Urheilukolumni

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Raju avaus kauden alla: ”Räjäyttäkää Suomi-futis!”

Fanaattisimmissa futisihmisissä muhii jo (elämän) kevään odotus. Se palkitaan 2.4., kun liiga alkaa kolmella pelillä. Voiko koko Suomi-futiksellekin vielä joskus paistaa aurinko? Mitä se vaatii?

Huuhkajien uusi koutsi nostaa odotuksia. Liigassa Stadin dramaattiset paikallisrähinät HJK:n ja nousija-HIFK:n kesken pumppasivat parin työnnön verran ilmaa futiskulttuurimme takarenkaaseen. Väkeä kävi varsinkin nousijoiden (HIFK, Ilves, KooTeePee) sekä HJK:n ja Interin peleissä. Yleisön kokonaismäärä kasvoi jopa 25%:lla edellisvuodesta.

Sarjoista on myös aito uhka pudota ja ehta sauma nousta. Urheilusta ei ole viety urheilua, kuten lätkässä, joka hengittää tuohta. Jotain on futiksessa tehty oikeinkin. Nyt on hyvä saumakin iskeä, kun lätkäpeleistä puuttuu tunnetta, latoja ei ladota täyteen playoffeissakaan, kiekko tarpoo kohusta toiseen ja harrastamisen kalleus syö lajin pohjaa.

Liigassa eletään joko yhden hillopäällikön loputtomalla lompakolla tai taloudellisesti kädestä suuhun.

Mutta. Kultaisen maajoukkuesukupolven jälkeen futis on rypistynyt, haalistunut ja huvennut, kuin isoisän eväsreppu. Maju on uinut syvänteissä ja liigasakit onnistuvat kesästä toiseen surkeasti europeleissä (pl. HJK:n taannoinen suonenveto). Seinäjoen dynastian nousu on sentään heruttanut lajiin paljon hyvää.

Muutamat sinänsä lupaavat käänteet eivät kuitenkaan pitkällä sihdillä ratkaise lajin isoja kehitysongelmia, vaan enemmänkin – ja sentään – alleviivaavat lohdullisesti, että meillä on yhä pohjaa futiskulttuurille. Muutos ei ole liian myöhäistä.

Tomppeleinta, mitä liiga ja Palloliitto voivat nyt tehdä, on tyytyä hyräilemään todellisuuspakoisesti neljänneksen suhteellista kasvua (ka. 2574) ja olla uskaltautumatta radikaaleihin ratkaisuihin.

Tarvitsemme vahvoja, suomalaisella mittapuulla suurseuroja, jotka pärjäävät maailmalla ja ruoppaavat pelaajille väylää isoille ulapoille. HJK ei ole ailahtelevaisuuttaan osannut ottaa futiksemme yksiselitteisen keulapurjeen roolia. Liigassa eletään joko yhden hillopäällikön loputtomalla lompakolla tai taloudellisesti kädestä suuhun. Ahdinkoihin on useita syitä ja ne ovat eri paikoissa osin erilaisia. Yhteistä on monelle sponsorimarkkinoiden kitsaus, puuhasteleva johtaminen ja matkustamisen kalleus.

Kotifutis saadaan kyllä pyörimään kunniakkaasti, jos jatketaan entiseen maalliin, ei kahta sanaa. Olemassa osataan pysyttäytyä. On kuitenkin päivänselvää, että ilman juuriin kajoavia muutoksia liiga näivettyy yhä vähäpätöisemmäksi arktiseksi pikkuliigaksi, josta käsin ei koskaan edes kiusata ketään isompaa, ja josta ei kasveta laatusarjoihin.

Jos niin halutaan päättää, se on totta kai ymmärrettävää, koska kotikulmien tunteikkaat kilpailuasetelmat ovat urheilun sulaa ydintä. Silloin on kuitenkin riuhtouduttava siitä haihattelusta, että Suomesta voi tulla tosi uhka arvokisakarsinnoissa tai edes tasapäinen verrokki pohjoismaisesti. Nykymenolla emme elätä sekä kattavaa ja suht tasokasta liigaa että laadukasta pelaajakehitystä. On aika valita.

On uskallettava miettiä lajin etua ohi paikallisten tunteiden.

