Näin sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori ja Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila, joka on kirjoittanut tänään julkaistavan raportin “Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin”.

Se on katsaus alustojen kautta työskentelyn laajuuteen, työntekijöihin ja alustavälitteisen työn ongelmiin työntekijän oikeuksien näkökulmasta. Katsaus perustuu kysely-, haastattelu- ja tilastotutkimuksiin Euroopasta ja Yhdysvalloista sekä Mattilan itse tekemään selvitystyöhön.

Maija Mattilan mukaan pelkkä alustavälitteisyys ei itsessään ole todiste työehtojen polkemisesta, koska alustojen kautta tehdään hyvin monenlaisia töitä. Jotkut alustat toimivat henkilöstöyritysten tai -vuokrauspalveluiden tapaan, jolloin ne huolehtivat työnantajavelvoitteiden täyttämisestä. Näin keikkatyöskentelyynkin liittyy työsuhdeturva.

Tällöin työ on pilkottu yksittäisiksi työtehtäviksi ja osa yrittäjäriskistä ulkoistettu työntekijöille.

– Tämä on selkeä ongelma työntekijän oikeuksien kannalta, Mattila sanoo.

Tyypillisesti tällaista työtä teettävät ruokalähetti-, taksivälitys- ja siivouspalvelualustat sekä netissä klikkaustyötä välittävät yhtiöt.

Monet alustayhtiöt markkinoivat niiden kautta työskentelyä vapaudella ja mahdollisuudella hankkia lisäansioita. Maija Mattila huomauttaa kuitenkin, että työntekijöiden mahdollisuudet valita työaikansa on rajattu, jos työtä täytyy tehdä koko ajan riittävän toimeentulon hankkimiseksi.

Hän muistuttaa, että Euroopassa noin neljännes alustavälitteistä työtä tekevistä on tässä mielessä alustoista riippuvaisia. Näiden työntekijöiden henkilökohtaiset ja kotitalouden kokonaistulot ovat matalammat kuin alustojen kautta satunnaisesti työskentelevillä.

– Työsuhdeturvan ulottaminen alustatyöntekijöihin mahdollistaisi heidän pääsynsä sosiaalisen suojelun piiriin, kuten työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin, palkallisiin sairauslomiin, lomakertymiin ja riittäviin sosiaalietuuksiin, Mattila ehdottaa.

Alustatalous saattaa tuoda freelancerina työskenteleville uusia työmahdollisuuksia. Mattila ei kuitenkaan pidä internetin työmarkkinoita kultakaivoksena.

– Freelancereiden asema alustataloudessa on vaikea, koska kilpailu on globaalia, Mattila sanoo.

Globaalissa kilpailussa Suomessa asuvien on lähes mahdotonta kilpailla halvemman hintatason maiden kanssa. Parhaiten kilpailussa menestyy niillä aloilla, joilla vaaditaan harvinaista erityistaitoa.

Tärkeimpänä yksittäisenä keinona freelancereiden aseman parantamiseksi Mattila pitää kollektiivisen järjestäytymisen mahdollistamista freelancereille kilpailulainsäädännön sitä estämättä.

Maija Mattila tähdentää tarvetta huolehtia hyvinvointivaltion rahoituksesta alustatalouden aikakaudella. Perustulo olisi yksilön kannalta ihanteellinen ratkaisu, mutta kielteistä hänen mukaansa on, jos se vähentää työntekijöiden halua järjestäytyä ja vaatia elämiseen riittäviä palkkoja.

– Ajattelen, että yhteiskunnan tehtävä ei ole maksaa yritysten voittoja. Tuottavuuden kasvun on näyttävä työntekijöiden palkoissa ja freelancereiden palkkioissa. Näin myös valtio saa riittävät verotulot hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi, Mattila päättää.