Tiistaina puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok.) luovutetusta raportista käy ilmi, että puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen resurssitarpeet ylittävät selvästi Naton asettaman 3,5 prosentin tavoitteen.

– Laaja yhteisymmärrys puolustuksen kehittämisessä on keskeinen vahvuus Suomelle. Työryhmän loppuraportti osoittaa, että Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys puolustuspolitiikan keskeisistä linjauksista. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen hallituskaudet ylittävän yhteistyön Suomen puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseksi, Häkkänen sanoo tiedotteessaan.

Vasemmistoliitto jätti raporttiin eriävän mielipiteen. Puolue katsoo, että raportti ei tuo selvästi esiin Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tapahtunutta muutosta, mikä vaikuttaa koko Euroopan turvallisuustilanteeseen ja Natoon.

– Puolustuksen rahoittamista ei voi kytkeä irti politiikan muilta sektoreilta ja eriarvoistava talouspolitiikka vaikuttaa heikentävästi kokonaisturvallisuuteen, Pekonen toteaa tiedotteessaan.

VALTIONEUVOSTON asettaman työryhmän on tarkastellut Suomen maanpuolustuksen kehittämis- ja resurssitarpeita 2030-luvulla.

Työryhmän loppuraportin mukaan Suomen puolustus tulee mitoittaa vastaamaan turvallisuusympäristön asettamiin vaatimuksiin sekä Naton yhteiseen puolustukseen liittyviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin.

Vaikka Suomen sotilaallisen suorituskyvyn perusteet ovat hyvässä kunnossa, on kokonaisuuteen raportin mukaan muodostunut vuosin saatossa korjausvelkaa. Seuraavien 10-15 vuoden aikana kehittämisen painopisteenä on maapuolustuksen uudistaminen ja kertyneiden vajeiden korjaaminen.

Parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Jukka Kopra (kok.). Työryhmässä olivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet.

Täydennetty Antti Häkkäsen kommenteilla klo 10.47.