Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Kolumni

Sini Karjalainen

Kirjoittaja on JHL-aktiivi Mustasaaresta

Rakenteiden rakastaja

Nykyään on muotia olla normien ja rakenteiden purkaja. Itseäni tämä meno kylmää ja olenkin yllätyksekseni huomannut olevani rakenteiden rakastaja. Yllättävää sikäli, koska koen olevani pikemminkin uudistaja, en jäykkien toimintatapojen ja hierarkioiden kannattaja, konservatismin tai sääty-yhteiskunnan paluuta halajava.

Rakenteet eivät toki ole itseisarvo, kuten ei tulisi olla työn, rahan eikä vallankaan. Rakenteet ja muut edellämainitut ovat olemassa minun maailmankaikkeudessani siksi, että niiden avulla voidaan tuottaa mahdollisimman suuri määrä hyvää ja jakaa se mahdollisimman suurelle määrälle ihmisiä.

Rakenteita voi ja pitääkin uudistaa ja joskus on tarpeen myös hellästi kuopata jokin rakenne hyvin palvelleena, mutta nykyhetkessä tarpeettomana, jopa haitallisena. Rakenteiden kehittäminen, keventäminen tai purkaminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa hyvinvoinnin vähenemistä. Määrittelemättömän vapauden, joustavuuden ja itsemääräämisoikeuden nimissä ollaan kuitenkin nyt oikeistohallituksen aikana purkamassa sellaisiakin ja varsinkin sellaisia rakenteita, jotka on luotu meidän kaikkien, mutta erityisesti heikoimmassa asemassa olevien turvaksi.

Sukupuolittuneita valtarakenteita, köyhdyttäviä ja kankeita kyykytysrakenteita, tai vallan ja rahan kasautumista edistäviä rakenteita tulee purkaa, jotta lähtökohtia voidaan tasata, jokainen voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja mahdollistetaan innostuminen ja innovaatiot. Sitä vastoin rakenteita ei tule purkaa niin, että ollaan hyvätekeväisyyden ja muiden armopalojen varassa. Rakenteita ei myöskään tule purkaa niin, että hoitoa, turvaa ja palvelua saa vain paksulla lompsalla tai nätillä naamalla. Nykyhallituksen toteuttama normienpurku on jälkimmäistä ja vie meitä kohti 1800-luvun säätyläisyhteiskuntaa, jossa jokaisella oli oma paikkansa.

Toimiva yhteiskunta tarvitsee mm. oikeusnormeja, niiden valvontaa ja tuomiovaltaa, jotta yhteiskuntarauha ja luottamus toisiin ja oikeudenmukaisuuteen säilyy. Me tarvitsemme rakenteet, kuten maksuttoman varhaiskasvatuksen ja läpi elämän jatkuvan opintomahdollisuudet, jotta korkea osaamistasomme säilyy ja kaikkien kyvyt tulevat käyttöön. Me tarvitsemme lääke- ja elintarvike- ja tavarasääntelyä, jotta voimme luottavaisin mielin ostaa ruokaa ja lääkkeitä. Me tarvitsemme järjestelmän, jossa jokainen saa aina tarvitsemaansa hoitoa varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi me tarvitsemme sääntelyä työelämässä eli vahvan sopimusyhteiskunnan, jotta jokainen voi tulla palkallaan toimeen, voi olla tuottava ja ennen kaikkea hyvinvoiva.

Ei siis romuteta hyvinvointivaltiotamme normienpurun nimissä, eihän?

Sini Karjalainen

Kirjoittaja on JHL-aktiivi Mustasaaresta

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Otto Mantere

Kirjoittaja on Pohjanmaan sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Seinäjoelta.

Tulevaisuuden askelmerkit SDP:lle

SDP on ollut yksi tärkein tekijä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa luodessa. Nyt olemme kuitenkin jääneet taustalle puolustamaan vanhoja, ja kankeiksi tulleita rakenteita sen sijaan, että olisimme itse rohkeasti uudistamassa rakenteitamme.  SDP:n on nyt viimeistään alettava pohtia, mitkä ovat tärkeimmät tulevaisuuteen vaikuttavat päätökset, joilla teemme tulevaisuuden Suomesta entistäkin reilumman ja tasa-arvoisemman maan, ja miten saamme suomalaiset kokemaan SDP:n omaksi valinnakseen.

Ympäristö

Puolueemme on uskallettava esittää avauksia ilmastonmuutoksen edistämiseksi. On helppoa todeta, että fossiilisista polttoaineista on luovuttava, mutta meidän tulee uskaltaa esittää konkreettisia toimenpiteitä. Tämän aika on nyt, eikä kymmenen vuoden päästä.

Koulutus

SDP ja koko oppositio on syystäkin vastustanut kovaan ääneen koulutusleikkauksia. Kuitenkaan yksikään puolue ei ole esittänyt konkreettisesti, miten koulutuksen resursseja tulisi kohdistaa, ja miten koulutusta tulisi uudistaa. Meidän pitää rohkeasti alkaa keskustelemaan siitä, miten yksilöiden erot voitaisiin ottaa huomioon, ja miten teknologiaa voitaisiin hyödyntää jatkossa opetuksessa entistäkin enemmän. Haluammehan jatkossakin, että Suomi on koulutuksen ykkösmaa.

Kaupunkipolitiikka

Suurimpien kaupunkien osalta SDP:n tulokset ovat karua luettavaa. Seitsemässä suurimmassa kaupungissa SDP:n ääniosuus putosi vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä. Helsingissä ja Turussa pudotusta kertyi kolmisen prosenttiyksikköä ja Jyväskylässä jopa lähes viisi. Samaan aikaan vihreät kasvattivat kannatustaan puhumalla SDP:n perinteisistä teemoista, kuten koulutus ja varhaiskasvatus. Tämän työn SDP onkin mallikkaasti aloittanut varapuheenjohtaja Sanna Marinin johdolla.

Työ ja sosiaaliturva

Työ tulee muuttumaan digitalisaation ja robotisaation myötä. Perinteinen liukuhihnaduuni tulee osittain muuttumaan mm. uusiin palveluammatteihin. Suomen sosiaaliturvan tulee vastata paremmin tulevaisuuden työn pätkittäisyyteen ja vaihtelevuuteen. Sosiaaliturvan tulee olla automaattisempi, selkeämpi ja yksinkertaisesti parempi, että se olisi suojana jokaiselle suomalaiselle myös epävarmoissa tilanteissa. Tämän vuoksi puoluekokous hyväksyikin Demarinuorten yleisturvan omaksi sosiaaliturvamallikseen.

SDP:n on uskallettava päästää irti perinteistä ja katsottava tulevaisuuteen. Vain siten voimme nousta jälleen johtavaksi muutosvoimaksi. Tehdään yhdessä SDP:stä tulevaisuuspuolue!

 

 

 

Otto Mantere

Kirjoittaja on Pohjanmaan sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Seinäjoelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Sini Karjalainen

Kirjoittaja on JHL-aktiivi Mustasaaresta

Mahdollistetaan tulevaisuuden taitajuus tulevaisuuden työssä

Mikäli uudet merkit pitävät paikkansa, emme vielä osaa ennustaa, millaista tulevaisuuden työ on. Sen voimme kuitenkin melkoisella varmuudella sanoa, että työ muuttuu ja muutoksen vauhti vain kiihtyy. Uusia töitä ja ammatteja syntyy, osa muuttaa muotoaan ja joitain katoaa kokonaan.

Suurin työtä muuttava tekijä on sama kuin aina aiemminkin, nimittäin tekninen kehitys. Se vain etenee niin huimaa vauhtia verrattuna ensimmäisten kivityökalujen ja tulen keksimisen aikaan, että haasteeksi tulee sopeutuminen. Ihmisaivot kun eivät muutu samaa tahtia ja luomamme hienot elämän ja yhteiskunnan hallintajärjestelmät kulkevat auttamatta usean askeleen jäljessä.

Niin kuin ei vielä aikana, jolloin tervanpolttajien, lampunsytyttäjien ja sentraalisantrojen ammatit olivat tuikitavallisia, osattu kuvitella isoa osaa nykyajan työtehtävistä, emme mekään voi olla varmoja huomisen työelämästä ja siellä tarvittavista taidoista.

Ennustaa kuitenkin aina voi ja parhaiten pärjäävätkin ne, jotka ennustusten perusteella osaavat tulevaan varautua. Arvioidaan mm., että maailma kompleksisoituu, tiedon määrä kasvaa jatkossa eksponentiaalisesti. Tekoäly muuttaa yhteiskuntia ja työelämää enemmän kuin internet ja tulemme elämään keskinäisriippuvuuksien maailmassa.

Tällaisessa maailmassa ja työelämässä ei pärjää enää tiedon pänttäämisellä eikä sykkyrälle käpertymisellä. Parhaiten pärjäävät ne, jotka osaavat ensinnäkin hankkia, tuottaa, suodattaa ja soveltaa tietoa vuorovaikuttaen sekä he, joilla on itsensä johtamisen kyky ja jotka onnistuvat säilyttämään joustavuuden ja innostuksen oppia läpi elämän. Puhutaan ns. datan kesyttäjistä ja empatiataitajista.

Tieto tulee olemaan valtaa jatkossakin. Kaikkien osallisuuden, demokratiakehityksen ja yhteiskunnan menestymisen kannalta tiedon demokratisoinnilla ja laajojen ict-taitojen takaamisella jokaiselle on ratkaiseva merkitys. Tämän vuoksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että jo tehdyt koulutusleikkaukset ja kaavaillut lukukausimaksut perutaan ensi tilassa. Leikkausten sijaan on satsattava maksuttomaan ja elämäntilanteesta tai lompakon paksuudesta riippumattomaan koulutukseen, oppimiseen ja tutkimiseen.

 

 

 

Sini Karjalainen

Kirjoittaja on JHL-aktiivi Mustasaaresta

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Harry Wallin

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Seinäjoelta.

Kohti maakuntavaaleja?

Piirihallitus ja eduskuntaryhmä kävivät keskustelun tulevista maakuntavaaleista. Tilanne on meille hankala, sillä eduskunnassa vastustamme makusote-uudistusta ja samalla pitäisi valmistautua tammikuun vaaleihin. Tulevatko vaalit tammikuussa, tilanne on vielä auki. Sillä eduskunnan valiokunnat käsittelevät parhaillaan hallituksen esityksiä.

Olin viime kaudella perustuslakivaliokunnassa ja silloinen hallituksen esitys törmäsi perustuslakivaliokuntaan. Valiokunta antoi kolmiportaisen ohjeen, miten sote-palvelut pitää tulevaisuudessa järjestää. Vaihtoehdot olivat, että valtio ottaa suuremman vastuun palvelujen järjestämisestä, palveluiden järjestäminen perustuu voimakkaisiin suurperuskuntiin tai kolmantena palvelut järjestetään maakuntapohjalta. Rahoitus alkuvaiheessa tulee valtiolta. Nykyinen hallitus valitsi sote-uudistuksen pohjaksi maakuntapohjaisuuden, joten en usko että se törmää perustuslaillisiin ongelmiin valiokunnassa. Sitä vastoin valinnanvapauslaki on vielä arvoitus.

Sosialidemokraateilla ei ole mennyt hyvin Euroopan tämän kevään vaaleissa. Ensin Hollannin eduskuntavaaleissa demarit hävisivät lähes kokonaan Hollannin eduskunnasta, kun kannatuksesta lähti 20 prosenttia. Ranskan presidentinvaaleissa sosialistien presidenttiehdokas sai vain 6 prosentin kannatuksen ja jäi kauaksi toisesta kierroksesta.

Miten meidän kannatukselle on käynyt vuosien varrella. Kun minut valittiin Seinäjoen kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 1988 oli meillä 2866 valtuutettua koko maassa ja puolueen kannatus oli 25,23%. Nyt pidetyissä kuntavaaleissa saimme 1697 valtuutettua ja kannatus oli 19,4%. Toki kolmenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut kuntaliitoksia ja valtuustojen pienenyksiä, joka osaltaan selittää valtuutettujen määrän laskun. Kuitenkin kannatus on pudonnut 6 prosenttia.

Miten eduskunta- ja EU-vaaleissa on käynyt. Lähiaikojen suurin kannatus meillä oli v. 1995, jolloin saimme 63 edustajaa ja kannatusprosentti oli peräti 28,86%. Olimme silloin oppositiossa ja puheenjohtajana oli Paavo Lipponen. Kun pääsin eduskuntaan v. 1999 valittiin SDP:n eduskuntaryhmään 51 edustajaa ja kannatusprosentti oli 22,86%. Viime eduskuntavaaleissa valittiin 34 SDP:n kansanedustajaa ja kannatusprosentti oli 16,51%. Ensimmäisessä EU-vaalissa v. 1994 saimme neljä meppiä ja kannatusprosentti oli 21,45%. V. 2014 pidetyissä EU-vaaleissa saimme kaksi meppiä ja kannatusprosentti oli 12,31%.

Halusin käydä läpi viimeisimpien vaalien kehityksen siksi, että jotenkin on tullut tunne, että nyt eletään antisosialidemokraattista aikaa, kuten kollegani Jukka Gustafsson on todennut. Periksi ei anneta ja meillä on takana hyvin onnistunut Lahden puoluekokous. Johtoon on nostettu osaavia nuoria naisia ja miehiä. Täytyy toivoa, että heidän avullaan myös puolueen kannatus lähtee nousemaan. Oppositiossa kesä on median kannalta hankalaa aikaa ja lisäksi Vihreillä ja Perussuomalaisilla on kiinnostavat puoluekokoukset kesäkuussa.

Valittaessa luottamushenkilöitä maakunnallisiin tehtäviin, niin mielestäni samalla pitää sitoutua ehdokkaaksi myös maakuntavaaleihin. Sillä jokaisessa Vaasan vaalipiirin kolmessa maakunnassa pitäisi löytää 88 ehdokasta eli yhteensä 264 ehdokasta. Maakuntavaaleihin on aikaa runsaat 8 kuukautta ja siitä vain vuosi seuraaviin eduskuntavaaleihin.

 

Harry Wallin

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Seinäjoelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Petri Partanen

Kirjoittaja on Metallin aktiivi ja pääluottamusmies Kokkolasta

Älä maksa hyväosaisen työttömyysturvaa

Kesä saapuu ja niin saapuvat myös kesätyöntekijät työpaikoille. Pääluottamusmiehenä on pakko muistuttaa ajankohtaisesta aiheesta, nimittäin ammattiliitosta ja siihen kuulumisen tärkeydestä.

Pohjoismaat ovat paratiisi ja muu maailma on ”se normaali” työelämäkysymyksissä. Näin minulle kuvasi maailmaa eräs Ruotsin pitkäaikainen kansainvälisiin työelämän oikeuksiin erikoistunut henkilö. Mikä nyt sitten esimerkiksi Suomesta tekee ”paratiisin”, sillä palkankorotuksia ei näy ja työaikakin pitenee?

Oikeus olla eri mieltä
YK tunnustaa järjestäytymisvapauden, sekä oikeuden työtaisteluun ILO:n yleissopimuksissa C87 ja C98. Näiden toteutuminen on yleistä länsimaissa, mutta kehittyvissä talouksissa näistä tapellaan joka vuosi.

Työehtosopimus
Työehtosopimukset eivät ole yleisiä länsimaissa, mutta suomalainen yleissitovuus on poikkeuksellista. Yleissitovuus tuo turvan niillekin, jotka eivät ole jostain syystä järjestäytyneet ammattiliittoon. Jos järjestäytymättömyys on tahallista, niin yleensä sellaisista henkilöistä käytetään vapaamatkustaja-nimitystä. Se on ihan oikea kuvaus, sillä muut maksavat hänenkin oikeuksien toteutumisesta, sekä siitä rakenteesta, jota kaikkien etujen valvominen vaatii.

Kolmikanta
Hetkinen… Mutta jos me olemme järjestäytyneitä ja yleissitovuuskin on kattavaa, niin eikö meidän kannattaisi vaikuttaa myös niihin yhteiskunnallisiin asioihin, jotka ovat työpaikan ulkopuolella? Kyllä! Juuri tätä varten on ns. kolmikanta, jossa tätä dialogia käydään yhdessä valtion, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Tätä kolmikantaista keskustelua ay-liike käy kokoajan mm. perhe-etuuksiin, työttömyysturvaan ja opiskeluun liittyvissä asioissa.

Maan hallitus on kuitenkin se taho, joka tässä maassa lopullisesti päätökset tekee. Viimeaikoina on tullut palkansaajalle niin sanotusti takkiin maan hallituksen taholta, kun työaikaa on pidennetty ja jopa leikattu palkkaa. Ilman ay-liikettä ja kolmikantaa leikkaukset ja työnajanpidennykset olisivat olleet ainakin nelinkertaisia, tämä käy ilmi maan hallituksen alkuperäisistä suunnitelmista. Tähän paras lääke on äänestää ay-liikkeen kannattajaa jokaisessa vaalissa.

Vahva
Ay-liike on vahva, mutta vain niin vahva kuin on sen järjestäytymisaste. Tätä varten työnantajat ovatkin perustaneet yksityisen työttömyyskassan YTK:n. Se on tällä hetkellä Suomen suurin työttömyyskassa. Jostain syystä moni pienituloinen palkansaaja ja opiskelija on unohtanut järjestäytymisen tärkeyden ja liittynyt siihen. Aina kun vähätuloinen liittyy YTK:hon, taputtavat hyväosaiset karvaisia käsiään, sillä siihen hekin kuuluvat. YTK:n maksu on euromääräinen, kun liiton kautta työttömyyskassan maksu on yleensä prosenttiperusteinen. Hyväosainen ja –tuloinen hyötyy aina eniten siitä, että myös vähätuloinen maksaa saman euromäärän kuin hyvätuloinen. YTK:ssa käytännössä maksat rikkaan työttömyysturvaa ja ajat hyväosaisten asiaa.

Osallistu oman yhteiskunnallisen turvan säilyttämiseen liittymällä ammattiliittoon!

Petri Partanen

Kirjoittaja on Metallin aktiivi ja pääluottamusmies Kokkolasta

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Martti Suomi

Kirjoittaja on puolueosaston puheenjohtaja Mustasaaresta.

Loppuuko 650-vuotias Mustasaaren kunta?

Mustasaaren kunnassa käytiin kuntavaalien jälkeen kunnanhallituksen puheenjohtajasta RKP:n sisällä äänestys. Vastakkain olivat eniten ääniä saanut Michael Luther ja kolmanneksi eniten ääniä saanut Lars Gästgivars. RKP on Mustasaaren suurin puolue ja sen lisäksi se sai kuntavaalissa kasvatettua valtuutettujensa määrää 33:sta 35:n valtuutettuun.

Äänestyksen tuloksella 19-15 Gästgivars voitti. Hänet tunnetaan henkilönä, joka kannattaa kunnan yhdistämistä Vaasan kaupunkiin.  Lutherin tiedetään sitävastoin kannattavan itsenäistä Mustasaaren kuntaa.

Mustasaaren suomenkielisen kunnallisjärjestön vaalimainoksessa ilmeni ryhmän kantana, että he kannattavat Mustasaaren liittämistä Vaasaan. MSK:lla on neljä valtuustopaikkaa. Jos MSK:n valtuutettujen lisäksi 19 RKP:n valtuutettua kannattaa Vaasaan liittymistä, on heillä yhteensä 23 valtuutetun enemmistö kunnanvaltuustossa. Valtuuston koko on 43 valtuutettua.

RKP:n kannatus on kielipoliittisesti yliedustuksellista, koska heillä on ollut 33 valtuustopaikkaa ja nyt se vielä kasvoi. Kunnassa on 70 prosenttia äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja 30 prosenttia suomenkielisiä.

Mustasaaressa tehtiin koko väestölle kyselytutkimus noin kaksi vuotta sitten. Silloin n. 70 % väestöstä kannatti itsenäistä kuntaa ja ruotsinkielisistä yli 80 % kannatti itsenäistä kuntaa. Suuri kysymysmerkki on siis, ketkä äänestivät RKP:n uusiksi valtuutetuiksi ne jotka eivät edusta kuntalaisten suuren enemmistön mielipidettä?  Näin siksi, että on epätodennäköistä, että 80 %:n enemmistö olisi sulanut vähemmistöksi.

RKP on hallinnut suurella valtuutettujensa enemmistöllä yksinvaltiaasti Mustasaaren kuntaa. Käytyjen kuntavaalien jälkeen muutos on suuri. Muiden puolueiden MSK, SDP, KD ja PS rooli on ollut sirpalepuolueiden asemassa. KD ja SDP menettivät vielä kumpikin yhden valtuustopaikan. Nyt näyttää siltä, että RKP on vaalivoittonsa jälkeen hajoamassa sisältäpäin. Kun ja jos RKP:n 19 valtuutettua kannattaa kunnan liittämistä Vaasaan, ovat muut puolueet tulleet vaa´ankieliasemaan.

Onko nyt tapahtumassa kuntahistoriassamme merkittävä käänne. Mustasaaren kunta muuttui 1606 kuninkaan ilmoituksella Mustasaaren kaupungiksi. Sama hallitsija ilmoitti sitten neljä vuotta myöhemmin 1611, että osa Mustasaaren kaupunkialueesta (vanha Vaasa) on kuninkaan nimen mukainen kaupunki Vaasa.

Vaasan kaupunkia on pidetty entisen Vaasan läänin pääkaupunkina, hallintokaupunkina ja koulutuskeskuksena. Edelleen Vaasan kaupunki on väestömäärältään Vaasan vaalipiirin suurin kaupunki. Koko maan mittakaavassa Vaasa on suurten kaupunkien sarjassa sijalla 15. Monissa puheenvuoroissa on viime aikoina esitetty, että jos Vaasa olisi väestömäärältään suurempi niin sillä olisi paremmat kasvun edellytykset. Siis jos kuntia yhdistettäisiin Vaasaan. On uskottu, että jos kaupunki olisi suurempi niin Vaasan keskussairaala olisi päätetty yhdeksi laajan päivystyksen sairaalaksi. Maan edellisen hallituksen kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) teki ns. karttaharjoituksen, jossa Vaasaan yhdistettäisiin kaikki ympäristökunnat. Näin Vaasasta olisi tullut yli sadantuhannen asukkaan kaupunki. Eduskunta päätti Seinäjoen sairaalan laajan päivystyksen sairaalaksi. Mikä on varmaa ja mikä epävarmaa? Mahdollisen kuntaliitoksenkaan myötä ei ole täyttä varmuutta laajan päivystyksen saannista.

Mustasaari on historiansa aikana omannut erikoisen suuren alueen. Mustasaaren alueeseen on kuulunut jopa Viitasaari. Tuleva valtuustokausi voi olla historiallinen. Mitä tapahtuu, sen aika näyttää.

 

 

Martti Suomi

Kirjoittaja on puolueosaston puheenjohtaja Mustasaaresta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta