x

Urheilukolumni

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Raju avaus kauden alla: ”Räjäyttäkää Suomi-futis!”

Fanaattisimmissa futisihmisissä muhii jo (elämän) kevään odotus. Se palkitaan 2.4., kun liiga alkaa kolmella pelillä. Voiko koko Suomi-futiksellekin vielä joskus paistaa aurinko? Mitä se vaatii?

Huuhkajien uusi koutsi nostaa odotuksia. Liigassa Stadin dramaattiset paikallisrähinät HJK:n ja nousija-HIFK:n kesken pumppasivat parin työnnön verran ilmaa futiskulttuurimme takarenkaaseen. Väkeä kävi varsinkin nousijoiden (HIFK, Ilves, KooTeePee) sekä HJK:n ja Interin peleissä. Yleisön kokonaismäärä kasvoi jopa 25%:lla edellisvuodesta.

Sarjoista on myös aito uhka pudota ja ehta sauma nousta. Urheilusta ei ole viety urheilua, kuten lätkässä, joka hengittää tuohta. Jotain on futiksessa tehty oikeinkin. Nyt on hyvä saumakin iskeä, kun lätkäpeleistä puuttuu tunnetta, latoja ei ladota täyteen playoffeissakaan, kiekko tarpoo kohusta toiseen ja harrastamisen kalleus syö lajin pohjaa.

Liigassa eletään joko yhden hillopäällikön loputtomalla lompakolla tai taloudellisesti kädestä suuhun.

Mutta. Kultaisen maajoukkuesukupolven jälkeen futis on rypistynyt, haalistunut ja huvennut, kuin isoisän eväsreppu. Maju on uinut syvänteissä ja liigasakit onnistuvat kesästä toiseen surkeasti europeleissä (pl. HJK:n taannoinen suonenveto). Seinäjoen dynastian nousu on sentään heruttanut lajiin paljon hyvää.

Muutamat sinänsä lupaavat käänteet eivät kuitenkaan pitkällä sihdillä ratkaise lajin isoja kehitysongelmia, vaan enemmänkin – ja sentään – alleviivaavat lohdullisesti, että meillä on yhä pohjaa futiskulttuurille. Muutos ei ole liian myöhäistä.

Tomppeleinta, mitä liiga ja Palloliitto voivat nyt tehdä, on tyytyä hyräilemään todellisuuspakoisesti neljänneksen suhteellista kasvua (ka. 2574) ja olla uskaltautumatta radikaaleihin ratkaisuihin.

Tarvitsemme vahvoja, suomalaisella mittapuulla suurseuroja, jotka pärjäävät maailmalla ja ruoppaavat pelaajille väylää isoille ulapoille. HJK ei ole ailahtelevaisuuttaan osannut ottaa futiksemme yksiselitteisen keulapurjeen roolia. Liigassa eletään joko yhden hillopäällikön loputtomalla lompakolla tai taloudellisesti kädestä suuhun. Ahdinkoihin on useita syitä ja ne ovat eri paikoissa osin erilaisia. Yhteistä on monelle sponsorimarkkinoiden kitsaus, puuhasteleva johtaminen ja matkustamisen kalleus.

Kotifutis saadaan kyllä pyörimään kunniakkaasti, jos jatketaan entiseen maalliin, ei kahta sanaa. Olemassa osataan pysyttäytyä. On kuitenkin päivänselvää, että ilman juuriin kajoavia muutoksia liiga näivettyy yhä vähäpätöisemmäksi arktiseksi pikkuliigaksi, josta käsin ei koskaan edes kiusata ketään isompaa, ja josta ei kasveta laatusarjoihin.

Jos niin halutaan päättää, se on totta kai ymmärrettävää, koska kotikulmien tunteikkaat kilpailuasetelmat ovat urheilun sulaa ydintä. Silloin on kuitenkin riuhtouduttava siitä haihattelusta, että Suomesta voi tulla tosi uhka arvokisakarsinnoissa tai edes tasapäinen verrokki pohjoismaisesti. Nykymenolla emme elätä sekä kattavaa ja suht tasokasta liigaa että laadukasta pelaajakehitystä. On aika valita.

On uskallettava miettiä lajin etua ohi paikallisten tunteiden.

Mikä eteen? Paljon ruoskittu FC Hongan ex-toimitusjohtaja Jouko Harjunpää puhui yhdestä vaihtoehdosta jo vuosikymmen sitten Haudatun talentin haastattelussa teeveen urheilu-uutisissa. Hän esitti, että futisosaamisemme keskitetään kasvukeskuksiin, joihin muut alueet kasvattavat pelaajia. Bingo!

Kun ideaa mutustaa, niin se alkaa maistua. Rehellistä suuruuden ekonomiaa: resurssit sinne, missä on väkeä, tuhti futiskulttuuri, hyvät stadionit ja rahnaakin. Talentit siirtyisivät jossakin iässä käytännössä etelän tai lännen akatemioihin. Toki siinä astuttaisiin monien liigatoimijoiden liikavarpaille.

Tehdaspaikkakuntien mesenaatit irvailivat tv-jutussakin Harjunpäälle näppärin sarkasmein. Tarkoitetut kasvukeskukset kun tuskin olisivat Myllykoski tai Valkeakoski. On kuitenkin uskallettava miettiä lajin etua ohi paikallisten tunteiden, samoin kuin kuntauudistuksessa tulisi poliitikkojen rohjeta.

Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Seinäjoki ja Oulu. Niissä ammattimaiset akatemiat ja liigaseurat eläisivät luontevasti ja voisivat paksusti. Ensimmäisiä ei tarvinne selitellä ja Seinäjoki näyttää pamahtaneen karmit kaulassa jäädäkseen. Hoitakoon Väli-Suomen. Oulun harteille taas sysättäisiin puoli Suomea, kunhan vain hankkivat jostakin ihmissuhdetaitoja ja yhdistävät voimansa. Nyt potentiaali haaskataan riitelemällä ja sen hedelmällä, hajanaisuudella. Traagisesta maagiseen!

Luotaisiin kuusihanainen tynnyri, josta valuttaa puolijäätävää futisverta maailmalle.

Kuudella sylinterillä ei liigakone pyöri, joten miksei pyrittäisi Ruotsin liigaan? Tai luotaisi Pohjoismaista liigaa, seuroja 4-5 maasta? Kehittäisi kaikkia.

Harvoihin keskuksiin kanavoituisi riittävän relevantteja rahamääriä. Tv-oikeuksia myydään jo uskottavilla summilla, jos katsoja näkee samalla FC Köpistä ja IFK Göteborgia. Cityissä seurat haastaisivat lätkän uskottavammin yritysmarkkinoilla.

Luotaisiin kuusihanainen tynnyri, josta valuttaa puolijäätävää futisverta maailmalle. Viritettäisiin myös alinomainen vaara Euroopan kakkoskastin jengeille Eurooppa-liigassa.

Yksi Klubi ei kesää tee, eikä sitä tee yksi parempi kesäkään; etenkin kun Suomessa ei ole ollut koskaan huippuseuraa, eikä kesää, jolloin futis olisi kiinnostanut kuten lajien kuninkaan kuuluu. Keväinen liiga-avaus tulee pelata – ei ainostaan tänä vuonna, vaan aina – vain kolmella kentällä. Ei siksi, että ne eivät ole pohjoisempana vielä pelikunnossa, vaan siksi, että liigaseuroja ei olisi enempää.

Voi elämän kevät, jos tätä ei uskalleta edes aidosti ajatella! Vai mitä satraapit Marjamaa, Lehtinen ja Alaja?

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Kolumni

Stop kellojen siirtelylle! Asiaa ajava kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50 000 nimeä määräajassa

Kansalaisaloite kesäaikaan siirtymisen lopettamisesta on kerännyt yli 50 000 nimeä. Sillä on maanantaina iltapäivällä 51 000 kannatusilmoitusta.

Aloite tarvitsee 50 000 saadakseen eduskuntakäsittelyn.

Allekirjoittajien määrä kasvoi hurjasta muutamassa päivässä.

Suomessa siirryttiin kesäaikaan eli siirrettiin kelloja tunnilla eteenpäin eilen.

Kolumni

digimarkus_piplia_logo_violetti11_16

Markuksen evankeliumi uutena käännöksenä suoraan kännykkään – ei tulla painamaan kirjaksi koskaan

Suomen Pipliaseura julkaisee uuden suomennoksen Markuksen evankeliumista. DigiMarkus on käännetty alkukielestä suoraan mobiililaitteille; käännöstä ei paineta missään vaiheessa. Käyttäjille palvelu on ilmainen. DigiMarkuksen tekstiin linkittyy myös runsaasti taustamateriaalia.

DigiMarkus avataan käyttäjille Agricola-viikolla 5.4. osoitteessa DigiMarkus.fi. Arkkipiispa Kari Mäkinen lukee DigiMarkusta julkaisupäivänä kännykästä piispainkokouksen alussa.