Mikä eteen? Paljon ruoskittu FC Hongan ex-toimitusjohtaja Jouko Harjunpää puhui yhdestä vaihtoehdosta jo vuosikymmen sitten Haudatun talentin haastattelussa teeveen urheilu-uutisissa. Hän esitti, että futisosaamisemme keskitetään kasvukeskuksiin, joihin muut alueet kasvattavat pelaajia. Bingo!

Kun ideaa mutustaa, niin se alkaa maistua. Rehellistä suuruuden ekonomiaa: resurssit sinne, missä on väkeä, tuhti futiskulttuuri, hyvät stadionit ja rahnaakin. Talentit siirtyisivät jossakin iässä käytännössä etelän tai lännen akatemioihin. Toki siinä astuttaisiin monien liigatoimijoiden liikavarpaille.

Tehdaspaikkakuntien mesenaatit irvailivat tv-jutussakin Harjunpäälle näppärin sarkasmein. Tarkoitetut kasvukeskukset kun tuskin olisivat Myllykoski tai Valkeakoski. On kuitenkin uskallettava miettiä lajin etua ohi paikallisten tunteiden, samoin kuin kuntauudistuksessa tulisi poliitikkojen rohjeta.

Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Seinäjoki ja Oulu. Niissä ammattimaiset akatemiat ja liigaseurat eläisivät luontevasti ja voisivat paksusti. Ensimmäisiä ei tarvinne selitellä ja Seinäjoki näyttää pamahtaneen karmit kaulassa jäädäkseen. Hoitakoon Väli-Suomen. Oulun harteille taas sysättäisiin puoli Suomea, kunhan vain hankkivat jostakin ihmissuhdetaitoja ja yhdistävät voimansa. Nyt potentiaali haaskataan riitelemällä ja sen hedelmällä, hajanaisuudella. Traagisesta maagiseen!

Luotaisiin kuusihanainen tynnyri, josta valuttaa puolijäätävää futisverta maailmalle.

Kuudella sylinterillä ei liigakone pyöri, joten miksei pyrittäisi Ruotsin liigaan? Tai luotaisi Pohjoismaista liigaa, seuroja 4-5 maasta? Kehittäisi kaikkia.

Harvoihin keskuksiin kanavoituisi riittävän relevantteja rahamääriä. Tv-oikeuksia myydään jo uskottavilla summilla, jos katsoja näkee samalla FC Köpistä ja IFK Göteborgia. Cityissä seurat haastaisivat lätkän uskottavammin yritysmarkkinoilla.

Luotaisiin kuusihanainen tynnyri, josta valuttaa puolijäätävää futisverta maailmalle. Viritettäisiin myös alinomainen vaara Euroopan kakkoskastin jengeille Eurooppa-liigassa.

Yksi Klubi ei kesää tee, eikä sitä tee yksi parempi kesäkään; etenkin kun Suomessa ei ole ollut koskaan huippuseuraa, eikä kesää, jolloin futis olisi kiinnostanut kuten lajien kuninkaan kuuluu. Keväinen liiga-avaus tulee pelata – ei ainostaan tänä vuonna, vaan aina – vain kolmella kentällä. Ei siksi, että ne eivät ole pohjoisempana vielä pelikunnossa, vaan siksi, että liigaseuroja ei olisi enempää.

Voi elämän kevät, jos tätä ei uskalleta edes aidosti ajatella! Vai mitä satraapit Marjamaa, Lehtinen ja Alaja?

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Kolumni

eutanasia

Kyselyt: Eutanasia saa kannatusta niin kansalaisilta kuin hoitajilta

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista laillistaisi potilaan oikeuden eutanasiaan, selviää Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä.

Lähes seitsemän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että eutanasia on oikeutettu parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka kykenevät itse tekemään päätöksen eutanasiasta. Miltei puolet vastanneista olisi myös itse valmis auttamaan lääkäriä eutanasian toteuttamisessa.

Kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että saattohoitoa ei ole kehitetty Suomessa riittävästi. Myös saattohoidon ohjeistus omalla työpaikalla on kyselyn perusteella suurelle osalle sairaanhoitajista epäselvä.

Kysely toteutettiin huhtikuun alussa, ja siihen vastasi lähes 2 700 liiton jäsentä.

