Urheilukolumni

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Raju avaus kauden alla: ”Räjäyttäkää Suomi-futis!”

Fanaattisimmissa futisihmisissä muhii jo (elämän) kevään odotus. Se palkitaan 2.4., kun liiga alkaa kolmella pelillä. Voiko koko Suomi-futiksellekin vielä joskus paistaa aurinko? Mitä se vaatii?

Huuhkajien uusi koutsi nostaa odotuksia. Liigassa Stadin dramaattiset paikallisrähinät HJK:n ja nousija-HIFK:n kesken pumppasivat parin työnnön verran ilmaa futiskulttuurimme takarenkaaseen. Väkeä kävi varsinkin nousijoiden (HIFK, Ilves, KooTeePee) sekä HJK:n ja Interin peleissä. Yleisön kokonaismäärä kasvoi jopa 25%:lla edellisvuodesta.

Sarjoista on myös aito uhka pudota ja ehta sauma nousta. Urheilusta ei ole viety urheilua, kuten lätkässä, joka hengittää tuohta. Jotain on futiksessa tehty oikeinkin. Nyt on hyvä saumakin iskeä, kun lätkäpeleistä puuttuu tunnetta, latoja ei ladota täyteen playoffeissakaan, kiekko tarpoo kohusta toiseen ja harrastamisen kalleus syö lajin pohjaa.

Liigassa eletään joko yhden hillopäällikön loputtomalla lompakolla tai taloudellisesti kädestä suuhun.

Mutta. Kultaisen maajoukkuesukupolven jälkeen futis on rypistynyt, haalistunut ja huvennut, kuin isoisän eväsreppu. Maju on uinut syvänteissä ja liigasakit onnistuvat kesästä toiseen surkeasti europeleissä (pl. HJK:n taannoinen suonenveto). Seinäjoen dynastian nousu on sentään heruttanut lajiin paljon hyvää.

Muutamat sinänsä lupaavat käänteet eivät kuitenkaan pitkällä sihdillä ratkaise lajin isoja kehitysongelmia, vaan enemmänkin – ja sentään – alleviivaavat lohdullisesti, että meillä on yhä pohjaa futiskulttuurille. Muutos ei ole liian myöhäistä.

Tomppeleinta, mitä liiga ja Palloliitto voivat nyt tehdä, on tyytyä hyräilemään todellisuuspakoisesti neljänneksen suhteellista kasvua (ka. 2574) ja olla uskaltautumatta radikaaleihin ratkaisuihin.

Tarvitsemme vahvoja, suomalaisella mittapuulla suurseuroja, jotka pärjäävät maailmalla ja ruoppaavat pelaajille väylää isoille ulapoille. HJK ei ole ailahtelevaisuuttaan osannut ottaa futiksemme yksiselitteisen keulapurjeen roolia. Liigassa eletään joko yhden hillopäällikön loputtomalla lompakolla tai taloudellisesti kädestä suuhun. Ahdinkoihin on useita syitä ja ne ovat eri paikoissa osin erilaisia. Yhteistä on monelle sponsorimarkkinoiden kitsaus, puuhasteleva johtaminen ja matkustamisen kalleus.

Kotifutis saadaan kyllä pyörimään kunniakkaasti, jos jatketaan entiseen maalliin, ei kahta sanaa. Olemassa osataan pysyttäytyä. On kuitenkin päivänselvää, että ilman juuriin kajoavia muutoksia liiga näivettyy yhä vähäpätöisemmäksi arktiseksi pikkuliigaksi, josta käsin ei koskaan edes kiusata ketään isompaa, ja josta ei kasveta laatusarjoihin.

Jos niin halutaan päättää, se on totta kai ymmärrettävää, koska kotikulmien tunteikkaat kilpailuasetelmat ovat urheilun sulaa ydintä. Silloin on kuitenkin riuhtouduttava siitä haihattelusta, että Suomesta voi tulla tosi uhka arvokisakarsinnoissa tai edes tasapäinen verrokki pohjoismaisesti. Nykymenolla emme elätä sekä kattavaa ja suht tasokasta liigaa että laadukasta pelaajakehitystä. On aika valita.