DigiMarkus on mobiilikansan evankeliumikäännös

DigiMarkus on maailman ensimmäinen alkukielestä suoraan mobiiliympäristöön laadittu evankeliumikäännös. Aluksi luotiin yleiset periaatteet tekstin kääntämiseksi digitaaliseen käyttöympäristöön. Käyttäjälähtöinen kääntäminen on tuottanut raikasta ja ymmärrettävää suomea, jota on helppo lukea tai kuunnella mobiililaitteella. Käännöksessä on pyritty parhaalla mahdollisella tavalla välittämään alkuperäistä merkitystä niin, että se on nykyihmiselle ymmärrettävää. Asioita ja termejä on myös avattu lauseyhteydessään.

DigiMarkus.fi-verkkopalvelussa käännös saa ympärilleen laajan lisämateriaaliaineiston, joka taustoittaa Markuksen evankeliumissa esiintyviä sanoja ja käsitteitä. Kirjautunut käyttäjä voi avainsanoja klikkailemalla lukea esimerkiksi, mitä demonit olivat Uudessa testamentissa tai keitä fariseukset olivat. Lisämateriaalissa on myös paljon kuvia. Raamatunluvun ohessa käyttäjä voi tallentaa omia muistiinpanojaan, tehdä alleviivauksia sekä jakaa raamatunkohtia sosiaaliseen mediaan.

DigiMarkus.fi-verkkopalvelussa julkaistaan myös Agricolan Uusi testamentti vuodelta 1548 editoituna ensi kertaa helposti luettavaan muotoon, nykyistä kirjoitusjärjestelmäämme noudattaen. Muokkaustyön on tehnyt professori emerita Kaisa Häkkinen.

Lisäksi saatavilla on kokonaisuudessaan vuoden 1933/38 raamatunkäännös sekä 1992 kirkkoraamattu apokryfikirjoin. Eri käännöstekstejä voi myös tarkastella rinnakkain.

DigiMarkus on ekumeeninen käännös

DigiMarkus-evankeliumikäännös on aidosti ekumeeninen. DigiMarkuksen käännöstyön seitsemänhenkisessä ohjausryhmässä on ollut mukana paitsi jäseniä yliopistolta myös eri kirkkokuntien edustajia. Katolinen kirkko Suomessa on hankkeessa piispa Teemu Sipon siunauksella. Vastaavasti Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo vahvisti ortodoksien mukanaolon. Mukana on myös evankelis-luterilainen kirkko sekä vapaakristillisten edustus. Työn on rahoittanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitus, ja se on osa Reformaation merkkivuoden hankkeita.

Kansainvälistä merkittävyyttä

Suomen Pipliaseura kuuluu Yhtyneiden Raamattuseurojen (United Bible Societies) verkostoon, joka on merkittävin raamatunkäännöstyöhön, Raamatun levittämiseen ja raamatunkäytön edistämiseen keskittyvä kansainvälinen toimija. Pilottihankkeella on myös kansainvälistä merkitystä. DigiMarkus on noteerattu mm. Yhtyneiden Raamattuseurojen Publishers’ Convention -tapahtumassa. Raamatun julkaisuun varta vasten rakennetun teknisen alustan on tuottanut Hollannin Pipliaseura

digimarkus_piplia_logo_violetti11_16

Kolumni

FullSizeRender(60)

Liittojohtaja kurkistaa ”EK:n ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen savuverhon” taakse – nämä korvaukset ja lisät seuraavaksi leikkauslistalla

Ylityökorvaukset ja sunnuntailisät ovat Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan leikkauslistalla. Suokkaan mukaan tässä käytetään nyt savuverhona menossa olevaa työaikalain kokonaisuudistusta.

– Elinkeinoelämän keskusliiton ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia, siis työntekijöiden palkkaa. Työaikalain uudistuksella halutaan kuohia ylityökorvaukset, ja jos voimat riittävät, myös sunnuntaityölisät. Tästä käydään varsinainen vääntö, muu tarina on löysää sanahelinää, Suokas kirjoittaa blogissaan.

Kesällä teetettäisiin pitkää päivää ja talveksi pantaisiin lomalappu kouraan.

Suokkaan mukaan liukuvan työajan ja joustavuuden esteenä ovat työnantajat.

– Vuosikymmeniä työehtosopimuksiin erilaisia joustavia työaikoja kynäilleenä olen tullut vakuuttuneeksi, että työ on ollut turhaa. Työnantajat haluavat päättää työajoista yksin. Paikallisen sopimisen lisääminen käsitetään lisääntyväksi oikeudeksi määrätä. Kesällä teetettäisiin pitkää päivää ja talveksi pantaisiin lomalappu kouraan. Eihän tällainen työaikajärjestely toki sopimalla voisi syntyäkään.

