– Se on äärettömän tärkeä kysymys. Jokaisella lapsella riippumatta siitä, mistä maailmankolkasta tulee, on syntymästä lähtien halu oppia asioita. Siihen oppimiseen ei kuulu pelkästään ympäristön tarjoama oppiminen, vaan alitajuisten tuntemusten oppiminen, jotka ovat tavallaan haasteellisia. Jokaisella lapsella on kiinnostuksen kohteita, ja ne kiinnostuksen kohteet saattavat olla hyvin laajalta alueelta. Ne ovat useimmiten sellaisia, joita vanhemmat ihmiset eivät huomaa, ja lapsi ei
osaa välttämättä ilmaista niitä ollenkaan, Gothóni selvittää.

– Se olisi kulttuuridemokratiaa, että jokainen saa omien taipumustensa, toiveittensa ja tarpeittensa mukaan eikä suinkaan niin, että jokainen lapsi pistetään samaan muottiin ja opetetaan samankaltaisia asioita riippumatta siitä, millainen ihminen on, hän lisää.

Ralf Gothónin laaja haastattelu Demokraatin viikkolehdessä 24. elokuuta.