Mielipiteet

Rakenteiden rakastaja

Nykyään on muotia olla normien ja rakenteiden purkaja. Itseäni tämä meno kylmää ja olenkin yllätyksekseni huomannut olevani rakenteiden rakastaja. Yllättävää sikäli, koska koen olevani pikemminkin uudistaja, en jäykkien toimintatapojen ja hierarkioiden kannattaja, konservatismin tai sääty-yhteiskunnan paluuta halajava.

Rakenteet eivät toki ole itseisarvo, kuten ei tulisi olla työn, rahan eikä vallankaan. Rakenteet ja muut edellämainitut ovat olemassa minun maailmankaikkeudessani siksi, että niiden avulla voidaan tuottaa mahdollisimman suuri määrä hyvää ja jakaa se mahdollisimman suurelle määrälle ihmisiä.

Rakenteita voi ja pitääkin uudistaa ja joskus on tarpeen myös hellästi kuopata jokin rakenne hyvin palvelleena, mutta nykyhetkessä tarpeettomana, jopa haitallisena. Rakenteiden kehittäminen, keventäminen tai purkaminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa hyvinvoinnin vähenemistä. Määrittelemättömän vapauden, joustavuuden ja itsemääräämisoikeuden nimissä ollaan kuitenkin nyt oikeistohallituksen aikana purkamassa sellaisiakin ja varsinkin sellaisia rakenteita, jotka on luotu meidän kaikkien, mutta erityisesti heikoimmassa asemassa olevien turvaksi.

Sukupuolittuneita valtarakenteita, köyhdyttäviä ja kankeita kyykytysrakenteita, tai vallan ja rahan kasautumista edistäviä rakenteita tulee purkaa, jotta lähtökohtia voidaan tasata, jokainen voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja mahdollistetaan innostuminen ja innovaatiot. Sitä vastoin rakenteita ei tule purkaa niin, että ollaan hyvätekeväisyyden ja muiden armopalojen varassa. Rakenteita ei myöskään tule purkaa niin, että hoitoa, turvaa ja palvelua saa vain paksulla lompsalla tai nätillä naamalla. Nykyhallituksen toteuttama normienpurku on jälkimmäistä ja vie meitä kohti 1800-luvun säätyläisyhteiskuntaa, jossa jokaisella oli oma paikkansa.

Toimiva yhteiskunta tarvitsee mm. oikeusnormeja, niiden valvontaa ja tuomiovaltaa, jotta yhteiskuntarauha ja luottamus toisiin ja oikeudenmukaisuuteen säilyy. Me tarvitsemme rakenteet, kuten maksuttoman varhaiskasvatuksen ja läpi elämän jatkuvan opintomahdollisuudet, jotta korkea osaamistasomme säilyy ja kaikkien kyvyt tulevat käyttöön. Me tarvitsemme lääke- ja elintarvike- ja tavarasääntelyä, jotta voimme luottavaisin mielin ostaa ruokaa ja lääkkeitä. Me tarvitsemme järjestelmän, jossa jokainen saa aina tarvitsemaansa hoitoa varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi me tarvitsemme sääntelyä työelämässä eli vahvan sopimusyhteiskunnan, jotta jokainen voi tulla palkallaan toimeen, voi olla tuottava ja ennen kaikkea hyvinvoiva.

Ei siis romuteta hyvinvointivaltiotamme normienpurun nimissä, eihän?

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat