kampanjoiden keskeyttämisestä.

Britannian pääministeri Theresa May tuomitsi aiemmin aamulla Manchesterin ”vastenmielisen terrori-iskun”. May sanoi tiedotteessa, että tapahtuneesta pyritään keräämään kattavat tiedot.

– Kaikki ajatuksemme ovat uhrien ja heidän läheistensä luona, May myös sanoi.

May johtaa Britannian hallituksen hätäkokousta, joka kokoontuu tänään aamulla Manchesterin tapahtumien takia.

Corbyn puolestaan puki ajatuksensa Twitterissä näin:

– Kauhea tapaus Manchesterissa. Ajatukseni on kaikkien niiden luona, joihin tämä on vaikuttanut sekä mahtavien pelastusviranomaistemme luona.

man-6

Kolumni

Sini Karjalainen

Kirjoittaja on JHL-aktiivi Mustasaaresta

Mahdollistetaan tulevaisuuden taitajuus tulevaisuuden työssä

Mikäli uudet merkit pitävät paikkansa, emme vielä osaa ennustaa, millaista tulevaisuuden työ on. Sen voimme kuitenkin melkoisella varmuudella sanoa, että työ muuttuu ja muutoksen vauhti vain kiihtyy. Uusia töitä ja ammatteja syntyy, osa muuttaa muotoaan ja joitain katoaa kokonaan.

Suurin työtä muuttava tekijä on sama kuin aina aiemminkin, nimittäin tekninen kehitys. Se vain etenee niin huimaa vauhtia verrattuna ensimmäisten kivityökalujen ja tulen keksimisen aikaan, että haasteeksi tulee sopeutuminen. Ihmisaivot kun eivät muutu samaa tahtia ja luomamme hienot elämän ja yhteiskunnan hallintajärjestelmät kulkevat auttamatta usean askeleen jäljessä.

Niin kuin ei vielä aikana, jolloin tervanpolttajien, lampunsytyttäjien ja sentraalisantrojen ammatit olivat tuikitavallisia, osattu kuvitella isoa osaa nykyajan työtehtävistä, emme mekään voi olla varmoja huomisen työelämästä ja siellä tarvittavista taidoista.

Ennustaa kuitenkin aina voi ja parhaiten pärjäävätkin ne, jotka ennustusten perusteella osaavat tulevaan varautua. Arvioidaan mm., että maailma kompleksisoituu, tiedon määrä kasvaa jatkossa eksponentiaalisesti. Tekoäly muuttaa yhteiskuntia ja työelämää enemmän kuin internet ja tulemme elämään keskinäisriippuvuuksien maailmassa.

Tällaisessa maailmassa ja työelämässä ei pärjää enää tiedon pänttäämisellä eikä sykkyrälle käpertymisellä. Parhaiten pärjäävät ne, jotka osaavat ensinnäkin hankkia, tuottaa, suodattaa ja soveltaa tietoa vuorovaikuttaen sekä he, joilla on itsensä johtamisen kyky ja jotka onnistuvat säilyttämään joustavuuden ja innostuksen oppia läpi elämän. Puhutaan ns. datan kesyttäjistä ja empatiataitajista.

Tieto tulee olemaan valtaa jatkossakin. Kaikkien osallisuuden, demokratiakehityksen ja yhteiskunnan menestymisen kannalta tiedon demokratisoinnilla ja laajojen ict-taitojen takaamisella jokaiselle on ratkaiseva merkitys. Tämän vuoksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että jo tehdyt koulutusleikkaukset ja kaavaillut lukukausimaksut perutaan ensi tilassa. Leikkausten sijaan on satsattava maksuttomaan ja elämäntilanteesta tai lompakon paksuudesta riippumattomaan koulutukseen, oppimiseen ja tutkimiseen.

 

 

 

Sini Karjalainen

Kirjoittaja on JHL-aktiivi Mustasaaresta

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

man-5

Tyrmistyneitä reaktioita Suomessa: ”Raukkamainen hyökkäys kaikkia meitä vastaan”

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tuomitsee jyrkästi Manchesterin iskun. Sipilä tviittaa, että suomalaisten ajatukset ovat uhrien sekä heidän perheidensä ja ystäviensä luona.

– Iskun tavoitteena oli surmata mahdollisimman paljon ihmisiä. Paikalla oli paljon lapsia ja nuoria, mikä tekee iskusta erityisen hirvittävän, Sipilä arvioi myöhemmin tiedotteessaan.

Ulkoministeri Timo (ps.) puolestaan toteaa, että kyseessä on ”raukkamainen hyökkäys Manchesterissa viattomia lapsia ja kaikkia meitä vastaan”.

Suomen Lontoon-suurlähetystön lehdistöneuvos Pekka Isosomppi kertoo STT:lle, että järkytys ja shokki ovat olleet ensimmäiset reaktiot Britanniassa Manchesterin epäillyn iskun jälkeen.

Hän  sanoo, että vastaavanlaista on osattu varmasti kuitenkin pelätä, sillä vastaavan mittaluokan iskua ei ole koettu Britanniassa vuosiin.

Isosompin mukaan lähetystön tietoon ei ole tullut suomalaisuhreja tai ylipäätään sitä, oliko Manchester-areenan konsertin yleisössä suomalaisia.

Lähetystö kehottaa kaikkia Manchesterissa olevia suomalaisia ottamaan yhteyttä omaisiinsa ja tekemään matkustusilmoituksen sekä seuraamaan viranomaistiedotteita.

Manchesterin epäillyssä terrori-iskussa on vahvistettu kuolleen ainakin 19 ihmistä. Lisäksi arviolta 50 ihmistä on loukkaantunut.

Juttua päivitetty klo 8.07

 

man-5