FullSizeRender(60)

Kolumni

Vallasta suistettu presidentti entistä ahtaammalla – ”On olemassa riski todisteiden tuhoamisesta”

Etelä-Korean syyttäjäviranomaiset haluavat, että maan erotettu presidentti pidätetään. Syyttäjien mukaan on olemassa riski, että Park Geun-hye muuten tuhoaa todisteita.

Oikeuden odotetaan päättävän pidätysmääräyksen antamisesta torstaina.

Parkia on kuulusteltu epäiltynä korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä. Hänet erotettiin presidentin tehtävästä parisen viikkoa sitten. Joulukuussa parlamentti päätti hänen viemisestään valtakunnanoikeuteen.

– Suuri määrä todisteita on kerätty tähän mennessä, mutta syytetty kiistää valtaosan syytteistä, ja on olemassa riski todisteiden tuhoamisesta, syyttäjät sanovat lausunnossaan.

Parkin on katsottu sekaantuneen isoon korruptiovyyhteen, jossa lahjusten antamisesta epäillään monialayritys Samsungin perijää Lee Jae-yongia.

Kolumni

vuokra-asunto

Suurten kaupunkien ehdokkaat haluavat lisää halpoja vuokra-asuntoja

Tuoreen Y-Säätiön ja KOVA ry:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia yli 100 000 asukkaan kuntien kuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, ettei kunnassa ole riittävästä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tilanne korostuu Uudellamaalla, jossa 85 prosenttia haluaisi kuntaan lisää asuntoja. Tonttien osoittamista ARA-tuotannolle pidetään tärkeimpänä keinona lisätä asuntomäärää.

– Vastaukset kertovat Suomen kuntien hyvin erilaisesta tilanteesta ja kasvukeskusten pahenevasta asuntopulasta. Ihmisille voi olla mahdotonta ottaa työpaikkaa pääkaupunkiseudulta vastaan, kun riittävän edullista asumismuotoa ei yksinkertaisesti löydy, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

– Toivottavasti tutkimuksen tulokset jalostuvat kunnissa todellisiksi päätöksiksi kuntavaalien jälkeen. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto tarvitsee lisää edullisia tontteja erityisesti kasvavissa kunnissa, Kohtuuhintaisen toteaa vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen.

Kuntakoko vaikuttaa vastaukseen: Kaikista vastaajista hieman yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että heidän kunnassaan ei ole riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, kun taas pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa vain 39 prosenttia kokee asuntojen määrän riittämättömäksi. Puolueista ARA-vuokra-asuntojen lisäämistä lähivuosina kannattavat eniten Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät.

Kysyttäessä keinoista lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa lähes puolet vastaajista kannattaa tonttien osoittamista kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen. 39 prosenttia vastaajista haluaisi edellyttää alueita koskevissa kaavoitussopimuksissa osaa tuotannosta toteutettavaksi kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona. Vähiten kannatusta keinoista saa täydennyskohteissa tontin kaavoittamisesta perittävien arvonnousua leikkaavien maksujen alentaminen, jota kannattaa vain joka kymmenes vastaaja.

Isoissa kunnissa myönteisiä maahanmuuttajien asuttamiseen

Kyselyssä kartoitettiin myös kuntavaaliehdokkaiden suhtautumista maahanmuuttoon. 53 prosenttia vastaajista suhtautuu erittäin tai jokseenkin myönteisesti maahanmuuttajien ja pakolaisten asuttamiseen omaan kuntaansa. Isommissa kunnissa asuvat vastaajat suhtautuvat myönteisemmin kuin pienemmissä kunnissa asuvat. Vajaa viidennes vastaajista kertoo suhtautumisensa olevan jokseenkin tai erittäin kielteinen.

Vihreät (88 %), RKP (87 %) ja vasemmistoliitto (78 %) suhtautuvat puolueista myönteisimmin pakolaisten ja maahanmuuttajien asuttamiseen kuntaansa. Perussuomalaisista puolestaan 79 prosenttia suhtautuu asiaan jokseenkin tai erittäin kielteisesti.

Aula Research Oy:n toteuttaneeseen kyselytutkimuksen vastasi 7.-14.3 yhteensä 1 871 vuoden 2017 kuntavaaliehdokasta. Kyselyn vuokra-asumista koskeneen osion toimeksiantajina toimivat Y-Säätiö ja KOVA ry.

vuokra-asunto