On uskallettava miettiä lajin etua ohi paikallisten tunteiden.

Mikä eteen? Paljon ruoskittu FC Hongan ex-toimitusjohtaja Jouko Harjunpää puhui yhdestä vaihtoehdosta jo vuosikymmen sitten Haudatun talentin haastattelussa teeveen urheilu-uutisissa. Hän esitti, että futisosaamisemme keskitetään kasvukeskuksiin, joihin muut alueet kasvattavat pelaajia. Bingo!

Kun ideaa mutustaa, niin se alkaa maistua. Rehellistä suuruuden ekonomiaa: resurssit sinne, missä on väkeä, tuhti futiskulttuuri, hyvät stadionit ja rahnaakin. Talentit siirtyisivät jossakin iässä käytännössä etelän tai lännen akatemioihin. Toki siinä astuttaisiin monien liigatoimijoiden liikavarpaille.

Tehdaspaikkakuntien mesenaatit irvailivat tv-jutussakin Harjunpäälle näppärin sarkasmein. Tarkoitetut kasvukeskukset kun tuskin olisivat Myllykoski tai Valkeakoski. On kuitenkin uskallettava miettiä lajin etua ohi paikallisten tunteiden, samoin kuin kuntauudistuksessa tulisi poliitikkojen rohjeta.

Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Seinäjoki ja Oulu. Niissä ammattimaiset akatemiat ja liigaseurat eläisivät luontevasti ja voisivat paksusti. Ensimmäisiä ei tarvinne selitellä ja Seinäjoki näyttää pamahtaneen karmit kaulassa jäädäkseen. Hoitakoon Väli-Suomen. Oulun harteille taas sysättäisiin puoli Suomea, kunhan vain hankkivat jostakin ihmissuhdetaitoja ja yhdistävät voimansa. Nyt potentiaali haaskataan riitelemällä ja sen hedelmällä, hajanaisuudella. Traagisesta maagiseen!

Luotaisiin kuusihanainen tynnyri, josta valuttaa puolijäätävää futisverta maailmalle.

Kuudella sylinterillä ei liigakone pyöri, joten miksei pyrittäisi Ruotsin liigaan? Tai luotaisi Pohjoismaista liigaa, seuroja 4-5 maasta? Kehittäisi kaikkia.

Harvoihin keskuksiin kanavoituisi riittävän relevantteja rahamääriä. Tv-oikeuksia myydään jo uskottavilla summilla, jos katsoja näkee samalla FC Köpistä ja IFK Göteborgia. Cityissä seurat haastaisivat lätkän uskottavammin yritysmarkkinoilla.

Luotaisiin kuusihanainen tynnyri, josta valuttaa puolijäätävää futisverta maailmalle. Viritettäisiin myös alinomainen vaara Euroopan kakkoskastin jengeille Eurooppa-liigassa.

Yksi Klubi ei kesää tee, eikä sitä tee yksi parempi kesäkään; etenkin kun Suomessa ei ole ollut koskaan huippuseuraa, eikä kesää, jolloin futis olisi kiinnostanut kuten lajien kuninkaan kuuluu. Keväinen liiga-avaus tulee pelata – ei ainostaan tänä vuonna, vaan aina – vain kolmella kentällä. Ei siksi, että ne eivät ole pohjoisempana vielä pelikunnossa, vaan siksi, että liigaseuroja ei olisi enempää.

Voi elämän kevät, jos tätä ei uskalleta edes aidosti ajatella! Vai mitä satraapit Marjamaa, Lehtinen ja Alaja?

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua. Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Kolumni

sd-naiset
sd-naiset

Demokraatin kuntavaaliselvitys: Tässä ovat puolueiden ehdokasmäärätavoitteet ja ehdokastilanne tällä hetkellä

Kuntavaalit järjestetään 9.4.2017. Ehdokashakemukset pitää jättää viimeistään 28.2. kello 16.

Eduskuntapuolueet ovat tällä hetkellä suurin piirtein puolessavälissä kuntavaalien ehdokkaiden tavoittelussaan. Ehdokashankinnan tahti tiivistyy vuodenvaihteen jälkeen.

Alla ovat puoluekohtaiset tiedot. Puolueen nimen perään on kirjoitettu ehdokasmäärän tavoite ja se kuinka monta varmaa ehdokasta puolueella jo nyt on.

SDP: 7 000/3 000

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen kertoo, että tavoitteena on saada noin 7 000 ehdokasta viime kuntavaalien tapaan.

– 3 000 on kirjoittanut laput alle. Tämä on sama tahti kuin neljä vuotta sitten, mikä tarkoittaa sitä, että lopussa tulee kiire. Uskon, että 7 000 tulee täyteen, mutta ehdokkaiden hankintaa täytyy tehdä koko ajan ja laajalla rintamalla, Paananen sanoo.

KESKUSTA: 8 000/3 000

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska kuvaa ehdokashankinnassa olevan ”positiivinen perusvire”. Noin 3 000 ehdokasta on jo mukana. Keskisuurissa kaupungeissa alkaa Ovaskan mukaan olla jo listat täynnä.

Keskustan tavoite on saada 8 000 ehdokasta. Viime kuntavaaleissa ehdokkaita oli noin 8 400. Ovaskan mukaan tavoite on valtuustojen koon pienenemisen takia alhaisempi.

Ovaska uskoo, ettei 8 000 ehdokkaan saamisessa tule kiire. Lupautuneita ja lähdössä olevia on.

– En ole huolissani.

KOKOOMUS: 7 200/3 100

Kokoomuksen viestintäpäällikkö Pauliina Pulkkinen toteaa, että kokoomuksen tavoite on saada enemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa, jolloin ehdolla oli noin 6 900 kokoomuslaista.

– Puoluesihteeri on ääneen sanonut 7 200, noin puolet tästä alkaa olla koossa. Hyvältä näyttää, puolessavälissä ollaan, hyvissä ajoin on aloiteltu valmistelu. Kenttää on innostettu ja palkittu yhdistyksiä hyvästä ehdokashankinnasta kampanjatuotteilla, Pulkkinen sanoo.

PERUSSUOMALAISET: n. 5 000/vähän alle 2 000

Perussuomalaisilla oli vuoden 2012 kuntavaaleissa 4 394 ehdokasta.

–Aina on tavoite paremmaksi pistää kuin edellisellä kerralla. Karvaa alle 2 000 on sitoutuneita ehdokkaita tällä hetkellä. Kun vertaa 2012 kuntavaaleihin, nyt on enemmän ehdokassitoutumuksia kirjoitettu alle kuin silloin samaan aikaan ennen vaaleja, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo.

Hän toteaa, että olisi henkilökohtaisesti tyytyväinen 5 000 ehdokkaaseen.

VASEMMISTOLIITTO: 3 500/n. 1 750

Vasemmistoliiton puoluesihteerin Joonas Leppäsen mukaan puolueen tavoitteena on saada sama ehdokasmäärä tai enemmän kuin viime kuntavaaleissa, jolloin oli noin 3500 ehdokasta. Hän pitää tavoitetta tällä hetkellä realistisena.

– Noin puolet on kasassa varmoja sitoutuneita. Itse asiassa tilanne on hyvä, meillä on paljon uusia jäseniä, he ovat olleet aika kiinnostuneita.

Vasemmistoliitto löytää helpommin ehdokkaita kasvukeskuksista kuin ”maakunnista”.