Selvä enemmistö myös kaikista suomalaisista näyttää kannattavan eutanasian sallimista parantumattomasti sairaille, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä mielipidetutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista kolme neljästä sallisi kuolinavun. 14 prosenttia oli eutanasiaa vastaan ja 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Eutanasiaa kannattavat etenkin nuoret, kaupunkilaiset, opiskelijat ja toimihenkilöt. Miehistä kuolinavun kannalla on 81 prosenttia ja naisista 72 prosenttia.

Eniten vastustajia löytyy iäkkäimmistä, maalla asuvista ja vähiten koulutetuista. Silti näissäkin ryhmissä enemmistö kannattaa kuolinapua.

Kantar TNS tiedusteli asiaa noin tuhannelta suomalaiselta huhtikuussa HS:n toimeksiannosta. Haastatelluilta kysyttiin, pitäisikö parantumatonta, kuolemaan johtavaa tautia sairastavalla olla oikeus kuolinapuun.

eutanasia

Kolumni

yle-fem

Yle Teema ja Fem ovat nyt samalla kanavalla

Tänään aloittava Yle Teema & Fem -televisiokanava yhdistää ruotsinkielisen Yle Femin ja kulttuurikanava Teeman ohjelmiston. Uusi kanava näkyy kanavapaikalla 5.

Ylen mukaan kanavien yhdistämistä on perusteltu muun muassa sillä, etteivät ne erillisinä kyenneet täysin täyttämään ohjelmakaaviota. Esimerkiksi Yle Fem lähetti myös Ruotsin SVT:n ohjelmia.

Alkuilta on kanavalla Yle Femin hallussa, ja Teeman ohjelmistoa tulee pääasiassa kello 20 alkaen. Poikkeuksina ovat sunnuntait ja maanantait, jolloin Teema ei lähetä ohjelmaa. Kino Klassikko siirtyy sunnuntaista torstaihin, musiikkidokumentit lauantai-iltaan ja Yle Live -konsertit sunnuntaista perjantaihin. Kino Suomen kotimaisia elokuvia nähdään tiistai-illoissa.

yle-fem
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Järjestöt parahtavat hallitukselle: ”Pelastakaa opiskelijaperheet”

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat, että hallitus turvaa puoliriihessään opiskelijalapsiperheiden toimeentulon. Järjestöt esittävät yhdessä Väestöliiton kanssa, että hallitus palauttaa opintorahaan huoltajakorotuksen.

Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia. Perheen perustaminen ja lapsen saaminen opiskeluaikana aiheuttaa taloudellisia rasitteita, joista lapsiperheiden on hankala selvitä keskeyttämättä opintojaan.

– Pelkällä opintotuella opiskelijalapsiperheet eivät kata taloudellisia kulujaan. On järkyttävää, että jo nyt noin 60 % näistä perheistä joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella. Yksinhuoltajaopiskelijoiden tilanne on kaikkein heikoin, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme huomauttaa.

Opintotuen huoltajakorotus poistettiin opintotuesta vuonna 1992 ja se onkin ainut syyperusteinen etuus, jossa tuen määrään ei vaikuta lapsen huoltajuus tai lasten lukumäärä.

Muutokset ovat järkyttäviä.

– Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa opiskelijoiden perheellisyyttä ei ole huomioitu opintotuessa. Kun tämän yhdistää Suomen väestökehitykseen, niin perusteet tilanteen parantamiselle todella ovat olemassa, SAMOKin puheenjohtaja Anni Koivisto puuskahtaa.

Opiskelijat siirretään elokuussa yleisen asumistuen piiriin. Tähän asti yleiseen asumistukeen ovat olleet oikeutettuja vain opintotukea saavat perheelliset opiskelijat. Opintorahaa ei myöskään ole laskettu tuloksi määriteltäessä asumistukea, toisin kuin jatkossa.

Muutos leikkaa siis jo nyt yleistä asumistukea saavien opiskelevien lapsiperheiden tukea nykyisestä. Samassa yhteydessä myös opintorahaa leikataan huomattavasti, jolloin muutokset ovat järjestöjen mielestä järkyttäviä.

– Perheellisten opiskelijoiden etuudet voivat tukimuutosten seurauksena laskea vuositasolla yli 1 000 euroa! Huoltajakorotuksella hallitus turvaisi näiden opiskelijoiden opintojen jatkumisen opintotuella, liittojen puheenjohtajat muistuttavat.

Kolumni

salolainen

”Kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue hallitukseen?” – kokoomuskonkarilta tulee kova arvio

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) (kuvassa) vaatii pääministeri Juha Sipilää (kesk.) puuttumaan perussuomalaisten vaatimuksiin kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

– Perussuomalaisten romahdus kunnallisvaaleissa on aloittanut Suomen ulkopolitiikkaa  ja ennen kaikkea turvallisuutta ja puolustusta vaarantavan keskustelun kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

Salolainen varoittaa, että ”hanke murentaa ulkomailla huolella rakennettua kansainvälistä Suomi kuvaa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna”.

– Perussuomalaiset on hallituspuolue, joka asettaa heidät erityisen vastuulliseen asemaan.

Pääministerin on nyt nopeasti vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki.

Salolainen pitää jo pelkkää keskustelua hallituksen sisällä huolestuttavana.

– On myös huomattava että tasavallan presidentti on usein korostanut EU:n turvallisuuspoliittista merkitystä ja toivonut sen vahvistumista. Hyvällä syyllä voi kysyä, kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue Suomen hallitukseen, Salolainen kysyy.

Salolaisen mielestä on selvää, että kansanäänestystä ei tule ja keskustelu siitä on tarkoitettu ”kotimaiseen kulutukseen ensi eduskuntavaaleja silmälläpitäen”. Hän korostaa, että kotimaisena se ei kuitenkaan pysy, sillä jo nyt brexit-Britannian lehdistö on uutisoinut mahdollisesta fixitistä”. Salolainen kuvailee, että ”maito on jo läikkynyt lattialle”.

Salolainen vaatii Sipilää toimimaan.

– Pääministerin on nyt nopeasti ja selkeästi vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki, sillä EU:sta eroaminen tuhoaisi nykyisen Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikan. Menettäisimme muun muassa solidaarisuus- ja yhteisvastuulausekkeiden antaman turvan puhumattakaan siitä että joutuisimme laajan eurooppalaisen puolustusyhteistyön ulkopuolelle.

salolainen

Kolumni

riihi

Hallituksen kyky muuttaa suuntaa testataan: puoliväliriihi alkaa

Hallituksen kaksipäiväinen puoliväliriihi alkaa aamukymmeneltä Kesärannassa. Puoliväliriihessä hallitus arvioi, miten hallitusohjelma on tähän asti toteutunut ja määrittelee painopisteet loppuvaalikaudelle.

Puoliväliriihessä hallitus tekee suurimpia talous- ja linjapäätöksiään sitten hallitusohjelman.

Isona kysymyksenä neuvotteluissa on ainakin tavoitteesta laahaava työllisyys. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä, mutta tavoitteen saavuttaminen on alkanut näyttää koko ajan epätodennäköisemmältä.

Työllisyyden kohentamiseksi hallitus yrittää löytää keinoja ainakin kannustinloukkujen purkuun. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi aikaisemmin, että pöydällä ovat asumistuet ja verotus, mutta myös erilaiset maksut, kuten päivähoitomaksujen alennus kannustinloukkujen purkamiseksi.

Isona kysymyksenä on tavoitteesta laahaava työllisyys.

Myös perhevapaajärjestelmän uudistaminen ja työvoiman kohtaanto-ongelmat saattavat olla hallituksen pöydällä. Jännitystä riiheen tuo myös mahdollinen ministereiden salkkujako. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aikaisemmin ilmoittanut olevansa valmis lisäämään ministerien määrää työ- ja oikeusministerin työkuorman vuoksi.

Suomen lähialueilla tapahtuneet terrori-iskut näkyvät puoliväliriihen lopputuloksissa. Sipilä uskoo, että turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota puoliväliriihen varojenjaossa ja ”turvallisuuden kori” tulee saamaan jotakin.

Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii turvallisuusviranomaisille lisäresursseja, koska nykytilanteessa vain kaikkein kriittisimmät tehtävät pystytään sen mukaan hoitamaan.

Riihestä odotetaan lisää rahaa myös innovaatioihin ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Rahoitusta niihin haetaan yritystukien karsimisesta, jota on yritetty jo monet kerrat aiemmin.

Myös apteekkijärjestelmän uudistamisessa voidaan päästä eteenpäin puoliväliriihessä.

riihi