Turva – Hymy

Raketit aiheuttaneet jälleen silmävammoja uudenvuodenyönä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Uudenvuodenyönä neljä ihmistä sai silmävammoja ilotulitteista, kerrotaan Helsingin yliopistollisesta sairaalasta (Hyks). Yhden hoidossa olevan vamma on vakava. Vielä ei kerrottu, oliko vammautuneilla suojalasit.

Helsingin pelastuslaitoksen mukaan kaksi ihmistä olisi saanut ilotulitteista vakavia vammoja.

Tampereella on hoidettu yhtä ilotulitteista silmänvamman saanutta. Hänen vammansa ei ollut vakava. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan päivystävä silmälääkäri arvioi, että suojalaseja ei ollut käytetty.

Silmävammat tulevat tietoon usein vasta myöhemmin uudenvuodenpäivänä.

Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja Turun yliopistollisesta sairaalasta kerrottiin STT:lle puoli kuuden aikaan aamulla, että heillä ei ole ollut yön aikana hoidettavana yhtään potilasta, jolla olisi raketin aiheuttama silmävamma.

Vuosi sitten silmävammoja oli vain muutamia. Sitä edellisenä vuonna sairaalahoitoa vaatineita silmävammoja oli 29.

Poliisin mukaan uudenvuoden juhlinta on muistuttanut vilkasta viikonloppua.

Uudenvuodenyö on sujunut tavalliseen tapaan, kerrotaan Helsingin, Lounais-Suomen, Itä-Suomen ja Sisä-Suomen poliisien tilannekeskuksista.

Helsingissä uudenvuoden juhlinta oli kahteen mennessä muistuttanut tavallista vilkasta viikonloppua. Lounais-Suomen poliisin mukaan aattoilta oli ennen puolta yötä jopa tavallista rauhallisempi, mutta puolenyön jälkeen tehtäviä on ollut runsaasti.

Poliisia ovat työllistäneet muun muassa pahoinpitelyt, humalaiset ihmiset ja ilotulitteista aiheutuneet häiriöt.
Sisä-Suomen poliisin mukaan kuluvan vuorokauden aikana tehtäviä on ollut noin 650. Poliisin mukaan kiinniottoja on häiriökäyttäytymisen takia tehty tavallisen viikonlopun tapaan ainakin Tampereella.

Helsingin pelastuslaitoksella on ollut kuluvan vuorokauden aikana 54 pelastustehtävää. Pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan suurin osa tehtävistä oli roskalaatikkopaloja, jotka ajoittuivat vilkkaimpaan ilotulitusaikaan.

Helsingin ensihoidon tehtäviä oli puolestaan 280, mikä on lähes sata vähemmän kuin viime vuonna. Ensihoitoehtäviä oli kuitenkin neljännes enemmän kuin keskimäärin tavallisena viikonloppuna.

Hätäkeskukseen vuodenvaihteen jälkeen yli 3 000 soittoa.

Hätäkeskuslaitos kertoo Twitterissä vastaanottaneensa yöllä kahdentoista ja kahden välillä yhteensä lähes 1 620 hätäpuhelua. Kolmen ja viiden välillä aamuyöllä hätäkeskukseen soitettiin reilut 1 400 puhelua.

Häiriökäyttäytymisestä ilmoitettiin hätäkeskukseen kahdentoista ja viiden välillä yhteensä lähes 400 kertaa.

Eilen hätäkeskus vastaanotti yhteensä 3 250 hätäpuhelua kello kuuden ja puolen yön välillä.

Häiriökäyttäytymisilmoituksia tuona aikana tuli 517 kappaletta ja väkivaltaan liittyvä ilmoituksia 107 kappaletta.

Helsingin Kansalaistorilla jopa 85 000 ihmistä.

Helsingin Kansalaistorille kerääntyi hieman ennen puoltayötä jopa 85 000 ihmistä juhlimaan uuttavuotta, kertoo tapahtuman järjestäjä. Helsingin poliisin arvion mukaan Kansalaistorille kerääntyi noin 70 000 ihmistä.

Kansalaistorilla esiintyi tunnettuja artisteja ja juhlinta huipentui vuodenvaihteen ilotulituksiin.

Lounais-Suomen poliisi puolestaan tviittasi, että Turussa Aurajokivarressa ilotulista oli seuraamassa noin 20 000 ihmistä. Poliisin mukaan suuria ongelmia ei Aurajokivarressa ollut.

Oulun poliisin mukaan Oulun keskustassa oli runsaasti juhlakansaa aina aamun pikkutunneille asti.

Keskustelua aiheesta

”Ollaan digitaalisessa häpeäpaalussa 24/7” – valtakunnansyyttäjä toivottaa Ylellä voimia Jari Sillanpäälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen (kuvassa) kertoo Ylen haastattelussa pohtineensa viime aikoina sitä, pitäisikö asian saama julkisuus ottaa nykyistä enemmän huomioon rangaistuksia määrättäessä.

– Olen suhtautunut aiemmin aika kielteisesti julkisuuden merkitykseen rangaistuksen lieventämisperusteena. On myönnettävä, että tapaukseni myötä olen lieventänyt omaa kantaani. Nykyisin julkisuus on pahimmillaan sitä, että ollaan semmoisessa digitaalisessa häpeäpaalussa 24/7, Nissinen kertoo Ylelle.

Korkein oikeus tuomitsi Nissisen joulukuussa sakkorangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeusministeriö on ilmoittanut antavansa tammikuun aikana arvionsa Nissisen jatkosta tehtävässään.

Nissinen itse on ilmoittanut haluavansa jatkaa tehtävässään virkarikostuomiosta huolimatta.

Nissisen mukaan julkisuudesta voi tulla tuomitulle todellisin rangaistus ja sakot menettävät merkityksensä. Nissinen korostaa, että hänen tapauksessaan julkisuuteen lieventämisperusteena ei vedottu eikä sitä sellaisena tuomiossa käytetty.

Sen luulen tietäväni, miltä Jari Sillanpäästä on tuntunut.

Nissinen kertoo miettineensä myös mediassa laajasti esillä ollutta Jari Sillanpään tapausta. Sillanpäätä vastaan on nostettu syytteet rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta sekä kahdesta liikennerikkomuksesta.

Syyttäjän mukaan Sillanpää käytti metamfetamiinia ja ajoi huumeen vaikutuksen alaisena Helsingin keskustassa viime syyskuussa. Nissinen sanoo, ettei tiedä, tullaanko Sillanpään tapauksessa julkisuus ottamaan huomioon tuomion lieventämisperusteena.

– Sen luulen tietäväni, miltä Jari Sillanpäästä on tuntunut, että voimia hänelle! Nissinen sanoo Ylen haastattelussa.

Saiko vauvasi pneumokokkirokotuksen? – Saatat olla itsekin suojassa vakavalta keuhkokuumeelta 

Pikkulapsille annetut pneumokokkirokotukset ovat merkittävästi vähentäneet rokottamattomien aikuisten sairaalahoitoon johtaneita keuhkokuumeita, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Pikkulasten pneumokokkirokotukset aloitettiin kansallisessa rokotusohjelmassa vuonna 2010. THL:n mukaan keuhkokuumeen aiheuttamat sairaalahoidot ovat sen jälkeen vähentyneet koko aikuisväestössä 15 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneillä seitsemän prosenttia.

– Ennen pikkulasten rokotusten aloittamista 65 vuotta täyttäneiden keuhkokuumeet lisääntyivät. Rokotusten alkamisen jälkeen ne kääntyivät laskuun. Viisi vuotta pneumokokkirokotusten aloittamisen jälkeen vähenemä oli noin 7 prosenttia. Vaikka tämä prosenttiosuus vaikuttaa pieneltä, se on kansanterveydellisesti merkittävä, koska keuhkokuumeita on paljon, kertoo professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta tiedotteessa.

Nuortin mukaan Suomessa sairastuu vuosittain keuhkokuumeeseen noin 50 000 ihmistä. Heistä puolet tarvitsee sairaalahoitoa. Väestön vanhetessa keuhkokuumeiden määrän odotetaan kasvavan edelleen, koska tauti yleistyy iän karttuessa.

Keuhkokuumeella on useita taudinaiheuttajia, mutta pneumokokkibakteeri on niistä yleisimpiä. Aikuiset hyötyvät lasten rokotuksista epäsuorasti rokotusten aikaansaaman laumasuojan ansiosta.

STT

Juttua päivitetty lisätiedoin.

Työpäivät 12–15-tuntisia, poimijoille mustikkakilosta euro – yrittäjälle vaaditaan yli kolmea vuotta vankeutta ihmiskaupasta

Kuva: Lehtikuva / Handout/ Tiia Syvänperä
Sisä-Suomen poliisilaitoksen esitutkintamateriaalista peräisin oleva kuva marjanpoimijoiden nuotiopaikasta ja oleskelutilasta 28.9.2016. Keskisuomalaiselle marjanpoimintayrittäjälle vaaditaan yli kolmen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta ihmiskaupasta. Syyttäjän mukaan mies värväsi thaimaalaisia marjanpoimijoita Suomeen pakkotyöhön ja ihmisarvoa loukkaaviin oloihin kesällä 2016.

Keski-Suomen käräjäoikeus antaa tänään tuomion asiassa, jossa marjanpoimintayrittäjää syytetään 26 thaimaalaispoimijaan kohdistuneesta ihmiskaupasta. Syyttäjä vaatii miehelle yli kolmen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Vaihtoehtoisesti yrittäjää syytetään törkeästä kiskonnasta.

Syyttäjä katsoo, että poimijat joutuivat työskentelemään 12–15-tuntisia työpäiviä pääosin maksaakseen matka- ja järjestelykuluista syntynyttä velkaa. Osa jäi työrupeamasta miinuksen puolelle.

Syyttäjän mukaan poimijat majoitettiin rekan perävaunukonteista ja linja-autoista muutettuihin tiloihin, joissa 18–20 miestä ja naista asui samassa tilassa ilman yksityisyyttä. Viranomaisten mukaan tilat olivat epähygieeniset ja paloturvallisuudessa oli puutteita.

Mies kiistää syyllistyneensä rikoksiin. Hän sanoi oikeudenkäynnin aikaan STT:lle, ettei poimijoiden leirin oloja pitäisi verrata paikallaan pysyviin työpaikkoihin.
– Asuinolosuhteet eivät ole kohtuukustannuksin järjestettävissä samanlaisiksi kuin normaaliolosuhteissa, hän sanoi.

Syyttäjän mukaan mies hyötyi vähintään kymmeniätuhansia euroja

Syyttäjä katsoo, että majoituksesta perittävät kulut olivat kohtuuttomat tasoon nähden. Poimijat joutuivat maksamaan myös muut kulunsa poimintavälineistä alkaen.

Kielitaidottomilla ja osin lukutaidottomillakin poimijoilla ei syyttäjän mukaan ollut käytännössä muuta mahdollisuutta kuin majoittua marjayrittäjän tarjoamiin tiloihin ja myydä marjansa yrittäjän määräämällä hinnalla. Y

Yrittäjä maksoi esimerkiksi mustikasta poimijoille 1–1,2 euroa kilolta.

Poimijat vaativat yrittäjältä ja hänen yrityksiltään maksamatta jääneistä ansioista ja kärsimyksistä kukin yhteensä noin 8 000 euron korvauksia korkoineen.

Syyttäjän mukaan mies saavutti toiminnallaan vähintään lähes 62 000 euron rikoshyödyn. Yrittäjä sanoi STT:lle, että näkemys on älytön.

STT

Tänään selviää, saako Anneli Auer vaatimansa miljoonien ”koppikorvaukset”

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa tänään päätöksensä Anneli Auerin niin sanotuista koppikorvauksista. Miehensä murhaan syyttömäksi todettu Auer ehti istua Valtiokonttorin mukaan vankilassa 611 päivää.

Hänelle maksettiin tuolta ajalta yhteensä noin puoli miljoonaa euroa koppikorvauksia ja tulojen menetyksiä. Nyt hän vaatii korvaussumman korottamista liki 2,5 miljoonaan euroon.

Auer laskee, että vankeuspäiviä kertyi yli tuhat, kun otetaan huomioon ne päivät, joiden aikaan hän oli murhasta tutkintavankeudessa ja istui samalla seksuaalirikostuomiotaan.

– Jos murhatutkintavankeutta ei olisi ollut, olisin päässyt koevapauteen (seksuaalirikostuomiosta) jo aiemmin. Olisin voinut myös hakea avotaloon, jossa perhevapaat olisivat olleet pidemmät ja jossa olisin voinut opiskella ja työskennellä, Auer sanoi joulukuussa käräjillä.

Auer perustelee korvausvaatimustaan myös liiketoimintasuunnitelmallaan, jonka mukaan hänen pyörittämänsä verkkosivustot olisivat tuottaneet ainakin yli 700 000 euroa viidessä vuodessa. Tältä osin hän vaatii valtiota maksamaan tulojen vähentymisestä 400 000 euroa vähennettynä jo maksetulla 57 000 eurolla.

Valtio ei usko, että Auerin nettiyritys olisi jatkanut kasvuaan, ja pitää Auerin vaadetta perusteettomana.

Auer tuomittiin vankilaan muun muassa lapsiin kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista.

Auerin mies surmattiin perheen kotona joulukuussa 2006. Auer vangittiin murhasta epäiltynä vasta noin kolme vuotta myöhemmin.

Käräjäoikeus tuomitsi Auerin elinkautiseen vankeuteen loppuvuodesta 2010, mutta kesällä 2011 hovioikeus katsoi Auerin syyttömäksi. Korkein oikeus palautti murhajutun uudestaan käräjille uusien todisteiden takia.

Toisellakin kierroksella Auer tuomittiin käräjillä ja katsottiin syyttömäksi hovissa. Korkein oikeus ei antanut syyttäjille enää valituslupaa, ja Auerista tuli virallisesti syytön joulukuussa 2015.

Murhajutun jatkuessa Auer tuomittiin kuitenkin vankilaan muun muassa lapsiin kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista. Auer on suorittanut tuomion, mutta haki siihen purkua korkeimmasta oikeudesta.

Korkein oikeus hylkäsi purkuhakemuksen toissa vuonna.

Vaarallisesta kelistä varoitetaan – nyt myös jalankulkijoita

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ajokeli on mahdollisesti vaarallinen maan etelä- ja keskiosissa, varoittaa Ilmatieteen laitos. Ajokeliä heikentää lumisade ja pöllyävä lumi.

Liikennesäätä koskeva varoitus on voimassa Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Lisäksi Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa liikkuvia jalankulkijoita varoitetaan liukkaista jalkakäytävistä.

Keskustelua aiheesta