VIHREÄT: 2 500/800-1 000

Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen sanoo, että tavoite on saada enemmän ehdokkaita kuin koskaan. Viime vaaleissa oli noin 2 300 ehdokasta ja nyt tavoite on asetettu lähtökohtaisesti 2 500:aan.

– Se on kunnianhimoinen tavoite, kun kuntien määrä ja ehdokkaiden maksimimäärä laskevat koko ajan. Pidämme täysin realistisean sitä, että saadaan ylitettyä aiemmat ehdokasmäärät. Käsitys on se, että lähestymme puoltaväliä, mutta missä kohdassa olemme tarkemmin 800:ssa vai 1000:ssa matkalla kohti puoltaväliä, sitä en tällä hetkellä tarkkaan tiedä. Jos pitäisi veikata niin sanoisin, että olemme 800–1000:n välissä.

RKP: 1 300/600

RKP:n puoluesihteerin Fredrik Guseffin mukaan puolueen tavoitteena on saada ehdolle yli 1 300 ehdokasta. Noin 600 varmaa ehdokasta on jo. Viime vaaleissa RKP:n ehdokaslistoilla oli noin 1 350 henkilöä.

– Muutama valtuusto on pienentynyt, se vaikuttaa ehdokasasetteluun, joten 1 300 on tavoitteena. Tavoitteena on, että meillä olisi noin 50 kunnassa maksimissaan ehdokkaita, viimeksi oli noin 45 kunnassa. Viime kuntavaaleihin verrattuna olemme edellä aikataulussa.

KRISTILLISDEMOKRAATIT: 1 920/1 030

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä kehuu puolueen saaneen ehdokkaita ennätyksellistä vauhtia.

– Suostumuksensa antaneita on 1 030. Tavoite on saada vähintään 1920 ehdokasta, joka oli 8 vuoden takaa, se on rikottava.

HAASTATTELUT:

SDP:n puoluesihteeri on tavoitettu tämän viikon torstaina, kokoomuksen viestintäpäällikkö perjantaina ja muiden eduskuntapuolueiden puoluesihteerit on tavoitettu ja haastateltu jo tämän viikon tiistaina.

sd-naiset sd-naiset

Kolumni

23198410844_40ccf82c00_k
23198410844_40ccf82c00_k

”Hienoa, että he uskovat Helsinkiin ja minuun” – Nasima Razmyarista pormestaripelin yllätysnimi

Eurooppademarit – Tähti ry. päätti syyskokouksessaan esittää kansanedustaja Nasima Razmyria SDP Helsingin pormestariehdokkaaksi. Helsinki tarvitsee näköisensä pormestarin, joka saa helsinkiläiset tuntemaan kaupungin omakseen, yhdistys perustelee.

– Ihan puskista tuli. Olen tosi yllättynyt, Nasima Razmyar kommentoi.

Hän kuuli ehdotuksesta Demokraatilta olleessaan metsäpolulla liikkeellä lastenvaunujen kanssa. Razmyar on parhaillaan äitiyslomalla. Vauva syntyi elokuussa.

– Ihanaa. Onhan se tosi hienoa, ja varsinkin se, että ehdotus tulee Eurooppademareilta. Että he uskovat Helsinkiin ja minuun, hän iloitsee.

Razmyar suuntaa ensi kevään kuntavaaleihin Helsingissä.

– Tulen tekemään sen kampanjani, kuten jokaisen kampanjan ennen tätä, 110 prosenttia lasissa.

”Ilman muuta vähintäänkin pitää harkita.”

Hän summaa ajatuksensa mahdollisesta pormestariehdokkuudesta näin:

– Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Onhan tämä hieno ja suuri luottamuksen paikka. Ilman muuta vähintäänkin pitää harkita.

Eurooppademarien puheenjohtaja Hanna-Mari Koski pitää Nasima Razmyaria innostavana ja osaavana johtajana.

Yhdistyksen mukaan Razmyar olisi pormestari, joka pystyisi inspiroimaan helsinkiläisiä toimijoita, jotta kaupungista tulisi entistäkin upeampi.

