Politiikka
20.7.2018 14:32 ・ Päivitetty: 20.7.2018 14:32
Ranska ehdottaa interventiojoukkoja, EU ei ole saanut toimintaan edes taisteluosastojaan – Katainen: “Kuulostaa vähän hölmöltä kerta kaikkiaan”
EU:n jäsenmaiden yhteistyön puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa täytyy tiivistyä ja muuttua seuraavan viiden vuoden aikana, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi Suomi-areenan EU:n puolustuspolitiikkaa käsitelleessä keskustelussa perjantaina.
Kataisen mukaan turvallisuusympäristön muutos ja erityisesti huoli kyberturvallisuudesta on havahduttanut unionin pohtimaan puolustustaan.
Se miten pitkälle puolustusyhteistyössä mennään, riippuu jäsenmaista. Eräs käytännön ehdotuksista on Ranskan esiin nostamat kymmenen maan interventiojoukot, joista myös Suomi on ollut alustavasti kiinnostunut.
Toistaiseksi EU ei ole saanut toimintaan edes yhteisiä taisteluosastojaan.
– EU:n yhteisiä taisteluosastoja ei ole käytetty vaikka tarvetta olisi ollut, koska rahoituksesta ei ole päästy sopuun. Se kuulostaa vähän hölmöltä kerta kaikkiaan, Katainen sanoi.
Kataisen mukaan komissio esittää seuraavaan EU-budjettiin ulkopuolista rahastoa, jota voisi käyttää taisteluosastojen rahoittamiseen.
– Interventiojoukon suhde näihin taisteluosastoihin pitää selventää ja sitten ratkaista se rahoitus.
Kataisen mukaan siitä voisivatko interventiojoukot olla osa EU:n pysyvää rakenteellista yhteistyötä käydään parhaillaan keskusteluja.
“Joskus ulkopolitiikan eteenpäin viemiseen voidaan tarvita kriisinhallintakykyjä.”
– Eli halukkaat ja kyvykkäät maat voisivat pysyvästi perustaa tällaisen interventiojoukon. Se on kehitysvaiheessa vielä. Kaikkeen puolustukseen liittyvään on aluksi suurta innostusta ja halua.
Komissio ei EU:n perussopimuksen mukaan voi olla puolustuspolitiikassa aloitteellinen, joten aktiivisuutta edellytetään jäsenmailta.
– Me emme ole kuskin paikalla, joten jäsenmaiden poliitikkojen pitäisi panostaa poliittista pääomaa, aikaa ja vaivaa puolustusulottuvuuden kehittämiseksi. Jos vertaa vaikkapa Emuun, niin siinähän komissio on kuskin paikalla ja voi tehdä avauksia, joita sitten jäsenmaat käsittelevät.
– Tämän takia yritän kannustaa Suomessa, että hallitus pysyisi aktiivisena ja olisi mukana kaikessa missä jotakin tapahtuu ja puskisi omalta osaltaan puolustusyhteistyötä eteenpäin.
Suomen alustavaa kiinnostusta interventiojoukkoihin hillitsee Kataisen mukaan mahdollisuus, että Ranska tavoittelee niitä kansallisiin tarpeisiinsa.
– Ovatko interventiojoukot ranskalainen käsikassara heidän omissa operaatioissaan Afrikassa? Jos se näin on, niin luulen, että kiinnostus yhteistoimintaan on aika vähäistä.
Toinen vaihtoehto on aito pyrkimys luoda joukoista EU:n yhteisen ulkopolitiikan jatke.
– Joskus ulkopolitiikan eteenpäin viemiseen voidaan tarvita kriisinhallintakykyjä. Jos interventiojoukot kulkevat tähän suuntaan, luulen, että siihen voi olla kiinnostusta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.