– Meidän Helsinkimme näköinen pormestariehdokas, puheenjohtaja Koski kehuu.

Heinäluoma: ”Lupaan miettiä omalta kohdaltani, natsaisiko tämä asia.”

Julkishallinnon Helsingin sosialidemokraatit esitti alkusyksystä, että sosialidemokraatit asettaisi pormestariehdokkaaksi kansanedustaja Eero Heinäluoman.

— Lupaan miettiä omalta kohdaltani, natsaisiko tämä asia omiin ajatuksiini ja suunnitelmiini. Vielä ei ole vastausta. Tämä ehdotus tuli pyytämättä ja yllättäen, Heinäluoma kommentoi Demokraatille (23.9.).

Helsingin uusi johtamismalli tulee voimaan kuntavaalien jälkeen keväällä 2017.

Nykyisten kaupunginjohtajien ja apulaiskaupunginjohtajien sijaan valitaan pormestari ja neljä apulaispormestaria.

Pormestari valittaneen niin, että puolueet nimeävät ennen vaaleja omat ehdokkaansa pormestariksi.

23198410844_40ccf82c00_k 23198410844_40ccf82c00_k

Kolumni

Suomelle katkera tappio EU:ssa — ”Todennäköisesti nostaisi jäsenmaiden kuluttajahintoja”

Suomi jäi häviölle, kun EU-maiden viestintäministerit äänestivät tänään kannastaan verkkovierailumaksuja koskeviin neuvotteluihin. Enemmistö EU-maista puoltaa kantaa, joka voi johtaa suomalaisten kännykkäliittymien kallistumiseen.

Kännykän käyttäjien verkkovierailumaksuista on tarkoitus päästä EU:ssa eroon ensi kesänä. Lähtökohtana on, että sen jälkeen kännykkää voisi käyttää toisessa EU-maassa vieraillessa kuten kotimaassa.

Tätä ennen EU:ssa pitää sopia siitä, minkä verran eri maiden operaattorit joutuvat korkeintaan maksamaan toisilleen asiakkaidensa vierailusta toisen ylläpitämässä verkossa.

EU-maat esittävät datan käyttöä koskeville tukkuhinnoille asteittain laskevaa kattoa, joka olisi alkuun 10 euroa gigatavulta.

Suomalaisoperaattorit ovat pitäneet näin korkeaa tasoa kestämättömänä ja varoittaneet, että se johtaisi hintojen nousuun kotimaassa tai asiakkaiden datan käytön rajoittamiseen ulkomaanmatkoilla.

– Suomi katsoi, että (EU-maiden) neuvoston puheenjohtajan esittämä hintakatto oli edelleen liian korkea ja sellaisenaan todennäköisesti nostaisi jäsenmaiden kuluttajahintoja, liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessa.

EU-maat äänestivät tukkuhinnoista jo aiemmin syksyllä virkamiestasolla, ja myös tuolloin Suomi jäi alakynteen. Seuraavaksi neuvottelut käydään Euroopan parlamentin kanssa. Sopu pitäisi puristaa lähikuukausien aikana.

Parlamentti kannattaa yli puolet alhaisempaa hintakattoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Tulli-aikeet nostavat ihmetystä — ”Se laittaa Suomen maailman mitassa samaan koriin Bahrainin ja Omanin kanssa”

SDP:n hallintovaliokunnassa istuvat kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen ihmettelevät selvityshenkilö Anneli Tainan ajatusta Tullin siirtämisestä osin sisäministeriöön.

Selvityksessä ehdotetaan, että Tulli säilyy itsenäisenä virastona ja se siirretään sisäministeriön alaiseksi virastoksi kuitenkin siten, että verotukseen, veropolitiikkaan ja yleiseen tullipolitiikkaan liittyvän lainsäädännön valmistelutehtävistä vastaa jatkossakin valtiovarainministeriö.

— Tullin säilyttäminen itsenäisenä virastona on oikea lähtökohta. Tullin siirtäminen sisäministeriön alaiseksi virastoksi on kuitenkin erikoinen valinta. Se laittaa Suomen maailman mitassa samaan koriin Bahrainin ja Omanin kanssa. Kaikissa muissa maissa tunnustetaan Tullin päätehtävä ensisijaisesti ulkomaankaupan mahdollistajana.

Jakaminen kahteen ministeriöön ei ainakaan selkeytä Tullin johtamista.

— Rikostorjunta, tullivalvonta ja tarkastukset ovat vain osa Tullin tehtäviä. Tulli kantaa yli neljänneksen valtion verotuloista. Tämä kuten myös Tullin tehtävä ulkomaankaupassa ankkuroi Tullin tältä osin vahvasti valtiovarainministeriön ydintehtävään. Jakaminen kahteen ministeriöön ei ainakaan selkeytä Tullin johtamista.

— On muistettava, että sisäministeriöllä on jo olemassa viranomainen, joka suorittaa rikostorjuntaa (poliisi). Samoin sisäministeriöllä on jo olemassa rajalla toimiva viranomainen (rajavartiolaitos). PTR-yhteistyön kehittäminen on tärkeää, mutta se ei voi olla kiinni siitä, että kaikki toimijat olisivat saman ministeriön alaisuudessa.

Demarien mukaan aikeet siirtää Tulli sisäministeriön alaisuuteen lisäävät ihmetystä siitä, että Tulli ei ole mukana hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa.

— Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen hallinnollisen yhteistyön syventämistä tulee jatkaa kadottamatta eri toimijoiden omaa erityisosaamista. Rikostorjunta ja harmaan talouden torjunta liittyvät saumattomasti Tullin muihin tehtäviin. Suurin huoli liittyykin Tullin rikostorjunnan erikoisosaamiseen. Sitä ei saa hallinnollisilla uudistuksilla kadottaa samalla tavalla kuin kävi esimerkiksi, kun liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä menetettiin poliisin erityisosaamista liikennevalvonnan kohdalla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Alkolle taas murskakritiikkiä — ”Käsittämätöntä”

Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä on käärmeissään Alkon Suomi100 -tuotesarjan kilpailutuksesta.

— On käsittämätöntä, että Alko ei ole kilpailuttanut tai hankkinut tuotesarjan tuotteitaan niin, että kotimaiset tuotteet olisivat pärjänneet kilpailutuksessa. Itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi myydään nyt esimerkiksi virolaista likööriä, vaikka kotimaassakin olisi valmistajia.

Kansanedustaja pitää sinällään positiivisena, että Alko nostaa esille itsenäisyyden juhlavuotta tuotteissaan, mutta ihmettelee, miksi sen kunniaksi halutaan ohjata kulutusta ulkolaisiin tuotteisiin.

— Itsenäisyys on suomalaisille tärkeä asia ja tällaiset etiketit ohjaavat ostopäätöstä. En kuitenkaan ymmärrä, miksi itsenäisyyden kunniaksi halutaan myydä ulkolaista shamppanjaa tai konjakkia? Eikö olisi parasta ohjata kulutusta vain kotimaisiin tuotteisiin? Kilpailutuksen lopputulos herättää myös kysymyksen, onko hankintalain nojalla tehty kaikki voitava, että kotimainen likööri olisi pärjännyt? Onko otettu huomioon myös laatukriteerit vai onko kilpailutettu pelkällä hinnalla? Hankintaosaamisessa meillä suomalaisilla on kyllä parannettavaa. On myös muistettava, että emmehän me anna esimerkiksi Joutsenmerkkiäkään ulkomaisille tuotteille.

Kärnä on kuitenkin tyytyväinen, että Alko on nostanut tuotesarjassaan esille myös kotimaisia tuotteita.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta